Samalla Viitanen jätti myös toimenpidealoitteen, jossa esitetään, että virkaa jatketaan ja se vakinaistetaan, jotta tärkeä työ voisi jatkua nyt ja tulevaisuudessa.

Viitasen mukaan viran merkitys eläinsuojelu- ja hyvinvointitoiminnan koordinoinnissa on suuri. 

– ­Viime hallituskaudella saatiin päätökseen pitkään valmisteltu eläinten hyvinvointilaki. Uudistettavaa, koordinoitavaa ja parannettavaa eläinten suojelun ja hyvinvoinnin turvaamiseksi riittää tämän lain jälkeenkin. Esimerkiksi lukuisat lajikohtaiset asetukset odottavat uudistamista edelleen. Tutkimustietoa tulee lisää jatkuvasti, ja eettisiä toimintatapoja ja eläinten hyvää kohtelua puoltava kansalaismielipide vahvistuu koko ajan. Eläinsuojelujärjestöt tekevät arvokasta työtään, ja tälle työlle on suuri tarve. Valvontaeläinlääkäreiden työ lisääntyy ja vaatimukset kasvavat.

– Tiedolle ja yhtenäisille näkemyksille siitä, mikä on parhaaksi eläimille, on kasvava tarve. Eläinsuojeluasiamiehen tekemä työ on ollut arvokasta. Se tukee järjestöjen, viranomaisten ja tutkijoiden tekemää työtä ja kokoaa eri tahot saman pöydän ääreen, toteaa Viitanen.

Virka on ollut katkolla myös aiemmin, Juha Sipilän hallituskaudella. Nykyinen määräaikainen virka (2020–2023) perustuu pääministeri Marinin hallituksen ohjelman kirjaukseen. Eläinsuojeluasiamies on aiemmin toiminut määräaikaisena myös vuosina 2013–2015 Kataisen hallituksen kaudella.

Kirjallisessa kysymyksessään Viitanen kysyy, miten tärkeänä hallitus näkee eläinten suojelun ja hyvinvoinnin lisäämisen, kun eläinsuojeluasiamiehen virkaa ei jatketa ja hallitusohjelman kirjaukset eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi ovat vaatimattomia. Viitanen kysyy myös, aikooko hallitus peruuttaa päätöksen eläinsuojeluasiamiehen viran lakkauttamisesta, ja muuttaa viran vakinaiseksi, mitä hän toimenpidealoitteessaan esittää.