Majavat elinympäristön ennallistajina ja metsätalouden vahinkoeläiminä
26.9.2023 13:00:00 EEST | Suomen riistakeskus | Tiedote
Majavat ovat osa Suomen luonnon monimuotoisuutta, mutta padoillaan ne voivat aiheuttaa vahinkoja maa- ja metsätaloudelle. Vahinkoja estetään suunnitelmallisella metsästyksellä ja patojen purkamisella.
Suomen kaksi majavalajia, euroopanmajava ja kanadanmajava, rikastuttavat elinympäristöjä muokkaamalla maisemaa pioneerilajille ominaiseen tapaansa. Majavan muokkaamat maisemat tarjoavat suojaisat oltavat esimerkiksi vesilintupoikueille. Majavista voikin olla apua kosteikkojen ennallistamisessa.
Majavan metsästys on alkanut 20. elokuuta ja jatkuu huhtikuun loppuun saakka. Pyyntivälineinä käytetään pääasiassa kivääriä, metsästysjousta ja heti tappavia rautoja.
- Euroopanmajavan metsästys on pyyntiluvanvaraista. Tämä on otettava huomioon alueilla, joissa esiintyy kumpaakin majavalajia. Elävästä majavasta on mahdotonta tehdä lajinmääritystä, riistapäällikkö Ohto Salo Suomen riistakeskuksesta sanoo.
Syksyllä 2020 tehdyn valtakunnallisen majavalaskennnan mukaan euroopanmajavia on nyt arviolta 3 700–5 000 yksilöä eli hiukan enemmän kuin vuonna 2017 tehdyn laskennan mukaan.
Suomen riistakeskus ja Luonnonvarakeskus suorittavat jälleen tänä syksynä valtakunnallisen majavalaskennan. Tietoja käytetään majavakantojen koon ja levinneisyyden arvioimiseen sekä majavien elinympäristöjen käyttöä koskevassa tutkimuksessa. Metsästäjiä pyydetään kirjaamaan Oma riista –palveluun majavapesähavainnot (asutut talvipesät) sekä arvioimansa lajin (euroopanmajava tai kandanmajava).
Padon purkaminen vaatii maanomistajan luvan
Majavat muokkaavat elinpiiriään rakentamalla patoja ja nostamalla veden pintaa. Majavien aiheuttamat tie-, metsä- tai peltoalueiden tulvat ja kaatamat puut saattavat aiheuttaa taloudellisia vahinkoja. Yleisimpiä ongelmakohteita ovat tierumpuihin tai metsäojitusalueille tehdyt padot. Majavapadosta tulee ilmoittaa maanomistajalle tai paikalliselle metsästysseuralle, jotta vedennoston hyödyt ja haitat pystytään arvioimaan.
Pesään liittyvän padon tai muun rakennelman saa vahinkojen estämiseksi purkaa maanomistajan luvalla seuraavina ajanjaksoina:
1) 15.6.–15.9. välisenä aikana Lapin maakunnassa;
2) 15.6.–30.9. välisenä aikana Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa;
3) 15.6.–15.10. välisenä aikana Pohjanmaan, Keski- Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan, Keski- Suomen, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa;
4) 15.6.–31.10. välisenä aikana muualla Suomessa.
Muuna aikana asuttuun pesään liittyvää patoa tai muuta majavan rakennelmaa ei saa rikkoa ilman Suomen riistakeskuksen myöntämää poikkeuslupaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ohto SaloRiistapäällikkö, Kaakkois-Suomi
Puh:029 431 2305ohto.salo@riista.fiLinkit
Suomen riistakeskus on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, joka edistää kestävää riistataloutta, tukee riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta sekä vastaa sille säädetyistä julkisista hallintotehtävistä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen riistakeskus
Jakten på hjortdjur kör igång31.8.2026 09:00:00 EEST | Pressmeddelande
I Lappland, Kuusamo och Taivalkoski startar älgjakten i början av september. I övriga delar av landet startar vaktjakten på hjortdjur, vars syfte är att minska trafikolyckorna och skördeskadorna. Antalet jaktlicenser för älg ökade och antalet jaktlicenser för vitsvanshjort minskade jämfört med förra säsongen.
Hirvieläinten metsästys alkamassa31.8.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Lapissa, Kuusamossa ja Taivalkoskella hirvijahti alkaa syyskuun alussa. Muualla maassa sallitun hirvieläinten vahtimismetsästyksen tavoitteena on vähentää liikenne ja satovahinkoja. Hirven pyyntilupamäärä nousi ja valkohäntäpeuran pyyntilupamäärä laski viime kauteen nähden.
Skyddsjakten på vitkindad gås och storskarv börjar26.8.2026 09:00:00 EEST | Pressmeddelande
Lagändringen som fogar vitkindad gås och storskarv till viltarterna träder i kraft den 1 september 2026. Samtidigt blir det möjligt att jaga arterna med stöd av allmänt undantag genom s.k. skyddsjakt enligt särskilt fastställda förutsättningar.
Valkoposkihanhen ja merimetson suojametsästys alkaa26.8.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Lakimuutos, joka siirtää valkoposkihanhen ja merimetson riistalajeiksi astuu voimaan 1.9.2026. Samalla lajien metsästys mahdollistuu yleispoikkeuksen nojalla niin sanottuna suojametsästyksenä erikseen määritellyillä kohteilla.
Områdena för sädgåsjakt utvidgades – övriga begränsningar oförändrade19.8.2026 12:00:00 EEST | Pressmeddelande
Området för sädgåsjakt utvidgades i norra jaktområdet till några kommuner i Norra Savolax och Norra Karelen. Det sydöstra jaktområdet utvidgades med sju kommuner. Övriga begränsningar förblev oförändrade. Finlands häckningsbestånd av taigasädgås har ökat under de senaste åren och jaktområdet har utvidgats i små steg.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme