Huono synnytyskokemus vähentää syntyvyyttä
Kielteisellä synnytyskokemuksella on useita syntyvyyteen vaikuttavia seurauksia. Valtaosa synnyttäjistä arvioi kuitenkin synnytyksensä myönteiseksi kokemukseksi, selviää väitöstutkimuksesta.
Filosofian maisteri Johanna Joensuu tutki väitöskirjassaan HUS-alueella synnyttäneiden synnytyskokemuksia vuosina 2012–2018. Tutkimuksen mukaan synnytyskokemukset ovat keskimäärin heikentyneet Suomessa vuosien 2012–2018 välisenä aikana.
– Vaikka kielteisten synnytyskokemusten osuus on hieman kasvanut, useimmat synnyttäjät arvioivat synnytyksensä Suomessa edelleen kokonaisuudessaan myönteiseksi kokemukseksi, Joensuu sanoo.
Erittäin myönteiseksi synnytyskokemuksensa arvioi 40 prosenttia ensisynnyttäjistä ja 60 prosenttia uudelleensynnyttäjistä. Vain kymmenen prosenttia ensisynnyttäjistä ja neljä prosenttia uudelleensynnyttäjistä arvioi synnytyskokemuksensa kielteiseksi.
Tutkimuksen rekisteriaineistossa on mukana noin kolmannes Suomessa vuosina 2012–2018 syntyneistä lapsista, yhteensä yli 120 000 synnytystä.
Kielteinen synnytyskokemus pienensi todennäköisyyttä seuraavan lapsen saamiseen
Huonolla synnytyskokemuksella on useita syntyvyyteen vaikuttavia seurauksia: tutkimuksessa kielteinen synnytyskokemus laski viidenneksen todennäköisyyttä seuraavan lapsen saamiseen tarkastelujaksolla. Seitsemän vuoden seuranta-aineiston perusteella kielteinen synnytyskokemus pidensi synnytysten aikaväliä 1,4 vuodella verrattuna niihin, joiden synnytyskokemus oli myönteinen.
– Toisen lapsen yrittämisen viivyttäminen tuo haasteita myös hedelmällisyyden näkökulmasta, sillä yli puolet ensisynnyttäjistä on yli 30-vuotiaita, Joensuu kertoo.
Joensuu arvioi, että heikentyneiden synnytyskokemusten takana vaikuttavat muun muassa synnytysvalmennusten karsiminen ja synnytyspalveluiden järjestämisessä tapahtuneet muutokset.
Väitöstutkimuksen mukaan myös synnytyksen käynnistäminen on yhteydessä kielteiseen synnytyskokemukseen.
– On kuitenkin huomioitava, että käynnistykselle on yleensä olemassa jokin perusteltu syy, joka voi itsessään altistaa huonommalle synnytyskokemukselle, Joensuu kertoo.
Hyvän hoidon avulla parempia kokemuksia
Joensuu kertoo, että synnytyskokemukseen voidaan vaikuttaa hyvällä hoidolla.
– Synnytys on ennakoimaton tapahtuma. Siksi asiallinen ja luottamusta vahvistava synnytysvalmennus sekä synnyttäjän toiveita huomioiva hoito ovat merkittävässä roolissa, jotta synnyttäjä saisi hyvän synnytyskokemuksen, hän sanoo.
Negatiivisen kokemuksen purkaminen ammattilaisen kanssa on erityisen tärkeää. Se ehkäisee pitkäkestoisten haittojen syntymistä.
– Modernin historiamme alhaisimmassa syntyvyystilanteessa synnytyskokemus on yksi niistä syntyvyyteen liittyvistä tekijöistä, joihin voidaan vaikuttaa, Joensuu tiivistää.
Fakta: Näin tutkimus tehtiin
- Väitöskirja koostuu neljästä osatyöstä, jotka on kaikki julkaistu lääketieteellisissä tiedelehdissä.
- Kolmessa työssä tarkasteltiin synnytyskokemuksen osatekijöiden (ajalliset tekijät, synnytyksen käynnistäminen ja synnytystapa sekä käytetty kivunlievitys) yhteyttä synnytyskokemukseen. Neljännessä osatyössä tarkasteltiin synnytyskokemuksen yhteyttä seuraavan lapsen syntymisen todennäköisyyteen sekä synnytysten ajalliseen etäisyyteen.
- Synnytyskokemusarviota kysyttiin synnyttäjiltä VAS-asteikolla 1–10, jossa 1 tarkoittaa erittäin kielteistä ja 10 erittäin myönteistä kokemusta. Kielteiseksi synnytyskokemus määriteltiin, jos VAS sai arvon 5 tai vähemmän.
- Väitöstutkimuksessa synnytyskokemusarviot on yhdistetty syntymärekisterin tietoihin. Rekisteri sisältää perustiedot äidistä, raskaudesta ja synnytyksestä sekä lapsesta viikon ikään saakka.
FM Johanna Joensuu väittelee 29.9.2023 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Factors behind the childbirth experience - influence on future reproduction". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Naistenklinikka, Seth Wichmann -sali, Haartmaninkatu 2. Vastaväittäjänä on professori Kaarin Mäkikallio, Turun yliopisto, ja kustoksena on Paulus Torkki. Väitöskirja julkaistaan sarjassa Dissertationes Universitatis Helsingiensis. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Lisätietoja:
Johanna Joensuu, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto
P. 044 020 0386
johanna.m.joensuu@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiElina KirvesniemiViestinnän asiantuntija
Puh:050 433 4178elina.kirvesniemi@helsinki.fiHelsingin yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme