Taideyliopisto nimeää vuosittain kolme taiteilijaa Vuoden alumneiksi, yhden kustakin akatemiasta. Taideyliopiston rehtorin Kaarlo Hildénin mukaan tarkoituksena on tehdä taidekoulutus näkyväksi ja käydä keskustelua siitä, miten Taideyliopisto ja sen alumnit vaikuttavat yhteiskunnassa.

“Tänä vuonna Vuoden alumneiksi valittiin yhteiskunnallisesti vaikuttavia taiteilija-tutkijoita. Taideyliopisto tarjoaa ylintä musiikin, kuvataiteen, esittävien taiteiden sekä kirjoittamisen koulutusta Suomessa, ja haluamme kiinnittää huomiota siihen, miten eri tavoin taiteen tutkimus vaikuttaa ja näkyy yhteiskunnassamme”, Hildén sanoo.

Vuoden alumnit 2023

Kuvataideakatemian Vuoden alumni on vuonna 2008 kuvataiteiden tohtoriksi valmistunut Jan-Erik Andersson. Anderssonin tunnetuin teos on ”Life on a Leaf” -talo, jossa hän asui perheensä kanssa sen valmistumisesta vuonna 2009 vuoteen 2023. Kuvataiteen tohtorin tutkinnossaan Andersson käsitteli taiteen ja arkkitehtuurin välisiä suhteita taloprojektinsa kautta. Andersson on 1980-luvulta asti työskennellyt installaatioiden, performanssien, julkisten taideteosten, interaktiivisten mediateosten ja arkkitehtuurin parissa. Andersson tekee parhaillaan Kuvataideakatemian postdoc-työnä uutta rakennusta ”Life on a Leaf” -talon viereen.

Teatterikorkeakoulun Vuoden alumni on Suomen ensimmäinen Teatterikorkeakoulussa väitellyt tohtori (1999) Annette Arlander. Arlander toimi Teatterikorkeakoulun esitystaiteen ja teorian professorina vuosina 2001–2013, Taideyliopiston taiteellisen tutkimuksen professorina vuosina 2015–2016 ja performanssin, taiteen ja teorian professorina Tukholman Taideyliopistossa vuosina 2018–2019. Arlander jatkaa kansainvälisesti näkyvää työuraansa ohjaajana, esitystaiteen koulutusohjelmalle pohjan luoneena tutkijana ja esiintyy itsekin. Hän kuuluu muun muassa kansainvälisesti tärkeän JAR - Journal of Artistic Research -lehden toimituskuntaan. Hänelle on myönnetty Mediataiteen palkinto ja Monitaiteen valtionpalkinto.

Sibelius-Akatemian Vuoden alumni on vuonna 2015 Musiikin tohtoriksi valmistunut Anna Kuoppamäki. Kuoppamäki on laulaja ja lauluntekijä, musiikkikasvattaja, tutkija ja opettaja. Kuoppamäki tuli 1990-luvulla tunnetuksi sähkökitaroilla ja syntikoilla ladattua poppia soittavan Wilma-yhtyeen keulakuvana. Mutta viimeiset 20 vuotta hän on ollut ennen kaikkea tutkija ja opettaja. Tutkijaurallaan Kuoppamäen mielenkiinto on kohdistunut nuorten musiikinoppimispolkuihin ja lasten sekä nuorten kulttuurisen tekijyyden tukemiseen musiikkikasvatuksessa. Sibelius-Akatemian postdoc-tutkijana Kuoppamäki toimii aktiivisesti musiikki- ja taidekasvatuksen kentällä ja on toiminut muun muassa nuorten G SongLab -hankkeissa, joissa yhteiskunnallinen vaikuttaminen on keskeisessä roolissa.