Kolme tutkimuslaitosta, Karvi ja OAJ vaativat: Opettajarekisterin perustamista jatkettava
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Koulutuksen tutkimuslaitos, Työn ja talouden tutkimus LABORE sekä OAJ ovat pettyneitä siitä, että budjettiriihessä ei linjattu opettajarekisterin perustamisesta. Yhdessä ne esittävät, että hallitus jatkaa opettajarekisterin perustamista, jotta olisi mahdollista esimerkiksi kohdentaa opettajankoulutuksen aloituspaikkoja todellisen tarpeen mukaisesti.

KANNANOTTO
Opettajarekisteristä tehty selvitys sekä enemmistö selvityksestä lausuneista tahoista puoltavat rekisterin perustamista. Eilinen budjettiriihi oli pettymys, koska opettajarekisterin perustamisen aloittamiseen ei luvattu rahaa.
Nyt Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi, Koulutuksen tutkimuslaitos KTL, Työn ja talouden tutkimus LABORE ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ esittävätkin, että hallitus jatkaa opettajarekisterin perustamista. Opettajarekisterin perustamiseen on vuoden 2024 budjettikäsittelyssä eduskunnassa löydettävä miljoona euroa. Se mahdollistaisi rekisterin perustamisen aloittamisen.
Luotettavan rekisteritiedon puuttuminen ei mahdollista eikä luo paineita opettajankoulutukselle kohdentaa aloituspaikkoja tarpeen mukaisesti. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajista, erityisopettajista sekä matematiikan ja tekniikan alan opettajista on ollut pulaa jo pitkään.
Suomessa on maakuntia, joissa useammalta kuin joka kymmenenneltä peruskoulussa ja lukiossa opettajana toimivalta puuttuu vaadittava kelpoisuus. Esimerkiksi Skotlannissa opettajana tai edes opettajan sijaisena ei saa toimia muut kuin kelpoiset opettajat, jotka ovat opettajarekisterissä.
Rekisteri tarvitaan myös, jotta alan tutkimusta ja sitä kautta tutkimusperustaista päätöksentekoa saadaan lisää. Kun opettajatietoja voitaisiin yhdistää oppimistuloksiin, voitaisiin paremmin selvittää esimerkiksi suomalaisnuorten jo vuosia heikentyneiden PISA-tulosten syitä.
Rekisterin perustamiskustannukset jäävät selvitysten mukaan noin kolmeen miljoonaan euroon, ja sen ylläpito maksaisi vuositasolla noin 500 000 euroa. Opettajatarvetta on tähän asti ennakoitu kolmen vuoden välein tehdyllä kyselyllä. Siihen jätti vastaamatta vuonna 2016 joka kolmas ja vuonna 2019 lähes puolet. Sen jälkeen kyselyä ei ole tehty, eikä sen tuloksia enää ole voitu pitää kovin luotettavina.
Opetuksen järjestäjä on velvoitettava kyselyyn vastaamisen sijaan toimittamaan rekisterinpitäjälle sillä olevat opettajatiedot sekä tiedot viroista ja toimista, joissa ei ole kelpoista opettajaa. Kun rekisterinpitäjä vie nämä tiedot rekisteriin, tarvitsee tietoja sen jälkeen päivittää vain mahdollisten muutosten yhteydessä.
Suomella ei ole varaa jättää rekisteriä perustamatta sillä perusteella, että tietojen automatisoitu toimittaminen opetuksen järjestäjältä rekisteriin on vaikea toteuttaa. Tietojen toimittaminen jatkuvien kyselyiden sijaan pysyvään rekisteriin on aloitettava nyt. Myöhemmin voidaan selvittää sitä, olisiko tietojen toimittaminen automatisoitavissa ja mitä se maksaisi.
Toteamme lopuksi, että opettajarekisterin perustaminen ei yksin riitä. Lisäksi on ryhdyttävä toimiin, joilla lisäämme alan veto- ja pitovoimaa.
Yhteystiedot
Aki Kangasharju toimitusjohtaja, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos
Mika Maliranta johtaja, Työn ja talouden tutkimus Labore
Katarina Murto puheenjohtaja, Opetusalan Ammattijärjestö
Harri Peltoniemi johtaja, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus
Taina Saarinen johtaja, tutkimusprofessori Koulutuksen tutkimuslaitos
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mika Malirantajohtaja, päätoimittajaLabore
Puh:050 369 8054mika.maliranta@labore.fiKuvat
Työn ja talouden tutkimus LABORE
Arkadiankatu 7
00100 Helsinki
040 940 1940
https://labore.fi
Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen taloudellinen tutkimuslaitos, jossa tehdään tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävää soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta. Tutkimuksen painopistealueet ovat työn ja koulutuksen taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Tuottavuus kasvuun palkkaamalla yrityksiin lisää korkeakoulutettuja30.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Yritysten tuottavuuden kasvu on kiinteässä yhteydessä siihen, että erityisesti STEM-alojen korkeakoulutettujen osuus niiden henkilöstössä kasvaa, kertoo Laboren uusi analyysi. Kaupallisen alan korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrän kasvu näkyy yritysten tuottavuudessa vieläkin nopeammin. Analyysin tulokset korostavat korkeasti koulutetun työvoiman ratkaisevaa merkitystä Suomen talouden kehitykselle.
Yritysten väliset erot kasvattavat palkkaeroja Suomessa24.4.2025 07:20:00 EEST | Tiedote
Laboren uudessa tutkimuksessa tarkastellaan Suomen yrityssektorin palkkahajonnan ajureita vuosina 2001–2022. Vaikka yritysten sisäiset palkkaerot muodostavat suurimman osan palkkahajonnasta vuositasolla, yritysten välinen vaihtelu selittää suurimman osan palkkaerojen kasvusta pitkällä aikavälillä. Erityisesti korostuu toimialojen välinen vaihtelu ja pieni joukko toimialoja selittää suuren osan palkkahajonnan kasvusta. Vuosina ennen koronapandemiaa vaikutukset näkyvät erityisen selkeästi. Alueiden välinen palkkahajonta sen sijaan ei ole merkittävä tekijä.
Eläkkeiden inflaatiovakauttajan olisi voinut suunnitella toisin16.4.2025 06:45:00 EEST | Blogi
Tammikuussa sovittu eläkeuudistus toi mukanaan inflaatiovakauttajan, joka leikkaa eläkkeitä inflaatiopiikkien aikana. Uudistuksen tarkoituksena on vakauttaa eläkejärjestelmän rahoitus, mutta onko se onnistunut valinta? Tässä blogissa pohdimme, millaisia seurauksia inflaatiovakauttajalla voi olla eläkeläisten toimeentuloon ja makrotalouden vakauteen – ja olisiko samoihin tavoitteisiin voinut päästä vähemmän haitallisin keinoin.
Ekonomisk prognos 2025-2027: Ekonomin återhämtar sig under osäkra tider3.4.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Enligt Labores konjunkturprognos våren 2025 kommer Finlands ekonomi att växa med 1,4 procent under 2025. Konjunkturläget förbättras 2026 och 2027 då BNP-tillväxten väntas stiga till 1,9 procent respektive 1,4 procent. Långsammare inflation och räntesänkningar kommer att stödja tillväxten i bostadsbyggande, privat konsumtion och export. Den internationella osäkerheten är exceptionellt hög, vilket innebär en ökad risk för långsammare tillväxt än väntat.
Talousennuste vuosille 2025–2027: Jousitus kovilla, talous elpyy epävarmuuden aikana3.4.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Tutkimuslaitos Laboren kevään 2025 suhdanne-ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 1,4 prosenttia vuonna 2025. Suhdanne paranee vuosina 2026–2027, jolloin BKT-kasvu vauhdittuu 1,9 ja 1,4 prosenttiin. Hidastunut inflaatio ja koronlaskut tukevat asuinrakentamisen, yksityisen kulutuksen ja viennin kasvua. Kansainvälinen epävarmuus on poikkeuksellisen suurta, mikä merkitsee kohonnutta riskiä ennustettua hitaamman kasvun toteutumiselle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme