Tekoälyä ja oppimisdataa hyödyntävät teknologiat haastavat perinteisen tavan ohjata oppimista

Teknologia on nykyään jokapäiväinen osa oppijoiden elämää. Filosofian maisteri Joonas Merikko  käsittelee väitöksessään oppijan, opettajan ja teknologian suhdetta oppimisprosessin ohjaamisessa.

Teknologiatuettu oppimisprosessi edellyttää oppijan suostumusta datan hyödyntämiseen

Merikko tutki väitöskirjassaan teknologian mahdollisuuksia tukea ja edistää oppijoiden kykyä ohjata omaa oppimisprosessiaan. Modernit oppimisteknologiat perustuvat oppijoista kerätyn data-aineiston hyödyntämiseen eli oppimisanalytiikkaan.

– Teknologioiden haasteena on, että data-aineistossa usein korostuu oppimisen tiedollinen puoli. Oppimisprosessiin liittyvät olennaisesti myös tunteet ja motivaatio, mutta niistä on vaikeampi kerätä dataa, Merikko toteaa.

Väitöskirjatutkimuksessa kehitettiin työkalua, jolla saataisiin kerättyä myös tunteisiin ja motivaatioon liittyvää aineistoa.

Yksi tutkimuksen tuloksista oli oppijoiden ristiriitainen suhtautuminen heidän tietojensa hyödyntämiseen teknologisissa sovelluksissa.

– Kun oppijoilta kysyttiin heidän yleistä valmiuttaan luovuttaa omasta oppimisprosessistaan kertynyttä dataa analytiikkajärjestelmien käyttöön, he olivat melko varovaisia. Kun samoilta oppijoilta kysyttiin tietyllä kurssilla halukkuutta vastaanottaa analytiikkaan perustuvaa palautetta, valtaosa lähti kokeiluun mukaan, vaikka se edellytti tietojen luovuttamista analytiikkajärjestelmälle, Merikko kertoo.

Opettajan rooli murroksessa

Oppimisteknologiat muuttavat opettajan työnkuvaa. Teknologia voi esimerkiksi auttaa opettajaa rutiinitöissä, kuten tehtävien tarkastamisessa. Uusimmat teknologiat voivat myös itsenäisesti suorittaa pedagogisia tehtäviä. Oppijoiden on mahdollista opiskella ensisijaisesti teknologian tuella, ja opettajan apua hyödynnetään vain erikseen tarvittaessa.

Merikon mukaan olisi erittäin tärkeää käydä laajaa yhteiskunnallista arvokeskustelua koulutuksen ja opettajuuden tulevaisuudesta. Se, että on teknisesti mahdollista oppia uusia asiasisältöjä vuorovaikutuksessa koneen kanssa, ei vielä tarkoita, että koulutusjärjestelmä kannattaisi rakentaa tällaisten teknologioiden varaan.

Merikko tutki suomalaisten opetusalan ammattilaisten näkemyksiä niin kutsutuista mukautuvista oppimisteknologioista sosiaalisen median keskusteluiden perusteella. Aineistossa teknologiaa puolustavat ja kritisoivat näkemykset eivät temaattisesti kohdanneet.

– Teknologian käyttöä tukevissa kommenteissa korostettiin teknologian mahdollisuuksia opettajan ajankäytön tehostamisessa, kun taas kriittisissä kommenteissa korostettiin inhimillisen läsnäolon ja vuorovaikutuksen merkitystä oppimisessa.

Oppimisen säätelyvastuun luovuttamisen teknologialle on oltava tietoista

Teknologian roolin korostuessa huolena on, että oppijoiden kyky ohjata omaa oppimistaan itsenäisesti heikkenee. Merikko esittelee väitöskirjassaan luomansa oppimisen säätelyvastuun mallin. Oppimisprosessin säätelijänä voi toimia oppija, opettaja, teknologia, tai näiden erilaiset yhdistelmät.  Uutta on, että myös teknologia nähdään pedagogisena toimijana.

 Merikon käsitteellistys tuo näkyväksi, tavoitellaanko teknologialla säätelyvastuun asteittaista siirtämistä oppijalle vai säätelyn luovuttamista teknologialle.

– Malli ohjaa pohtimaan, missä tilanteissa teknologian käyttö oppimisessa on hyödyllistä ja milloin haitallista, Merikko kertoo. – On kriittistä tiedostaa, milloin on järkevää antaa teknologian tehdä valintoja puolestamme, niin oppimisessa kuin muillakin elämänalueilla.

FM Joonas Merikko väittelee 6.10.2023 klo 13 Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Technological support for self-regulated learning: The tripartite relationship between learner, teacher and technology in the regulation of the learning process

Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Unioninkatu 40 (Metsätalo, sali 1).  

Väittelijän yhteystiedot:

Joonas Merikko, 050 357 5130, joonas.merikko@helsinki.fi