Krooniset väsymysoireyhtymät: toivoa paranemisesta on
25.9.2023 09:55:00 EEST | HUS | Tiedote
HUSin asiantuntijat ovat mukana kroonisen väsymyksen ongelmaa ratkaisevassa kansainvälisessä verkostossa, jonka näkemyksen mukaan pitkittyneet oireet selittyvät muutoksilla aivojen hermoverkostoissa ja stressijärjestelmissä. Nämä muutokset ovat palautuvia ja niihin voidaan vaikuttaa.
Jopa miljoonat ihmiset kärsivät kroonisesta väsymysoireyhtymästä. Oireita ovat väsyminen, uupumus, päänsärky, aivosumu ja lihassärky ja niitä on myös osalla potilaista koronavirusinfektion jälkeen. Tavalliset lääketieteelliset tutkimukset antavat kuitenkin normaaleja tuloksia. ”Suhtautuminen krooniseen väsymykseen vaihtelee ja sisältää vastakkainasettelun. Näitä tiloja voidaan vähätellä, kun sairauslöydökset puuttuvat tai niitä voidaan toisaalta pitää parantumattomina, elimellisen syyn aiheuttamina sairauksina”, kertoo ylilääkäri Markku Sainio HUSista. Markku Sainion lisäksi verkostossa on myös ylilääkäri Helena Liira HUSista.
Oslossa kokoontui vuonna 2022 ryhmä ilmiön hyvin tuntevia asiantuntijoita, tutkijoita, terveydenhuollon ammattilaisia ja potilaiden edustajia. Heidän tavoitteenaan on ollut koota toipumista ja kuntoutumista tukeva tietoon pohjautuva suositus. Heidän suosituksensa kroonisen väsymyksen hoidosta, niin sanottu Oslon lausunto, on julkaistu Scandinavian Journal of Primary Health Care -lehdessä. Kyseessä on vertaisarvioitu tiedeartikkeli, joka kokoaa yhteen näkemyksen kroonisen väsymyksen hoidosta.
”Oslon lausunto kuvaa, kuinka oireet voivat syntyä ymmärrettävistä ja yleensä palautuvista muutoksista aivoissa. Monet erilaiset stressitekijät, mukaan lukien akuutit sairaudet, voivat laukaista näitä muutoksia”, sanoo Sainio.
Michael Sharpe, yksi kirjoittajista ja Oxfordin yliopiston emeritusprofessori toteaa, että potilaat tarvitsevat ehdottomasti parempia tapoja ymmärtää näitä vaikeita sairauksia. On tärkeää tunnistaa oireet todellisiksi ja tarjota reitti toipumiseen ja jopa paranemiseen.
Oslon lausunnon kirjoittajat korostavat myös, että on tärkeää, että lääkärit saavat lisää tietoa näistä oireyhtymistä ja menetelmistä, joita on jo saatavilla potilaiden auttamiseen. ”Toipuminen on tyypillisesti asteittainen prosessi, joka vaatii ponnistelua, joustavuutta, kärsivällisyyttä ja uskoa siihen, että se on mahdollista”, sanoo Sainio.
Yhteyshenkilöt
Helena Liira, ylilääkäri
050 5130448, helena.liira (at) hus.fi
Linkit
Tietoa HUSista
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee liki 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Komjölksallergi i tidig barndom har samband med nedsatt bentäthet i ungdomen23.2.2026 08:29:14 EET | Pressmeddelande
En studie visar att komjölksallergi som konstaterats i spädbarnsåldern har samband med nedsatt bentäthet i ungdomen, även om allergin hos största delen av barnen hade försvunnit före puberteten. Nedsatt bentäthet kan öka risken för frakturer.
Varhaislapsuuden lehmänmaitoallergia on yhteydessä alentuneeseen luuntiheyteen nuoruusiässä23.2.2026 08:29:14 EET | Tiedote
Tutkimus osoittaa, että imeväisiässä todettu lehmänmaitoallergia liittyy alentuneeseen luuntiheyteen nuoruusiässä, vaikka suurimmalla osalla lapsista allergia oli väistynyt ennen murrosikää. Alentunut luuntiheys voi lisätä murtumariskiä.
Förändringar i axeln vanliga efter 40 - svagt samband med besvär17.2.2026 13:01:23 EET | Pressmeddelande
Enligt en färsk finsk befolkningsundersökning kan man se förändringar i rotatorkuffens senor vid magnetundersökning av axlarna även hos symtomfria personer över 40 år. Fynden är mycket vanliga, men i regel är kopplingen mellan dessa och axelproblem svag.
Lähes kaikilla yli 40-vuotiailla muutoksia olkapään magneettikuvissa – yhteys olkapäävaivoihin heikko17.2.2026 13:01:23 EET | Tiedote
Tuoreen suomalaisen väestötutkimuksen mukaan myös oireettomilla yli 40-vuotiailla näkyy olkapään magneettikuvissa kiertäjäkalvosimen jänteiden muutoksia. Löydökset ovat erittäin yleisiä, mutta niiden yhteys olkapäävaivoihin on heikko.
Nearly all people aged over 40 show changes in shoulder MRI scans – weak link to shoulder problems17.2.2026 13:01:23 EET | Press release
According to a recent population study conducted in Finland, even symptom-free people aged over 40 show changes in MRI scans of the rotator cuff tendons. These findings are common but their link to shoulder problems is weak.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme