Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe YK:n yleiskokouksen 78. yleiskeskustelussa New Yorkissa 20.9.2023

Jaa

Herra puheenjohtaja, arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat

Kun reilut kymmenen vuotta sitten puhuin ensimmäistä kertaa YK:n yleiskokouksessa Suomen tasavallan presidentin ominaisuudessa, maailma vaikutti varsin monimutkaiselta. Monet Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maat olivat läpikäyneet valtavia muutoksia kansannousujen seurauksena. Eurooppa kamppaili sotienjälkeisen ajan syvimmän talouskriisinsä kourissa. Ympäri maailmaa ihmiset kärsivät epävakauden ja konfliktien seurauksista.

Ja kuitenkin tässä kokoussalissa yhteinen tehtävämme oli luoda rakentavaa ilmapiiriä, ymmärtää toisiamme ja etsiä ratkaisuja kohtaamiimme haasteisiin.

Juuri tästä syystä me kokoonnumme tänne New Yorkiin. Emme pelkästään pitämään puheita. Tai vain tullaksemme nähdyiksi. Vaan varmistamaan kollektiivisesti, että kansainvälinen yhteisömme on menossa oikeaan suuntaan.

Kun tänään puhun tällä foorumilla viimeistä kertaa, minun on kysyttävä: olemmeko onnistuneet tehtävässämme?

Maailmasta on tullut entistäkin monimutkaisempi. Globaalit jännitteet ovat korkealla, ja suurvaltakilpailu kiihtyy. Erilaiset maailmankuvat näyttävät olevan keskenään törmäyskurssilla.

Tämän istunnon teemana on ”Luottamuksen uudelleenrakentaminen ja maailmanlaajuisen solidaarisuuden elvyttäminen”. Se ei saa jäädä tyhjäksi sanahelinäksi. Meidän on laitettava nuo sanat käytäntöön.

***

Meillä kaikilla on paljon voitettavaa tasavertaisesta yhteistyöstä.

Monet kohtaamamme haasteet – ilmastonmuutoksesta pandemioihin, köyhyyteen ja sotiin – eivät ole yhden maan tai samanmielisen maaryhmän ratkaistavissa. Myös uusien teknologioiden tarjoamia mahdollisuuksia on parasta hyödyntää yhdessä.

Monenkeskinen järjestelmä on paras tapa vastata kansainvälisen yhteisön kohtaamiin haasteisiin. Mutta nyt tuohon järjestelmään kohdistuu paineita. Globaalien realiteettien muuttuessa monet ovat alkaneet kyseenalaistaa olemassa olevia rakenteita.

Pyrkiessämme vahvistamaan monenkeskistä yhteistyötä kaikkien äänten pitää tulla kuulluksi. Erityisesti kriittisten. Sen sijaan, että kiirehdimme tuomitsemaan muita, meidän on opittava kuuntelemaan.

Ensimmäisessä täällä pitämässäni puheessa puhuin niin sanotusta globaalin etelän maiden nopeasta talouskasvusta ja sen mukanaan tuomista valtavista muutoksista. Nuo muutokset ovat olleet jo pitkään selvästi näkyvissä. Aasian, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan maat ovat vahvoja geopoliittisia toimijoita. Tämän hetken nopeimmin kasvavat ja runsasväkisimmät taloudet löytyvät juuri noilta alueilta. Tämä on huomioitava keskusteluissamme.

***

Yli puolitoista vuotta sitten Venäjä aloitti laajamittaisen sotansa Ukrainaa vastaan. Venäjän hyökkäys loukkaa suoraan Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjaa, johon me kaikki olemme sitoutuneet.

Auttamalla Ukrainaa Suomi tukee yhdessä monien muiden kanssa Ukrainan perustavanlaatuista oikeutta puolustaa itseään. Monille suomalaisille Ukrainan taistelu vapaudestaan kantaa kaikuja omasta historiastamme.

Myös me olemme taistelleet vapautemme ja itsenäisyytemme puolesta huomattavasti itseämme suurempaa vihollista vastaan ja maksaneet siitä kovan hinnan. Emme halua nähdä maailman taantuvan tilaan, jossa suuret katsovat oikeudekseen alistaa pienempiään.

Sota on suunnattu Ukrainaa vastaan, mutta se vaikuttaa meihin kaikkiin niin periaatteen kuin käytännönkin tasolla. Sillä on vakavia maailmanlaajuisia seuraamuksia. Sota Ukrainassa ei saa muuttua yhdeksi niistä monista pitkittyneistä konflikteista, joita näemme ympäri maailmaa tälläkin hetkellä. Rauha, joka kunnioittaa Ukrainan suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta, on meidän kaikkien intresseissämme. Sen on oltava tavoitteena.

Suomi tukee Ukrainan pyrkimyksiä oikeudenmukaisen ja kestävän rauhan saavuttamiseksi. Mutta Ukrainan ei tulisi joutua ponnistelemaan yksin. Tarvitaan niin laajaa kansainvälistä osallistumista kuin mahdollista. On ehdottoman tärkeää, että hiljattain Jeddassa käytyjä keskusteluita jatketaan. Tänään Turvallisuusneuvostossa pidettävä avoin istunto on myös erittäin tärkeä tilaisuus keskustella ja etsiä tietä eteenpäin.

Sodan saattaminen oikeudenmukaiseen päätökseen on ukrainalaisten kannalta olennaisen tärkeää. Samalla se voi auttaa vähentämään jännitteitä laajemminkin.

***

Todistamme parhaillaan kansainvälisen asevalvonta-arkkitehtuurin murentumista. Tärkeistä sopimuksista on luovuttu. Se, mitä niistä on jäljellä, näyttää olevan vaarassa.

Asevalvonnan uudelleenrakentaminen ja vahvistaminen nykyisessä kansainvälisessä tilanteessa on vaikeaa. Meidän on kuitenkin syytä ymmärtää, että maailma ilman yhteisesti sovittuja sääntöjä ja läpinäkyvyyttä on arvaamaton.

Murrosteknologiat monimutkaistavat tilannetta entisestään. Vaarat kasvavat. Meidän on yhdessä tartuttava näihin kysymyksiin.

***

Globaalisti turvallisuudentunne on heikentynyt huolestuttavalle tasolle. Maailmassa on käynnissä yli sata aseellista konfliktia. Ihmiset Afganistanissa, Sudanissa, Jemenissä ja monissa muissa maissa kohtaavat valtavia humanitaarisia tarpeita. Emme saa jättää yhtäkään näistä hätätilanteista huomiotta.

Kiitän pääsihteeriä New Agenda for Peace –raportissa hahmotellusta visiosta. Meidän on asetettava diplomatian keinot etusijalle ja hyödynnettävä YK:ta täysimääräisesti.

Suomi on pitkään korostanut ihmisoikeuksien yleismaailmallisen ja sitovan luonteen merkitystä. Ihmisoikeuksia on kunnioitettava myös silloin, kun yhteiskunnissamme vallitsee sekasorto. Vaikeina aikoina naisten ja tyttöjen oikeudet usein heikkenevät. Meidän on päättäväisesti suojeltava näiden oikeuksien toteutumista.

YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenenä Suomi työskentelee yhdessä kaikkien kumppaneiden kanssa yleismaailmallisten ihmisoikeuksien ylläpitämiseksi.

Yksikään maa ei ole ihmisoikeuksien saralla täydellinen. Voimme oppia toinen toisiltamme. Kun epäonnistumisia tulee, kansainvälisen yhteisön on varmistettava, että vastuuvelvollisuus ihmisoikeusloukkauksista toteutuu.

***

Aiemmin tällä viikolla meitä muistutettiin perustellusti siitä, että mikäli YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa ei edistytä, sillä on vakavia seurauksia. Tämä vaikuttaa sekä ihmisten elämään ja hyvinvointiin että maailmanlaajuiseen rauhaan ja turvallisuuteen.

Kiireellisin tehtävämme on taata kestävä tulevaisuus kaikelle elämälle planeetallamme. Emmekä ole oikeilla raiteilla. Meidän on otettava tekemämme sitoumukset huomattavasti vakavammin.

Jos jäämme jälkeen yhden tavoitteen toteuttamisessa, seuraukset todennäköisesti moninkertaistuvat muilla osa-alueilla. Ilmastotyö on tästä selkeä esimerkki. Olemme ottaneet merkittäviä askelia, mutta lisää on tehtävä. Kaikki edistys kestävän kehityksen tavoitteiden saralla vaarantuu, jos emme onnistu pysäyttämään maapallon lämpenemistä 1,5 asteeseen.

Ilmastonmuutos ja luontokato ovat haasteita, joita kansainvälinen yhteisö ei pääse pakoon. Kulunut kesä oli – jälleen kerran – mittaushistorian kuumin. Olemme nähneet tuhoisia tulvia, kuivuutta ja metsäpaloja kaikkialla maailmassa. Meidän on ymmärrettävä, että nämä ovat koko olemassaoloamme uhkaavia kysymyksiä.

On myös tärkeää ymmärtää, että ilmastonmuutos ei kohtele meitä reilusti ja tasapuolisesti. Siitä vähiten vastuussa olevat joutuvat usein kärsimään kaikkein pahimmin.

Meidän on yhdessä nostettava tavoitetasoamme. Tarvitsemme kiireellisesti uusia vahvoja sitoumuksia päästöjen vähentämiseksi. Ja niitä tukemaan tarvitaan pikaisia ja tehokkaita toimia.

***

Kuten pääsihteeri Guterres eilen osuvasti totesi, Yhdistyneet kansakunnat luotiin juuri tällaisia hetkiä varten – hetkiä, jolloin vaara on suurimmillaan ja yhteisymmärrys pienimmillään.

Niiden vuosien aikana, joina olen osallistunut tähän yleiskokoukseen, olemme nähneet valtavia haasteita. Olemme myös nähneet konkreettisia pyrkimyksiä saada monenkeskinen järjestelmä vastaamaan haasteisiin paremmin.

Usein pyrkimyksemme jäävät toteutumatta. Meidän tulisi kaikkien tarkastella omaa toimintaamme etsiessämme juurisyitä toistuville turhautumisille. YK on jäsentensä summa. On meidän tehtävämme varmistaa, että järjestelmä on tilanteen tasalla.

Keskinäistä ymmärrystä ja yhtenäisyyttä voidaan lisätä ainoastaan vuoropuhelun ja avoimen kanssakäymisen avulla. Kenelläkään meistä ei ole varaa jättää muiden huolia huomiotta. Kenelläkään meistä ei ole oikeutta pakottaa muita omaksumaan ajatteluamme tai käsityksiämme.

Meidän on kansainvälisenä yhteisönä oltava valmiita kohtaamaan toisemme keskinäisen kunnioituksen hengessä. Ymmärtäen velvoitteemme toimia yhteistyössä. Jos näin teemme, olen vakuuttunut siitä, että huomaamme, että meillä on paljon enemmän yhteistä kuin kuvittelimmekaan.

Kiitos.

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tasavallan presidentin kanslia

Republikens president Sauli Niinistös minnestal vid president Martti Ahtisaaris jordfästning i Helsingfors den 10 november 202310.11.2023 15:13:08 EET | Tiedote

Ärade fru Eeva Ahtisaari, herr Marko Ahtisaari, bästa anhöriga och vänner till president Martti Ahtisaari, bästa finländare Ett storartat livsverk har fullbordats. Martti Oiva Kalevi Ahtisaari, Republiken Finlands tionde president, har gått hädan. Martti Ahtisaari levde ett långt och mycket imponerande liv. Han var en stor finländare, belönad med Nobels fredspris. Han satte sin prägel på både nationell och internationell historia. I alla sina handlingar stod människan i centrum. I var och en han mötte såg han en medmänniska. Även i de mest förhärdade bland dem såg han något gott som var värt att sträcka ut handen till. Något att bygga samhörighet och fred på. En orsak att outtröttligt arbeta för en bättre morgondag. *** Martti Ahtisaari var väldigt lite politiker och väldigt mycket diplomat. I presidentvalet 1994 gjorde han en oväntad entré – en kandidat utan politisk erfarenhet valdes till en ledande roll på den politiska scenen. Han försökte inte anpassa sig till seder och bruk inom

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön muistopuhe presidentti Martti Ahtisaaren hautajaisissa Helsingissä 10. marraskuuta 202310.11.2023 15:13:08 EET | Tiedote

