Lupaava lääkeainekandidaatti ALS:n hoitoon – pidentää rottien ja hiirten elinaikaa ja helpottaa oireita
Helsingin yliopiston tutkimusryhmä yhteistyökumppaneineen löysi lupaavan lääkeainekandidaatin ALS:n hoitoon. Aivoperäinen dopamiinihermokasvutekijä CDNF pidentää eläinkokeissa rottien ja hiirten elinaikaa ja helpottaa taudin oireita.

ALS (amyotrofinen lateraaliskleroosi) on nopeasti etenevä ja kuolemaan johtava sairaus, jossa lihaksia käskyttävät hermosolut vaurioituvat. ALS:iin ei ole olemassa parantavaa hoitoa, ja Suomessa käytettävä Rilutsoli-niminen lääke lisää potilaiden elinaikaa vain muutamalla kuukaudella. ALS-potilaiden määrän ennustetaan kasvavan tulevaisuudessa väestön ikääntyessä.
Tutkimuksessa CDNF-proteiinin (cerebral dopamine neurotrophic factor) vaikutuksia selvitettiin ALS:n solumalleissa ja kolmessa eri ALS:n geneettisessä eläinmallissa. Tulokset osoittivat, että CDNF vähentää solulimakalvoston stressiä ja suojaa selkäytimen liikehermosoluja. CDNF myös pidentää eläinten elinaikaa noin 25 prosentilla, parantaa motorista suoriutumista ja hidastaa taudin etenemistä.
Tutkimus avaa lupaavia näkymiä ALS:n hoidossa. CDNF voi auttaa hidastamaan taudin etenemistä ja parantamaan potilaiden elämänlaatua.
– Lisätutkimukset ja kliiniset kokeet ovat kuitenkin vielä tarpeen ennen kuin CDNF tai siihen perustuva hoito voidaan hyväksyä käytettäväksi ALS-potilaille, kertoo tutkimuksen johtaja, regeneratiivisen farmakologian apulaisprofessori ja Regenerative Neuroscience -tutkimusryhmän johtaja Merja Voutilainen Helsingin yliopistosta.
CDNF on professori Mart Saarman vuonna 2007 löytämä proteiini, jolla on hermokasvutekijöiden kaltaisia ominaisuuksia. CDNF:n on jo aiemmin todettu suojaavan ja korjaavan dopamiinihermosoluja Parkinsonin taudin pre-kliinisissä eläinmalleissa. Kliinisissä kokeissa CDNF osoittautui turvalliseksi ja tehokkaaksi Parkinson-potilailla, kuvailee Voutilainen. Syyskuussa arvostetussa Brain-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan CDNF on lupaava myös ALS-taudin hoidossa.
Alkuperäinen julkaisu
De Lorenzo F, Lüningschrör P, Nam J, Beckett L, Pilotto F, Galli E, Lindholm P, Rüdt von Collenberg C, Mungwa ST, Jablonka S, Kauder J, Thau-Habermann N, Petri S, Lindholm D, Saxena S, Sendtner M, Saarma M, Voutilainen MH. CDNF rescues motor neurons in models of amyotrophic lateral sclerosis by targeting endoplasmic reticulum stress. Brain 2023 Sep 1;146(9):3783-3799. doi: 10.1093/brain/awad087.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Merja Voutilainen, merja.h.voutilainen@helsinki.fi
Marjaana LindyViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto / Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
Puh:+358 (0)50 5186195marjaana.lindy@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?9.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.
Preeria laajeni ja kutistui – uusi tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyt8.5.2025 07:57:06 EEST | Tiedote
Pohjois-Amerikan pitkä kuivuuskausi heti jääkauden jälkeen on ollut tiedossa jo pitkään. Uusi tutkimus osoittaa, että ankaran ilmaston aiheutti maapallon kiertoradan muutos.
Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote
Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.
KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu
Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme