”Suurhäiriössä asentajien asenne on sellainen, että sähköt palautetaan ihmisille, kävi miten kävi. Siinä puhaltavat kaikki yhteen hiileen”, sanoo Carunan käyttöpäällikkö Anna Mickelsson, jonka työtä on varautua pahimpaan. 

Mickelsson pitää huolen esimerkiksi siitä, että urakoitsijan asentajat ovat aina valmiina. Sähköverkon vikojen korjaaminen on modernisoitunut merkittävästi, mutta on asioita, jotka on hoidettava jalkapelillä eli lähtemällä maastoon. 

Sähkökatkoihin varautuminen on sähköverkkoyhtiön perustekemistä. Carunalla on jatkuvasti joka alueella valmiudessa paikallisia asentajia, jotka ovat valmiina lähtemään korjauskeikalle lyhyellä varoitusajalla. Sähköverkkoyhtiöissä seurataan säätiedotuksia silmä kovana. Vaikeimpia ennustettavia ovat ukkoset, joiden sijainti saattaa yllättää.  

Varautuminen on paljon muutakin kuin ihmisten pitämistä valmiina. Se on sitä, että autoissa ja moottorisahoissa on tankit täynnä. Normaalitilanteessa sähköasentaja löytyy yleensä tunnin päästä - myös saaristossa. Myrsky osataan usein ennustaa, mutta sähköasentajan on oltava valmiina myös liikenneonnettomuuden tai tulipalon sattuessa. 

Ilmajohdolle kaatunutta puuta etsitään suksilla ja droneilla 

Talvimyrskyt ovat sähköverkon ilmajohdoille hankala paikka. Painava lumi ja kova tuuli kaatavat puita ja taivuttavat oksia sähkölinjoille. Kun linja vaurioituu ja sähköt katkeavat, asentajien ensimmäinen tehtävä on paikantaa vika. Joskus se tarkoittaa pitkää tarpomista lumisessa metsässä.  

Vikapaikalle mennään mönkijöillä, veneellä, moottorikelkalla, helikopterilla tai vaikka suksilla. Nykyisin asentajat käyttävät vikojen paikantamisessa myös droneja. Ne auttavat saaristossa tai vaikeakulkuisilla suoalueilla. 

”Yhden pylväsvälin eteneminen lumisessa metsässä voi kestää todella pitkään, vaikka olisi millainen telamönkijä”, Mickelsson kertoo.  

Kun vikapaikkaa etsitään myrskyssä, on otettava huomioon myös turvallisuus. Saaristoon ei lähdetä, kun tuuli on liian kova. Joskus vikojen korjaus viivästyy yksinkertaisesti siksi, että ukkonen estää sähköpylvääseen kiipeämisen. Parin vuoden takaisessa Paula-myrskyssä Koillismaalla asentajat kohtasivat myös emokarhun pentuineen. 

Anna Mickelssonilla on itsekin lähtenyt vikapaikalle urakoitsijana. Hän muistaa tilanteiden tunnelman. Parhaiten mieleen on jäänyt vuoden 2002 Unto-myrsky. 

“Kuorma-auto juuttui sateen pehmittämälle tielle, ja odotimme monta tuntia vetoapua. Se oli turhauttavaa, mitään ei voinut tehdä ja ihmisillä oli hätä. Viankorjaus kesti useita viikkoja. Pahimpia olivat maatilallisten puhelut. Lehmät kärsivät, kun kaikkea ei ehditty käsin lypsää. Maidon pilalle meno oli pieni juttu, eläinten kipu oli suurempi. Onneksi eläintilojen varautuminen on kehittynyt huimasti 20 vuoden aikana ja varavoimakoneet ovat yleistyneet.” 

Nykyään sähköverkon suurhäiriötilanteissa on valmiit, selkeät toimintamallit, eikä kaaosta synny. 

“Ongelma ei yleensä ole se, että asentajia ei saataisi vikapaikalle, vaan se, että joskus heitä on vaikea saada korjauskeikoilta pois lepäämään edes työaikalain vaatiman ajan. Heillä on todella suuri ammattiylpeys ja motivaatio etenkin suurhäiriötilanteessa”, Mickelsson sanoo. 

Huoltovarmuus puhuttaa nyt Suomessakin uudella tavalla.  

“Euroopan sotatilanne ja sähköpulasta puhuminen ovat lisänneet ihmisten tietoisuutta varautumisen tärkeydestä”, Mickelsson sanoo.  

Toimi näin Carunan verkkoalueella, kun sähkökatko yllättää myrskyssä tai ukkosella 

• Tiedotamme mahdollisista suurhäiriötilanteista nettisivuillamme, Twitter-tilillämme sekä tekstiviestitse. Tilaa Sähkövahti-tekstiviestipalvelu Caruna Plus –nettipalvelusta. 
• Asiantuntijamme palvelevat vika-asioissa nopeimmin häiriökartan chat-palvelussa ympäri vuorokauden.  
• Jos vika ei näy häiriökartalla, tee vikailmoitus häiriökartan chatissa. Chatin kautta tehdyt vikailmoitukset etenevät nopeimmin. Tarvittaessa voit soittaa meille numeroon 0800 195 911.