Käytetyn tavaran vertaisverkkokauppa on entistä merkityksellisempää kuluttajille
Käytetty kelpaa nyt säästämisen ja ympäristön vuoksi. Ihmisten asenteet käytettyyn tavaraan ovat viidessä vuodessa muuttuneet myönteisimmiksi. Vertaisverkkokauppa on kiertotalouden muoto, jossa tavara siirtyy kuluttajalta toiselle.

Kuluttajat kokevat saavansa arvoa vertaisverkkokaupasta aiempaa enemmän. Näin toteavat Tampereen yliopiston asiakaslähtöisen markkinoinnin tutkimusryhmä ja Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja tutkimushankkeessaan.
Yhteisesti toteutettavassa tutkimuksessa tarkastellaan käytetyn tavaran ostamisen ja myymisen motiiveja, muotoja ja määrää sekä kuluttajien kokemuksia.
Ostajat kokevat nyt kerätyn kyselyaineiston perusteella saavansa vertaiskaupasta enemmän arvoa kuin myyjät.
– Ostajilla korostuu taloudellinen arvo alhaisten hintojen kautta, ja he kokevat hyötyvänsä myyjiä enemmän rahallisesti kaupasta. Myyjiä vertaiskauppaan ajaa tarve päästä ylimääräisestä tavarasta eroon ja välttää sen poisheittämistä. Myyntipäätöksen taustalla vaikuttaa korkea ympäristötietoisuus, sanoo yliopistonlehtori Mika Yrjölä Tampereen yliopistosta.
Viime vuosien suurin muutos on tapahtunut siinä, miten kuluttajat kokevat vertaiskaupassa symbolista arvoa. Sekä ostajat että myyjät näkevät selkeästi myönteisempiä merkityksiä vertaisverkkokaupassa kuin vuonna 2018.
– Tämä kertoo siitä, että käytettyyn tavaraan liittyvä häpeä on häviämässä. Viisi vuotta sitten jo totesimme vertaiskaupan koko kansan harrastukseksi, Yrjölä toteaa.
Tampereen yliopiston asiakaslähtöisen markkinoinnin tutkimusryhmä on tutkinut vertaisverkkokauppaa vuodesta 2015, jolloin hanke ensimmäistä kertaa toteutettiin yhteistyössä Kaupan liiton kanssa. Nyt kerätty aineisto tarjoaa Yrjölän mukaan lukuisia näkökulmia vertaiskaupan dynamiikkaan, mikä näkyy jo ensimmäisissä tuloksissa.
Viime kesänä kerättiin laaja kyselyaineisto (3 095 vastaajaa), jonka avulla tutkitaan, kuinka kuluttajakäyttäytyminen ja asenteet ovat muuttuneet verrattuna vuden 2018 aineistoon. Aineistonkeruun toteutti TNS Kantar ja sen kustansi Kaupan liitto.
Käytetty tavara näkyy uusissa liiketoimintamalleissa
Kaupanteko käytetyllä tavaralla voi tapahtua vertaiskauppana kuluttajien välillä, mutta yhä useampi yritys on lähtenyt mukaan ns. secondhand-markkinaan. Vastaajista lähes kolmannes oli ostanut tällaisten yritysten fyysisistä myymälöistä ja yli 11 prosenttia niiden verkkokaupoista.
– Kuluttajien asenteiden muuttuessa ja käytetyn tavaran kysynnän noustessa yritykset ovat kyseenalaistaneet pelkästään uuden tavaran myyntiin perustuvia liiketoimintamallejaan. Uusia avauksia ja kokeiluja näkee jatkuvasti, mutta aika näyttää, mitkä kokeilut toimivat pohjana kestävälle ansaintamallille, Yrjölä pohtii.
Asiakasarvolla tarkoitetaan kuluttajan kokemusta saamistaan hyödyistä ja tekemistään uhrauksista. Hyödyt ja uhraukset voivat olla luonteeltaan taloudellisia kuten rahalliset säästöt. Toiminallisuutta kuvaa esimerkiksi kaupanteon vaivattomuus. Asiakasarvo voi olla myös emotionaalista ihmisten kokiessa mielihyvää teosta. Symbolisessa arvossa korostuvat ostamiseen ja myymiseen liitetyt merkitykset.
Vaatimukset verkkokaupan laadusta ovat kasvaneet
Vaikka kilpailu on lisääntynyt, Tori.fi on suurelle osalle kuluttajia edelleen ensisijainen vertaisverkkokaupan kanava. Aineiston perusteella kuluttajat suosivat suomalaisia tai suomenkielisiä alustoja.
Yrjölä pitää mielenkiintoisena havaintona sitä, että vaikka ihmiset kokevat verrattuna vuoden 2018 aineistoon enemmän arvoa kaupasta, he vaikuttavat olevan vähemmän tyytyväisiä vertaiskauppaan.
– Yksi mahdollinen selitys on, että ihmisten vaatimustaso vertaiskauppaa kohden on noussut, kun yhä useampi kaupallinen toimija tarjoaa käytettyä tavaraa. Mielenkiintoinen havainto vaatii tutkimuksessa analyysia.
Tutkijat arvioivat myös, että yhä useamman kuluttajan kokemus vertaiskaupasta saattaa lisätä kriittistä suhtautumista kaupanteon eri kanaviin.
Käytetyn tavaran kauppa jatkaa kasvuaan
Tutkijat uskovat vertaisverkkokaupan ja muun käytetyn tavaran kaupan entisestään kasvavan tulevaisuudessa. Vastaajista noin 62 prosenttia oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä kysytystä aikeesta ostaa nykyistä enemmän käytettyjä tuotteita. Samoin lähes 57 prosenttia vastaajista uskoi tulevaisuudessa suosivansa käytettyjä tuotteita enemmän kuin uusia.
Ostajia motivoi uudelleen vertaiskauppaan erityisesti taloudellinen ja toiminnallinen arvo. Myyjillä puolestaan korostuvat ympäristötietoisuus ja emotionaalinen arvo päätöksessä tehdä vertaisverkkokauppaa jatkossakin.
Asiakaslähtöisen markkinoinnin tutkimusryhmä on tutkinut käytetyn tavaran liiketoimintamalleja (2021), sosiaalisen median vertaiskaupan käyttäjien profilointia (2018) ja vertaisverkkokaupan luonnehdintaa (2017).
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
KTT, yliopistonlehtori Mika Yrjölä
040 775 3635
mika.yrjola@tuni.fi
Kuvat

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Teollinen resurssienhallinta on kyvykkyyksien, ei materiaalien hallintaa24.10.2025 15:53:44 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Jarmo Uusikartano tarkastelee teollisen resurssienhallinnan määritelmää uudesta näkökulmasta. Tällöin resurssi ei viittaa yksittäisiin esineisiin tai asioihin, vaan ihmisten ja luonnon väliseen vuorovaikutussuhteeseen. Tutkimus tuo esiin nykyisen resurssienhallinnan käsitteistön puutteet ja ehdottaa resurssienhallinnalle uutta määritelmää, joka huomioi ympäristöllisen kestävyyden resurssienhallinnalle asettamat reunaehdot.
Väitös: Digitaaliset työkalut vahvistavat arvonluontia kuntien, yritysten ja asukkaiden kesken kaupunkikehitysprojekteissa24.10.2025 13:45:38 EEST | Tiedote
Kaupunkikehitysprojektien alkuvaiheet ovat usein haastavia: eri sidosryhmillä on monia, jopa ristiriitaisia näkemyksiä projektin lopputuloksista, mutta samalla päätöksiä on tehtävä projektin etenemiseksi. Diplomi-insinööri Sebastian Toukolan väitöstutkimus tarjoaa ratkaisuja siihen, miten kunnat, yritykset ja asukkaat voivat luoda arvoa yhdessä. Lisäksi tutkimus osoittaa, miten digitaaliset työkalut, rakennustietomallinnuksesta sosiaalisen median alustoihin, tukevat yhteistyötä ja arvonluontia projektien alkuvaiheissa.
Tutkimus esittää suosituksia kuntayhtiöiden hallitusten asiantuntemusvaatimusten täyttämiseksi24.10.2025 12:21:47 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston tutkimushankkeessa syvennyttiin kuntayhtiöiden asiantuntemusvaatimuksen sisältöön, soveltamisalaan ja tosiasialliseen soveltamiseen kunnissa. Vaikka myönteistä kehitystä hallitusvalintojen valmistelussa on tapahtunut, tuoreessa tutkimuksessa yli puolessa kunnista ei erikseen arvioida kuntalain asiantuntemusvaatimuksen täyttymistä. Tutkimuksessa esitetään useita käytännön toimintasuosituksia siihen, miten hallitusten valintaprosesseja tulisi parantaa asiantuntemusvaatimuksen täyttämiseksi. Lisäksi ehdotetaan säännöksen soveltamisalan laajentamista.
Väitös: Kunnat kehittävät maaseutua valikoivasti ja tukeutuvat siinä mielellään Leader-ohjelmaan24.10.2025 12:07:28 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan MMM Ella Mustakangas tutki kuntien maaseudun kehittämistä ja sitä, millaista hallinnan tapaa se edustaa. Kuntien keskeisiä välineitä maaseudun kehittämisessä ovat kuntastrategia ja hankkeet, jotka molemmat edellyttävät kunnissa yhteistyötä ja panostamista toimijoiden väliseen vuorovaikutukseen. Tutkimus osoittaa, että kunnat ovat maaseudun kehittämistoimissaan varovaisia, eivätkä rakenna hallinnan verkostoja maaseudulla mitenkään systemaattisesti.
Kutsu: Pelikulttuuristrategiapäivässä 5. marraskuuta kehitetään kestävämpää pelikulttuuria21.10.2025 09:40:00 EEST | Tiedote
Jotta pelien yhteiskunnalliset mahdollisuudet tunnistettaisiin ja hyödynnettäisiin täysin, pelikasvattajien mukaan tarvitaan kansallista pelikulttuuristrategiaa. Marraskuun 5. päivänä Tampereen yliopiston Paidia-tilassa järjestettävä Pelikulttuuristrategiapäivä kokoaa yhteen Suomen johtavat pelikulttuurin parissa työskentelevät toimijat keskustelemaan kestävän pelikulttuurin kehittämisestä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme