Huono synnytyskokemus vähentää syntyvyyttä

Filosofian maisteri Johanna Joensuu tutki väitöskirjassaan HUS-alueella synnyttäneiden synnytyskokemuksia vuosina 2012–2018. Tutkimuksen mukaan synnytyskokemukset ovat keskimäärin heikentyneet Suomessa vuosien 2012–2018 välisenä aikana.

– Vaikka kielteisten synnytyskokemusten osuus on hieman kasvanut, useimmat synnyttäjät arvioivat synnytyksensä Suomessa edelleen kokonaisuudessaan myönteiseksi kokemukseksi, Joensuu sanoo.

Erittäin myönteiseksi synnytyskokemuksensa arvioi 40 prosenttia ensisynnyttäjistä ja 60 prosenttia uudelleensynnyttäjistä. Vain kymmenen prosenttia ensisynnyttäjistä ja neljä prosenttia uudelleensynnyttäjistä arvioi synnytyskokemuksensa kielteiseksi.

Tutkimuksen rekisteriaineistossa on mukana noin kolmannes Suomessa vuosina 2012–2018 syntyneistä lapsista, yhteensä yli 120 000 synnytystä.

Kielteinen synnytyskokemus pienensi todennäköisyyttä seuraavan lapsen saamiseen

Huonolla synnytyskokemuksella on useita syntyvyyteen vaikuttavia seurauksia: tutkimuksessa kielteinen synnytyskokemus laski viidenneksen todennäköisyyttä seuraavan lapsen saamiseen tarkastelujaksolla. Seitsemän vuoden seuranta-aineiston perusteella kielteinen synnytyskokemus pidensi synnytysten aikaväliä 1,4 vuodella verrattuna niihin, joiden synnytyskokemus oli myönteinen.

– Toisen lapsen yrittämisen viivyttäminen tuo haasteita myös hedelmällisyyden näkökulmasta, sillä yli puolet ensisynnyttäjistä on yli 30-vuotiaita, Joensuu kertoo.

Joensuu arvioi, että heikentyneiden synnytyskokemusten takana vaikuttavat muun muassa synnytysvalmennusten karsiminen ja synnytyspalveluiden järjestämisessä tapahtuneet muutokset.

Väitöstutkimuksen mukaan myös synnytyksen käynnistäminen on yhteydessä kielteiseen synnytyskokemukseen.

– On kuitenkin huomioitava, että käynnistykselle on yleensä olemassa jokin perusteltu syy, joka voi itsessään altistaa huonommalle synnytyskokemukselle, Joensuu kertoo.

Hyvän hoidon avulla parempia kokemuksia

Joensuu kertoo, että synnytyskokemukseen voidaan vaikuttaa hyvällä hoidolla.

– Synnytys on ennakoimaton tapahtuma. Siksi asiallinen ja luottamusta vahvistava synnytysvalmennus sekä synnyttäjän toiveita huomioiva hoito ovat merkittävässä roolissa, jotta synnyttäjä saisi hyvän synnytyskokemuksen, hän sanoo.

Negatiivisen kokemuksen purkaminen ammattilaisen kanssa on erityisen tärkeää. Se ehkäisee pitkäkestoisten haittojen syntymistä.

– Modernin historiamme alhaisimmassa syntyvyystilanteessa synnytyskokemus on yksi niistä syntyvyyteen liittyvistä tekijöistä, joihin voidaan vaikuttaa, Joensuu tiivistää.

 

Fakta: Näin tutkimus tehtiin  

• Väitöskirja koostuu neljästä osatyöstä, jotka on kaikki julkaistu lääketieteellisissä tiedelehdissä.
• Kolmessa työssä tarkasteltiin synnytyskokemuksen osatekijöiden (ajalliset tekijät, synnytyksen käynnistäminen ja synnytystapa sekä käytetty kivunlievitys) yhteyttä synnytyskokemukseen. Neljännessä osatyössä tarkasteltiin synnytyskokemuksen yhteyttä seuraavan lapsen syntymisen todennäköisyyteen sekä synnytysten ajalliseen etäisyyteen.
• Synnytyskokemusarviota kysyttiin synnyttäjiltä VAS-asteikolla 1–10, jossa 1 tarkoittaa erittäin kielteistä ja 10 erittäin myönteistä kokemusta. Kielteiseksi synnytyskokemus määriteltiin, jos VAS sai arvon 5 tai vähemmän.
• Väitöstutkimuksessa synnytyskokemusarviot on yhdistetty syntymärekisterin tietoihin. Rekisteri sisältää perustiedot äidistä, raskaudesta ja synnytyksestä sekä lapsesta viikon ikään saakka.

FM Johanna Joensuu väittelee 29.9.2023 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Factors behind the childbirth experience - influence on future reproduction". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Naistenklinikka, Seth Wichmann -sali, Haartmaninkatu 2. Vastaväittäjänä on professori Kaarin Mäkikallio, Turun yliopisto, ja kustoksena on Paulus Torkki. Väitöskirja julkaistaan sarjassa Dissertationes Universitatis Helsingiensis. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.

 

Lisätietoja:

Johanna Joensuu, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
P. 044 020 0386
johanna.m.joensuu@helsinki.fi