Lähes 40 prosenttia suomalaisista kokee digipalvelujen haittaavan keskittymistä – Älyvapaapäivänä 1.10. laitteet laitetaan sivuun

Älylaitteiden käytön rajoittaminen on yhä enemmän mukana yhteiskunnallisessa keskustelussa. DNA:n Digitaalinen elämä -kyselytutkimuksen mukaan jopa viidesosa suomalaisista rajoittaa netin ja älylaitteiden käyttöään. Lisäksi lähes 40 prosenttia kaikista vastaajista kokee digitaalisten palveluiden haittaavan keskittymistään.

“Älylaitteiden rajoittamisen trendi näyttää tutkimustiedon valossa vakiintuneen. Moni kuitenkin kokee laitteilta irrottautumisen vaikeaksi. Varsinkin alle 35-vuotiaat pitävät puhelimelta irrottautumista haastavana. Toisaalta he myös rajoittavat netissä ja puhelimen parissa viettämäänsä aikaa muita ikäryhmiä enemmän. Digitaalisuus onkin tuonut mukanaan valtavasti hyvää, mutta tahdomme myös herättää keskustelua fiksusta puhelimen ja älylaitteiden käytöstä. Vaikka älylaitteet ovat tärkeitä, ne on hyvä myös laittaa välillä sivuun. Siksi kannustamme kaikkia, joille se vain on mahdollista, viettämään Älyvapaapäivää”, sanoo DNA:n toimitusjohtaja Jussi Tolvanen.

Laitteilta irrottautuminen on haastavaa kaikenikäisille ja varsinkin nuorille. Peräti yli puolet 16–24-vuotiaista pitää netin ja puhelimen ääreltä irrottautumista vaikeana. Myös lähes puolet 25–34-vuotiaista pitää laitteelta irrottautumista vaikeana. Ruutuaika herättää paljon keskustelua myös 5–16-vuotiaiden lasten ja nuorten perheissä. DNA:n Koululaistutkimuksen mukaan jopa 80 prosenttia 5–12-vuotiaiden lasten vanhemmista rajoittaakin lapsensa puhelimen käyttöä. 13–16-vuotiaiden lasten vanhemmista näin tekee hieman yli puolet.

“Lasten on tärkeä oppia olemaan välillä ilman älylaitteita. Näin voidaan maksimoida niiden hyödyt ja minimoida riskit. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä tärkeämpää on huolehtia, että tekemistä ja yhdessäoloa on myös ilman digilaitteita. Vanhemmille tämä voi olla haastavaa, koska he itsekin viettävät aikaa laitteilla ja niiltä irrottautuminen voi olla myös heille haastavaa”, lisää Suojellaan Lapsia ry:n kehityspsykologian asiantuntija Katariina Leivo.

“Kouluikäisten vanhemmille suunnatusta tutkimuksestamme kuitenkin selviää, että valtaosa perheistä viettää myös säännöllisesti älylaitteetonta aikaa. On kiinnostavaa, että vanhempien asettamien pelisääntöjen lisäksi myös reilu kolmasosa 5–16-vuotiaista lapsista ja nuorista rajoittaa itse omaa älylaitteiden käyttöään", lisää Tolvanen.

Tietoinen älylaitteeton aika vaatii harjoittelua

Laitteille voi asettaa konkreettisia ruutuajan ja somesovellusten käyttöajan rajoituksia, mutta niitä hyödynnetään melko vähän. Sen sijaan Digitaalinen elämä -tutkimuksen mukaan suosituimpiin käytössä oleviin rajoittamiskeinoihin lukeutuvat puhelimen pitäminen äänettömällä sekä puhelimen käytön vähentäminen ennen nukkumaanmenoa.

Ajanvietto tietoisesti ilman älylaitteita vaatii kuitenkin harjoittelua. Yksi keino opetella älylaitteiden tietoista käyttöä on viettää Älyvapaapäivää tai lyhyempiä pätkiä ilman laitteita. Aikuisen esimerkillä on suuri merkitys sille, miten lapset oppivat digilaitteiden fiksua käyttöä ja laitteiden käytön tauottamista. Arjessa on paljon automatisoitunutta puhelimen käyttöä, josta on hyvä opetella pois.

“Aikuisten teoilla on enemmän merkitystä kuin sillä, mitä aikuiset sanovat. Lapselle kannattaa sanoittaa ääneen, että älylaitteesta irrottautuminen on vaikeaa myös aikuiselle. Ilman puhelinta oleminen on vähän kuin urheilu tai ulkoilu – aina ei huvittaisi, vaikka ymmärrämme sen olevan meille hyväksi. Aloittaminen on vaikeaa, mutta jälkikäteen tulee hyvä fiilis”, Leivo kannustaa.

DNA kannustaa kaikkia viettämään älylaitteetonta aikaa osallistumalla valtakunnalliseen Älyvapaapäivään 1.10.2023. Älyvapaapäivää vietettiin viime vuonna ensimmäistä kertaa. Älyvapaapäivä haastaa laittamaan laitteet sivuun ja kutsuu jokaista keskittymään laitteiden sijaan itselle merkityksellisiin asioihin.

Lue lisää Älyvapaapäivästä: dna.fi/alyvapaapaiva

Facebook: Älyvaapäivä 2023

DNA:n Digitaalinen elämä -tutkimus

DNA:n ja Nepan yhteistyössä tuottama Digitaalinen elämä -tutkimus tehtiin online-paneelissa 18.4.–3.5.2023. Sen tavoitteena on selvittää, miten suomalaiset käyttävät erilaisia digitaalisia palveluja sekä millaiseksi digitaalinen yhdenvertaisuus koetaan. Vuosittain toteutettavaan tutkimukseen vastasi tuhat 16–74-vuotiasta suomalaista. Tutkimus on tehty vuodesta 2013 alkaen. Tutustu DNA:n Digitaalinen elämä -tutkimukseen täällä

DNA:n Koululaistutkimus

DNA:n vuosittain teettämä Koululaistutkimus selvittää kouluikäisten lasten ja nuorten puhelimen käyttöön ja hankintaan liittyviä tekijöitä. Tutkimus on toteutettu jo yli kymmenen vuoden ajan. Koululaistutkimuksen kohderyhmän muodostavat ensisijaisesti 5–12-vuotiaiden ja toissijaisesti 13–16-vuotiaiden lasten vanhemmat. Tutkimuksen toteutti DNA:n toimeksiannosta Nepa Insight Oy. Tänä vuonna siihen osallistui kaikkiaan 1009 iältään 5–16-vuotiaan lapsen vanhempaa/huoltajaa. Tiedonkeruu tapahtui 2.–13. helmikuuta 2023 Nepan online-paneelissa. Tutustu DNA:n Koululaistutkimukseen täällä.