Krooniset väsymysoireyhtymät: toivoa paranemisesta on
HUSin asiantuntijat ovat mukana kroonisen väsymyksen ongelmaa ratkaisevassa kansainvälisessä verkostossa, jonka näkemyksen mukaan pitkittyneet oireet selittyvät muutoksilla aivojen hermoverkostoissa ja stressijärjestelmissä. Nämä muutokset ovat palautuvia ja niihin voidaan vaikuttaa.
Jopa miljoonat ihmiset kärsivät kroonisesta väsymysoireyhtymästä. Oireita ovat väsyminen, uupumus, päänsärky, aivosumu ja lihassärky ja niitä on myös osalla potilaista koronavirusinfektion jälkeen. Tavalliset lääketieteelliset tutkimukset antavat kuitenkin normaaleja tuloksia. ”Suhtautuminen krooniseen väsymykseen vaihtelee ja sisältää vastakkainasettelun. Näitä tiloja voidaan vähätellä, kun sairauslöydökset puuttuvat tai niitä voidaan toisaalta pitää parantumattomina, elimellisen syyn aiheuttamina sairauksina”, kertoo ylilääkäri Markku Sainio HUSista. Markku Sainion lisäksi verkostossa on myös ylilääkäri Helena Liira HUSista.
Oslossa kokoontui vuonna 2022 ryhmä ilmiön hyvin tuntevia asiantuntijoita, tutkijoita, terveydenhuollon ammattilaisia ja potilaiden edustajia. Heidän tavoitteenaan on ollut koota toipumista ja kuntoutumista tukeva tietoon pohjautuva suositus. Heidän suosituksensa kroonisen väsymyksen hoidosta, niin sanottu Oslon lausunto, on julkaistu Scandinavian Journal of Primary Health Care -lehdessä. Kyseessä on vertaisarvioitu tiedeartikkeli, joka kokoaa yhteen näkemyksen kroonisen väsymyksen hoidosta.
”Oslon lausunto kuvaa, kuinka oireet voivat syntyä ymmärrettävistä ja yleensä palautuvista muutoksista aivoissa. Monet erilaiset stressitekijät, mukaan lukien akuutit sairaudet, voivat laukaista näitä muutoksia”, sanoo Sainio.
Michael Sharpe, yksi kirjoittajista ja Oxfordin yliopiston emeritusprofessori toteaa, että potilaat tarvitsevat ehdottomasti parempia tapoja ymmärtää näitä vaikeita sairauksia. On tärkeää tunnistaa oireet todellisiksi ja tarjota reitti toipumiseen ja jopa paranemiseen.
Oslon lausunnon kirjoittajat korostavat myös, että on tärkeää, että lääkärit saavat lisää tietoa näistä oireyhtymistä ja menetelmistä, joita on jo saatavilla potilaiden auttamiseen. ”Toipuminen on tyypillisesti asteittainen prosessi, joka vaatii ponnistelua, joustavuutta, kärsivällisyyttä ja uskoa siihen, että se on mahdollista”, sanoo Sainio.
Yhteyshenkilöt
Helena Liira, ylilääkäri
050 5130448, helena.liira (at) hus.fi
Linkit
Tietoa HUSista
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee liki 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Valviras beslut om tillgången till icke brådskande specialiserad sjukvård är mycket hårt9.10.2025 12:10:08 EEST | Pressmeddelande
Den budgetram som HUS-sammanslutningen har fått gör det inte möjligt att avhjälpa vårdköerna. Målet under 2024–2025 har varit att i bästa fall stoppa en ökning av vårdköerna. Tillgången till vård har ändå förbättrats betydligt.
Valviran päätös kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsystä erittäin ankara9.10.2025 12:10:08 EEST | Tiedote
HUS-yhtymälle annettu talousarvioraami ei mahdollista hoitojonojen purkamista. Vuosina 2024−2025 tavoitteena on ollut parhaimmillaan hoitojonojen kasvun pysäyttäminen. Hoitoonpääsyä on silti onnistuttu parantamaan merkittävästi.
Unga vuxna som genomgått en transplantation i barndomen behöver flera läkemedel mot kroniska sjukdomar9.10.2025 08:13:26 EEST | Pressmeddelande
I en nyligen färdigställd studie framgick det att personer som genomgått en transplantation som barn har högre benägenhet för långvariga sjukdomar än den övriga befolkningen och behöver flera läkemedel mot kroniska sjukdomar än andra personer i samma ålder.
Lapsuudessa elinsiirron saaneet nuoret aikuiset tarvitsevat enemmän lääkkeitä kroonisiin sairauksiin9.10.2025 08:13:26 EEST | Tiedote
Vasta valmistuneessa tutkimuksessa selvisi, että lapsena elinsiirron saaneet ovat muuta väestöä alttiimpia pitkäaikaisille sairauksille, ja tarvitsevat enemmän lääkkeitä kroonisiin sairauksiin kuin muut samanikäiset.
Den palliativa vården för barn utvecklas aktivt8.10.2025 08:39:53 EEST | Pressmeddelande
Palliativ vård för barn och unga är övergripande vård, där hela familjen beaktas. Vi HUS utvecklas den palliativa vården för barn aktivt bland annat inom det europeiska projektet PALLIAKID. Projektets syfte är att ännu bättre än tidigare identifiera patienter som har nytta av palliativ vård.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme