-Suomessa on huomattava määrä kiinteistöjä, jotka ovat venäläisomistuksessa. Erityisesti Venäjän hyökkäyksen jälkeen on yhä enemmän ilmennyt tilanteita, joissa kiinteistöjen omistajat eivät hoida omistajan velvoitteitaan ja esimerkiksi maksa kiinteistöihin liittyviä laskuja, koska rahaliikenne Venäjältä on pysähtynyt. Useimmiten viranomaisilla on ollut ongelmia omistajien tavoittamisessa, kun lainmukaiset velvoitteet ovat jääneet hoitamatta. Tämän seurauksena erityisesti Itä-Suomessa mutta myös muualla maassa kiinteistöt alkavat rapistua pystyyn ilman, että asialle voidaan tehdä oikein mitään, Kymäläinen toteaa.

Kenties kuuluisin esimerkki tällaisesta tilanteesta on aiemmin Hartwall-areenan nimellä tunnettu Helsinki-halli.  Se on ollut käyttämättä jo yli vuoden, ja maksamattomia laskuja on kertynyt. Mediatietojen mukaan ministeritasolla on käsitelty areenan tilannetta, ja ilmeisesti pian oltaisiin löytämässä ratkaisu siihen, miten tämä kyseinen halli ja mahdollisesti muut vastaavat kiinteistöt voitaisiin yleisen edun nimissä saada käyttöön. Helsinki-halli on kuitenkin vain jäävuoren huippu, ja vastaavia tapauksia on pienten kuntien ja kaupunkien taajamissa pilvin pimein.

Lunastuslain mukaan pakkolunastus voidaan tehdä, jos yleinen tarve sitä vaatii. Lunastusta ei kuitenkaan saa panna toimeen, jos lunastuksen tarkoitus voidaan yhtä sopivasti saavuttaa jollain muulla tavalla taikka jos lunastuksesta yksityiselle edulle koituva haitta on suurempi kuin siitä yleiselle edulle saatava hyöty.

-Ei ole yleisen edun mukaista, mikäli muutenkin vaikeuksissa olevien kuntien elinvoiman annetaan heikentyä rapistuvien kiinteistöjen myötä. Pidän tärkeänä, että hallitus huolehtii, että myös Helsinki-hallia pienemmän mittakaavan tapauksissa mahdollistetaan se, että tarvittaessa kiinteistön voi lunastaa tai ottaa haltuun, kun yleinen etu sitä vaatii, Kymäläinen päättää.