DNA Oyj

Lähes 40 prosenttia suomalaisista kokee digipalvelujen haittaavan keskittymistä – Älyvapaapäivänä 1.10. laitteet laitetaan sivuun

Jaa

DNA:n vuosittaisen Digitaalinen elämä -tutkimuksen mukaan lähes 40 prosenttia suomalaisista kokee jatkuvan digipalvelujen käytön haittaavan keskittymiskykyään. Älylaitteiden käyttöä tahdotaan rajoittaa omatoimisesti, mutta moni pitää sitä vaikeana. Digitaalisuuden positiiviset ja negatiiviset puolet korostuvat varsinkin nuoremmissa ikäryhmissä. Etenkin alle 35-vuotiaat pitävät puhelimelta irrottautumista haastavana. Silti vanhempien arvion mukaan jopa 36 prosenttia 13–16-vuotiaista nuorista on halunnut itse rajoittaa puhelimen parissa viettämäänsä aikaa. Toisen kerran 1.10.2023 vietettävä Älyvapaapäivä haastaa jokaisen laittamaan älylaitteet sivuun.

Lähes 40 prosenttia suomalaisista kokee digipalvelujen haittaavan keskittymistä – Älyvapaapäivänä 1.10. laitteet laitetaan sivuun
Lähes 40 prosenttia suomalaisista kokee digipalvelujen haittaavan keskittymistä – Älyvapaapäivänä 1.10. laitteet laitetaan sivuun

Älylaitteiden käytön rajoittaminen on yhä enemmän mukana yhteiskunnallisessa keskustelussa. DNA:n Digitaalinen elämä -kyselytutkimuksen mukaan jopa viidesosa suomalaisista rajoittaa netin ja älylaitteiden käyttöään. Lisäksi lähes 40 prosenttia kaikista vastaajista kokee digitaalisten palveluiden haittaavan keskittymistään.

“Älylaitteiden rajoittamisen trendi näyttää tutkimustiedon valossa vakiintuneen. Moni kuitenkin kokee laitteilta irrottautumisen vaikeaksi. Varsinkin alle 35-vuotiaat pitävät puhelimelta irrottautumista haastavana. Toisaalta he myös rajoittavat netissä ja puhelimen parissa viettämäänsä aikaa muita ikäryhmiä enemmän. Digitaalisuus onkin tuonut mukanaan valtavasti hyvää, mutta tahdomme myös herättää keskustelua fiksusta puhelimen ja älylaitteiden käytöstä. Vaikka älylaitteet ovat tärkeitä, ne on hyvä myös laittaa välillä sivuun. Siksi kannustamme kaikkia, joille se vain on mahdollista, viettämään Älyvapaapäivää”, sanoo DNA:n toimitusjohtaja Jussi Tolvanen.

Laitteilta irrottautuminen on haastavaa kaikenikäisille ja varsinkin nuorille. Peräti yli puolet 16–24-vuotiaista pitää netin ja puhelimen ääreltä irrottautumista vaikeana. Myös lähes puolet 25–34-vuotiaista pitää laitteelta irrottautumista vaikeana. Ruutuaika herättää paljon keskustelua myös 5–16-vuotiaiden lasten ja nuorten perheissä. DNA:n Koululaistutkimuksen mukaan jopa 80 prosenttia 5–12-vuotiaiden lasten vanhemmista rajoittaakin lapsensa puhelimen käyttöä. 13–16-vuotiaiden lasten vanhemmista näin tekee hieman yli puolet.

“Lasten on tärkeä oppia olemaan välillä ilman älylaitteita. Näin voidaan maksimoida niiden hyödyt ja minimoida riskit. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä tärkeämpää on huolehtia, että tekemistä ja yhdessäoloa on myös ilman digilaitteita. Vanhemmille tämä voi olla haastavaa, koska he itsekin viettävät aikaa laitteilla ja niiltä irrottautuminen voi olla myös heille haastavaa”, lisää Suojellaan Lapsia ry:n kehityspsykologian asiantuntija Katariina Leivo.

“Kouluikäisten vanhemmille suunnatusta tutkimuksestamme kuitenkin selviää, että valtaosa perheistä viettää myös säännöllisesti älylaitteetonta aikaa. On kiinnostavaa, että vanhempien asettamien pelisääntöjen lisäksi myös reilu kolmasosa 5–16-vuotiaista lapsista ja nuorista rajoittaa itse omaa älylaitteiden käyttöään", lisää Tolvanen.

Tietoinen älylaitteeton aika vaatii harjoittelua

Laitteille voi asettaa konkreettisia ruutuajan ja somesovellusten käyttöajan rajoituksia, mutta niitä hyödynnetään melko vähän. Sen sijaan Digitaalinen elämä -tutkimuksen mukaan suosituimpiin käytössä oleviin rajoittamiskeinoihin lukeutuvat puhelimen pitäminen äänettömällä sekä puhelimen käytön vähentäminen ennen nukkumaanmenoa.

Ajanvietto tietoisesti ilman älylaitteita vaatii kuitenkin harjoittelua. Yksi keino opetella älylaitteiden tietoista käyttöä on viettää Älyvapaapäivää tai lyhyempiä pätkiä ilman laitteita. Aikuisen esimerkillä on suuri merkitys sille, miten lapset oppivat digilaitteiden fiksua käyttöä ja laitteiden käytön tauottamista. Arjessa on paljon automatisoitunutta puhelimen käyttöä, josta on hyvä opetella pois.

“Aikuisten teoilla on enemmän merkitystä kuin sillä, mitä aikuiset sanovat. Lapselle kannattaa sanoittaa ääneen, että älylaitteesta irrottautuminen on vaikeaa myös aikuiselle. Ilman puhelinta oleminen on vähän kuin urheilu tai ulkoilu – aina ei huvittaisi, vaikka ymmärrämme sen olevan meille hyväksi. Aloittaminen on vaikeaa, mutta jälkikäteen tulee hyvä fiilis”, Leivo kannustaa.

DNA kannustaa kaikkia viettämään älylaitteetonta aikaa osallistumalla valtakunnalliseen Älyvapaapäivään 1.10.2023. Älyvapaapäivää vietettiin viime vuonna ensimmäistä kertaa. Älyvapaapäivä haastaa laittamaan laitteet sivuun ja kutsuu jokaista keskittymään laitteiden sijaan itselle merkityksellisiin asioihin.

Lue lisää Älyvapaapäivästä: dna.fi/alyvapaapaiva

Facebook: Älyvaapäivä 2023

DNA:n Digitaalinen elämä -tutkimus

DNA:n ja Nepan yhteistyössä tuottama Digitaalinen elämä -tutkimus tehtiin online-paneelissa 18.4.–3.5.2023. Sen tavoitteena on selvittää, miten suomalaiset käyttävät erilaisia digitaalisia palveluja sekä millaiseksi digitaalinen yhdenvertaisuus koetaan. Vuosittain toteutettavaan tutkimukseen vastasi tuhat 16–74-vuotiasta suomalaista. Tutkimus on tehty vuodesta 2013 alkaen. Tutustu DNA:n Digitaalinen elämä -tutkimukseen täällä

DNA:n Koululaistutkimus

DNA:n vuosittain teettämä Koululaistutkimus selvittää kouluikäisten lasten ja nuorten puhelimen käyttöön ja hankintaan liittyviä tekijöitä. Tutkimus on toteutettu jo yli kymmenen vuoden ajan. Koululaistutkimuksen kohderyhmän muodostavat ensisijaisesti 5–12-vuotiaiden ja toissijaisesti 13–16-vuotiaiden lasten vanhemmat. Tutkimuksen toteutti DNA:n toimeksiannosta Nepa Insight Oy. Tänä vuonna siihen osallistui kaikkiaan 1009 iältään 5–16-vuotiaan lapsen vanhempaa/huoltajaa. Tiedonkeruu tapahtui 2.–13. helmikuuta 2023 Nepan online-paneelissa. Tutustu DNA:n Koululaistutkimukseen täällä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

DNA:n viestintä palvelee median edustajia numerossa 044 044 8000 ja sähköpostiosoitteessa viestinta(a)dna.fi.

