Krooniset väsymysoireyhtymät: toivoa paranemisesta on
25.9.2023 09:55:00 EEST | HUS | Tiedote
HUSin asiantuntijat ovat mukana kroonisen väsymyksen ongelmaa ratkaisevassa kansainvälisessä verkostossa, jonka näkemyksen mukaan pitkittyneet oireet selittyvät muutoksilla aivojen hermoverkostoissa ja stressijärjestelmissä. Nämä muutokset ovat palautuvia ja niihin voidaan vaikuttaa.
Jopa miljoonat ihmiset kärsivät kroonisesta väsymysoireyhtymästä. Oireita ovat väsyminen, uupumus, päänsärky, aivosumu ja lihassärky ja niitä on myös osalla potilaista koronavirusinfektion jälkeen. Tavalliset lääketieteelliset tutkimukset antavat kuitenkin normaaleja tuloksia. ”Suhtautuminen krooniseen väsymykseen vaihtelee ja sisältää vastakkainasettelun. Näitä tiloja voidaan vähätellä, kun sairauslöydökset puuttuvat tai niitä voidaan toisaalta pitää parantumattomina, elimellisen syyn aiheuttamina sairauksina”, kertoo ylilääkäri Markku Sainio HUSista. Markku Sainion lisäksi verkostossa on myös ylilääkäri Helena Liira HUSista.
Oslossa kokoontui vuonna 2022 ryhmä ilmiön hyvin tuntevia asiantuntijoita, tutkijoita, terveydenhuollon ammattilaisia ja potilaiden edustajia. Heidän tavoitteenaan on ollut koota toipumista ja kuntoutumista tukeva tietoon pohjautuva suositus. Heidän suosituksensa kroonisen väsymyksen hoidosta, niin sanottu Oslon lausunto, on julkaistu Scandinavian Journal of Primary Health Care -lehdessä. Kyseessä on vertaisarvioitu tiedeartikkeli, joka kokoaa yhteen näkemyksen kroonisen väsymyksen hoidosta.
”Oslon lausunto kuvaa, kuinka oireet voivat syntyä ymmärrettävistä ja yleensä palautuvista muutoksista aivoissa. Monet erilaiset stressitekijät, mukaan lukien akuutit sairaudet, voivat laukaista näitä muutoksia”, sanoo Sainio.
Michael Sharpe, yksi kirjoittajista ja Oxfordin yliopiston emeritusprofessori toteaa, että potilaat tarvitsevat ehdottomasti parempia tapoja ymmärtää näitä vaikeita sairauksia. On tärkeää tunnistaa oireet todellisiksi ja tarjota reitti toipumiseen ja jopa paranemiseen.
Oslon lausunnon kirjoittajat korostavat myös, että on tärkeää, että lääkärit saavat lisää tietoa näistä oireyhtymistä ja menetelmistä, joita on jo saatavilla potilaiden auttamiseen. ”Toipuminen on tyypillisesti asteittainen prosessi, joka vaatii ponnistelua, joustavuutta, kärsivällisyyttä ja uskoa siihen, että se on mahdollista”, sanoo Sainio.
Yhteyshenkilöt
Helena Liira, ylilääkäri
050 5130448, helena.liira (at) hus.fi
Linkit
Tietoa HUSista
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee liki 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
HUS-sammanslutningens styrelse sammanträder den 11 maj 20268.5.2026 08:25:11 EEST | Pressmeddelande
HUS-sammanslutningens styrelse sammanträder måndagen den 11 maj 2026 för att besluta om förslaget till sammanslutningens stämma om ramen för budgeten för 2027. Sammanslutningens styrelse behandlar också verksamheten och ekonomin för januari–mars 2026 samt valet av resultatområdesdirektör för Diagnostikcentrum och resultatområdesdirektör för Medicinska tjänster. Föredragningslistan för mötet finns här. Sammanslutningens styrelse leder HUS verksamhet, förvaltning och ekonomi. Sammanslutningens styrelse har 17 ledamöter och av dem är två företrädare för Helsingfors universitet. Sammanslutningens styrelse sammanträder cirka en gång per månad. Sammanslutningens stämma är HUS högsta beslutande organ. Sammanslutningens stämma godkänner HUS budget, bokslut och strategi. Medlemmar i den är fem stämmorepresentanter som har utsetts av Nylands välfärdsområden och Helsingfors stad. Sammanslutningens stämma sammanträder minst två gånger per år. HUS medietjänst betjänar medier måndag–torsdag kl. 10–1
HUSin yhtymähallitus kokoontuu 11.5.20268.5.2026 08:25:11 EEST | Tiedote
HUSin yhtymähallitus kokoontuu maanantaina 11.5.2026 päättämään vuoden 2027 talousarvion kehysesityksestä yhtymäkokoukselle. Yhtymähallitus käsittelee myös tammi-maaliskuun 2026 toimintaa ja taloutta sekä päättää Diagnostiikkakeskuksen tulosaluejohtajan ja Medisiinisten palveluiden tulosaluejohtajan valinnasta. Kokouksen esityslistan pääset lukemaan täältä. Yhtymähallitus johtaa HUSin toimintaa, hallintoa ja taloutta. Yhtymähallituksessa on 17 jäsentä, joista kaksi on Helsingin yliopiston edustajia. Yhtymähallitus kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Yhtymäkokous on HUSin ylintä päätösvaltaa käyttävä elin. Yhtymäkokous hyväksyy HUSin talousarvion, tilinpäätöksen ja strategian. Sen jäseniä ovat Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin nimeämät viisi yhtymäkokousedustajaa. Yhtymäkokous kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi. Katso poikkeusaukioloajat
Fosterdiagnostiska enheten flyttar till Öronsjukhuset7.5.2026 13:03:59 EEST | Pressmeddelande
Enheten flyttar till tillfälliga lokaler på grund av totalrenoveringen av Kvinnokliniken och byggarbeten som föregår totalrenoveringen. Verksamheten i tillfälliga lokaler beräknas pågå i uppskattningsvis tre år.
Sikiötutkimusyksikkö muuttaa Korvasairaalaan7.5.2026 13:03:59 EEST | Tiedote
Yksikkö muuttaa väistötiloihin Naistenklinikan peruskorjauksen ja siihen liittyvien edeltävien rakennustöiden vuoksi. Väistö kestää arviolta kolme vuotta.
Sjunkande abort- och födelsetal förklaras främst av samhällsförändringar – inte preventivmedelspolitik7.5.2026 07:39:24 EEST | Pressmeddelande
Antalet aborter och förlossningar bland unga kvinnor har minskat tydligt i Norden under de senaste 50 åren. I dag är antalet kvinnor som föder barn före 25 års ålder mindre än en tiondel av nivån på 1970-talet. Utvecklingen har gått i samma riktning i alla nordiska länder, trots skillnader i ländernas preventivmedelspolitik och servicelösningar.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme