Saaristomeren tilan parantaminen on alun perinkin huomioitu vahvasti hallituksen ohjelmassa. Hallitusohjelman Saaristomeri-kirjaus on historiallinen, sillä sellaista ei aiempien hallitusten ohjelmista löydy. Tavoitteena on saada merialue pois Itämeren suojelukomission HELCOMin pahimpien kuormittajien Hot Spot -listalta.

”Saaristomeren tila on tiedossa ja Suomessa on vesiensuojelun osaamista. Etenkin sisävesien kuntoa on viime vuosikymmenien aikana onnistuttu parantamaan erilaisilla luvituskäytännöillä ja suojelulla. Saaristomeri on katastrofaalisessa tilassa ja tarvitsee pikaisia toimia, joten on välttämätöntä, että rehevöitymisen vähentämiseen panostetaan paitsi sanoja, myös euroja”, sanoo Aalto-Setälä, eduskunnan ympäristövaliokunnan, sekä Itämeren parlamentaarikkokonferenssin Suomen valtuuskunnan jäsen. 

Ravinnekierron edistäminen on tärkein työkalu Saaristomeren pelastamisessa. Sillä voidaan samanaikaisesti ratkaista talouden, ilmaston ja luontokadon haasteita Itämerellä. Toimia kohdennetaan nyt vaikuttavammin ravinnekiertoon, maaperän rakenteen parantamiseen sekä ravinteiden poistoon merestä. Saaristomeren valuma-alueen maatalouden ravinnepäästöjä tulee vähentää.

”Suomalainen maanviljelys on avainasemassa. Tahtotila muutokseen löytyy. Lannoitteiden hinnat nousevat ja maatalouden ravinteiden kierrätykselle on entistä suurempi tarve. Ravinnekierron vauhdittaminen säästää rahaa ja Saaristomeren ainutlaatuista luontoa”, lisää Aalto-Setälä.

Konkreettisia keinoja Itämeren suojelussa ovat myös lumenkaadon lopettaminen vesistöihin sekä alusten jätevesien purun kieltäminen Suomen aluevesillä. Tällä hetkellä rahtialukset voivat purkaa jätevesiään herkkään Saaristomereen.

”Päätimme budjettiriihessä lisäksi 10 miljoonan euron lisäpanostuksesta vesiensuojelun tehostamisohjelmaan sekä HELMI-elinympäristöohjelmaan ja metsien suojeluohjelma METSOon. Ohjelmien toimet, kuten rantaluonnon kunnostaminen, soiden ennallistaminen ja metsien suojelu auttavat myös Itämerta”, lopettaa Aalto-Setälä.