Arvoisa rouva Eeva Ahtisaari, herra Marko Ahtisaari, hyvät presidentti Martti Ahtisaaren omaiset ja ystävät, hyvät suomalaiset Suuri elämäntyö on täyttynyt. Martti Oiva Kalevi Ahtisaari, tasavaltamme kymmenes presidentti, on siirtynyt ajasta iäisyyteen. Martti Ahtisaari eli pitkän ja vaikuttavan elämän. Hän oli suuri suomalainen, Nobelin rauhanpalkinnolla palkittu. Hän jätti kädenjälkensä sekä kansalliseen että kansainväliseen historiaan. Kaiken toiminnan keskiössä hänellä oli ihminen. Hän näki jokaisen lähimmäisenä, ja heistä kaikkein paatuneimmissakin jotakin hyvää, jota kohti kurottaa. Jonka varaan rakentaa yhteyttä ja rauhaa. Toimia väsymättä paremman huomisen hyväksi. *** Martti Ahtisaari oli hyvin vähän poliitikko ja hyvin paljon diplomaatti. Presidentinvaaleissa 1994 hän teki sivuväliintulon – politiikan ulkopuolinen valittiin politiikan päänäyttämölle. Hän ei pyrkinyt mukautumaan poliittiseen tapakulttuuriin, josta myös seurasi arvostelua. Mutta ennen pitkää poliittinen tapakul

Commemorative speech by President of the Republic of Finland Sauli Niinistö at the funeral of President Martti Ahtisaari in Helsinki on 10 November 202310.11.2023 15:13:08 EET | Press release

Dear Mrs. Eeva Ahtisaari, Mr. Marko Ahtisaari, Your Excellencies, friends and colleagues of Martti Ahtisaari, fellow citizens A great life’s work has been completed. Martti Oiva Kalevi Ahtisaari, the tenth President of the Republic of Finland, has passed into eternity. Martti Ahtisaari lived a long and impressive life. He was a great Finn, a Nobel Peace Prize laureate. He put his own stamp on both the Finnish history and the international history. In all his actions, he placed people at the heart of everything. He saw everyone as a fellow human being. And even in the most hardened individuals, he saw something good worth reaching out to. Something upon which to build a connection and peace. On which to work tirelessly for a better future. *** Martti Ahtisaari was very little a politician and very much a diplomat. In the presidential election of 1994, he made an intervention – an outsider in politics was elected to a leading role on the political scene. He did not seek to adapt to the p

President Niinistö på officiellt besök till Polen9.11.2023 15:10:11 EET | Tiedote

Republikens presidents kansli Pressmeddelande 41/2023 9.11.2023 Republikens president Sauli Niinistö och hans maka Jenni Haukio avlägger officiellt besök i Polen 20–21 november 2023. Värdar för besöket är Polens president Andrzej Duda och hans maka Agata Kornhauser-Duda. President Niinistö kommer att föra formella diskussioner med president Duda i Presidentpalatset i Warszawa måndagen den 20 november 2023. Diskussionerna kommer att handla om de bilaterala relationerna mellan Finland och Polen samt regionala säkerhetsfrågor. I president Niinistös program ingår också en kransnedläggning vid den okände soldatens grav och andra möten. Dagen avslutas med en middag på Presidentens slott under värdskap av det polska presidentparet. Tisdagen den 21 november deltar president Niinistö i en diskussion med studerande vid universitetet i Warszawa under temat säkerheten i Europa och dess närområden. Förutom presidentparets gemensamma program kommer Jenni Haukio tillsammans med Agata Kornhauser-Duda

Presidentti Niinistö viralliselle vierailulle Puolaan9.11.2023 15:10:11 EET | Tiedote

Tasavallan presidentin kanslia Tiedote 41/2023 9.11.2023 Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja puoliso Jenni Haukio tekevät virallisen vierailun Puolaan 20.–21. marraskuuta 2023. Vierailua isännöi Puolan presidentti Andrzej Duda yhdessä puolisonsa Agata Kornhauser-Dudan kanssa. Presidentti Niinistö käy viralliset keskustelut presidentti Dudan kanssa Presidentinlinnassa Varsovassa maanantaina 20. marraskuuta. Keskusteluissa esillä ovat Puolan ja Suomen kahdenväliset suhteet sekä alueelliset turvallisuuskysymykset. Presidentti Niinistön ohjelmassa on lisäksi seppeleenlasku tuntemattoman sotilaan hautamuistomerkille sekä muita tapaamisia. Päivä päättyy Puolan presidenttiparin isännöimään illalliseen. Tiistaina 21. marraskuuta presidentti Niinistö osallistuu Varsovan yliopistolla järjestettävään keskustelutilaisuuteen opiskelijoiden kanssa Euroopan ja sen lähialueiden turvallisuudesta. Presidenttiparin yhteisen ohjelman lisäksi Jenni Haukio tutustuu vierailun aikana muun muassa Puolan t

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme