Budjettiriihessä pelastajakoulutuksen määrärahoja päätettiin kasvattaa 3,5 miljoonaa euroa suhteessa aiempaan rahoitustasoon.

"Tämä lisärahoitus on tärkeä päätös koko Suomen kannalta. Vaikeasta taloustilanteesta ja kipeistä leikkauspäätöksistä huolimatta hallitus priorisoi Pelastusopiston ja jokaisen suomalaisen tarpeisiin lisämäärärahalla. Tällä päätöksellä varmistetaan osaltaan sitä, ettei kukaan jää pahimman hädän sattuessa ilman apua", sanoo Kilpi.

Suomea vaivaa pelastajapula, joka ei korjaannu vain nykyisen pelastajavajeen paikkaamisella, sillä noin neljännes pelastusalan ammattilaisista eläköityy kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä. Pelastusopiston tulisikin kouluttaa pelastajia tulevina vuosina vähintään tuhat enemmän kuin mitä nykyisellä tahdilla koulutetaan. Tuhannen pelastajan lisäkoulutus tarkoittaa käytännössä koulutusmäärien kaksinkertaistamista nopeasti.

"Koulutus vetää hakijoita, mutta aloituspaikkoja on tarpeeseen nähden edelleen liian vähän, eivätkä nykyiset koulutusmäärät tule riittämään kaikkien virkojen ja sijaisuuksien täyttöön. Kuopion pelastusopistossa on jo suunnitelmat lisäpelastajamäärän kouluttamiseen. Nyt suunnitelmia voidaan alkaa toteuttaa, kun rahoitusta on saatu nostettua oikeaan suuntaan", Kilpi lisää.

Pelastajakoulutus on ollut tähän asti vetovoimainen ja hakijoita on riittänyt. Koulutusmäärien lisäämisen ohella on huolehdittava, että pelastusalan toimijat jaksavat tehtävissään ja että sopimuspalokuntien verkosto on elinvoimainen.

"Tilanne on syytä ottaa vakavasti. Jos pelastajia ei ole tarpeeksi, uhkaa arjen turvallisuuden perusta vaarantua. Apua saa hitaammin ja pienemmin voimin. Käytännössä etenkin harvemmin asutuille alueille on jo nyt pelastajapulan vuoksi vaikeuksia saada henkilöstöä, eikä tilanne voi jatkua näin", lopettaa Kilpi