Kuvat

DNA:n toimitusjohtaja Jussi Tolvanen
DNA:n toimitusjohtaja Jussi Tolvanen
Lataa

Linkit

DNA on yksi Suomen johtavista tietoliikenneyhtiöistä. Tehtävämme yhteiskunnassa on yhdistää tärkeimmät. Tarjoamme yhteydet, palvelut ja laitteet koteihin sekä töihin ja pidämme näin huolta yhteiskunnan digitalisaatiosta. DNA:n asiakkaat ovat jo vuosien ajan olleet mobiilidatan käyttömäärissä maailman kärkijoukossa. DNA:lla on noin 3,6 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Yhtiö on palkittu lukuisia kertoja erinomaisena työantajana ja perheystävällisenä työpaikkana. Vuonna 2022 liikevaihtomme oli 997 miljoonaa euroa ja yhtiössä työskentelee noin 1 700 henkilöä ympäri Suomea. DNA on osa Telenoria, joka on Pohjoismaiden johtava tietoliikenneyhtiö. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi - http://www.dna.fi, Twitterissä @DNA_fi, Facebookissa @DNA.fi ja LinkedInissä @DNA-Oyj.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta DNA Oyj

DNA:n vertailu paljastaa, paljonko dataa älypuhelimilla käytetään eri kaupungeissa: Vantaa on Suomen datapääkaupunki5.12.2023 08:00:00 EET | Tiedote

Vantaalla on tänä vuonna käytetty eniten dataa asiakasta kohden DNA:n laskutettavilla puhelinliittymillä, kertoo DNA:n tekemä mobiilidatan käyttövertailu Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista. Vantaalainen asiakas on kuluttanut keskiarvoisesti 1 303 megatavua mobiilidataa päivittäin, mikä on lähes 40 prosenttia enemmän kuin lahtelaisen käyttämä datamäärä. Vertailussa toista paikkaa pitää hallussaan Tampere, ja jaetulla kolmossijalla ovat megatavulleen samoissa luvuissa Helsinki, Jyväskylä ja Turku.

DNA’s comparison reveals different cities’ mobile phone data usage: Vantaa is Finland’s data capital5.12.2023 08:00:00 EET | Press release

This year, Vantaa has the highest per-customer data usage with DNA’s postpaid subscriptions, reveals DNA’s mobile data usage comparison of Finland’s ten largest cities. Customers in Vantaa used an average of 1,303 megabytes of mobile data per day, almost 40% more than people in Lahti. Tampere is in second place, and Helsinki, Jyväskylä and Turku all claim a shared third place with identical data usage across all three cities.

DNA:n myydyimmät puhelimet ja älykellot marraskuussa 2023 – kaikkien aikojen marraskuu1.12.2023 08:00:00 EET | Tiedote

Black Friday -sesongin tarjoustuotteet korostuivat DNA:n ennätyksellisen vilkkaan marraskuun myydyimpien tuotteiden listoilla. Koko marraskuun sekä DNA:n Pink Friday -kampanjan myydyin puhelin kuluttaja-asiakkaille oli Samsungin houkuttelevasti hinnoiteltu Galaxy A54 5G. Yritysasiakkaiden myydyimmäksi puhelimeksi nousi Apple iPhone 15 Pro Max 5G. Marraskuun myydyimmäksi älykelloksi nousi Amazfit GTS 4 Mini.

DNA korvaa Pohjois-Suomen vanhan kupari- eli lankapuhelinverkon palvelut moderneilla ratkaisuilla kesän ja syksyn 2024 aikana21.11.2023 09:40:00 EET | Tiedote

Kupariverkko on palvellut televiestintää jo yli 160 vuotta, mutta sen merkitys on jäänyt viime vuosina hyvin pieneksi. DNA tiedotti jo vuonna 2021 kupariverkkojensa korvaamisesta moderneilla kaapeli-, valokuitu- ja mobiiliratkaisuilla, ja vanhan verkon purkutyö alkoi 2022. Pohjois-Suomen kuparipohjaisten palveluiden päättäminen tapahtuu kesä- ja lokakuussa 2024.

DNA is replacing the services of the old copper-based landline network in Northern Finland with modern solutions during summer and autumn 202421.11.2023 09:40:00 EET | Press release

Copper-based network technology has served telecommunications for over 160 years, but today, its utilisation rate and significance are very limited. DNA first announced that it would be replacing its copper-based networks with more modern cable, fibre optics and mobile solutions in 2021, and work to decommission the old network began the following year. The termination of the copper-based services in Northern Finland will take place in June and October 2024.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme