Majavat elinympäristön ennallistajina ja metsätalouden vahinkoeläiminä
Majavat ovat osa Suomen luonnon monimuotoisuutta, mutta padoillaan ne voivat aiheuttaa vahinkoja maa- ja metsätaloudelle. Vahinkoja estetään suunnitelmallisella metsästyksellä ja patojen purkamisella.
Suomen kaksi majavalajia, euroopanmajava ja kanadanmajava, rikastuttavat elinympäristöjä muokkaamalla maisemaa pioneerilajille ominaiseen tapaansa. Majavan muokkaamat maisemat tarjoavat suojaisat oltavat esimerkiksi vesilintupoikueille. Majavista voikin olla apua kosteikkojen ennallistamisessa.
Majavan metsästys on alkanut 20. elokuuta ja jatkuu huhtikuun loppuun saakka. Pyyntivälineinä käytetään pääasiassa kivääriä, metsästysjousta ja heti tappavia rautoja.
- Euroopanmajavan metsästys on pyyntiluvanvaraista. Tämä on otettava huomioon alueilla, joissa esiintyy kumpaakin majavalajia. Elävästä majavasta on mahdotonta tehdä lajinmääritystä, riistapäällikkö Ohto Salo Suomen riistakeskuksesta sanoo.
Syksyllä 2020 tehdyn valtakunnallisen majavalaskennnan mukaan euroopanmajavia on nyt arviolta 3 700–5 000 yksilöä eli hiukan enemmän kuin vuonna 2017 tehdyn laskennan mukaan.
Suomen riistakeskus ja Luonnonvarakeskus suorittavat jälleen tänä syksynä valtakunnallisen majavalaskennan. Tietoja käytetään majavakantojen koon ja levinneisyyden arvioimiseen sekä majavien elinympäristöjen käyttöä koskevassa tutkimuksessa. Metsästäjiä pyydetään kirjaamaan Oma riista –palveluun majavapesähavainnot (asutut talvipesät) sekä arvioimansa lajin (euroopanmajava tai kandanmajava).
Padon purkaminen vaatii maanomistajan luvan
Majavat muokkaavat elinpiiriään rakentamalla patoja ja nostamalla veden pintaa. Majavien aiheuttamat tie-, metsä- tai peltoalueiden tulvat ja kaatamat puut saattavat aiheuttaa taloudellisia vahinkoja. Yleisimpiä ongelmakohteita ovat tierumpuihin tai metsäojitusalueille tehdyt padot. Majavapadosta tulee ilmoittaa maanomistajalle tai paikalliselle metsästysseuralle, jotta vedennoston hyödyt ja haitat pystytään arvioimaan.
Pesään liittyvän padon tai muun rakennelman saa vahinkojen estämiseksi purkaa maanomistajan luvalla seuraavina ajanjaksoina:
1) 15.6.–15.9. välisenä aikana Lapin maakunnassa;
2) 15.6.–30.9. välisenä aikana Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa;
3) 15.6.–15.10. välisenä aikana Pohjanmaan, Keski- Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan, Keski- Suomen, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa;
4) 15.6.–31.10. välisenä aikana muualla Suomessa.
Muuna aikana asuttuun pesään liittyvää patoa tai muuta majavan rakennelmaa ei saa rikkoa ilman Suomen riistakeskuksen myöntämää poikkeuslupaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ohto SaloRiistapäällikkö, Kaakkois-Suomi
Puh:029 431 2305ohto.salo@riista.fiLinkit
Suomen riistakeskus on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, joka edistää kestävää riistataloutta, tukee riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta sekä vastaa sille säädetyistä julkisista hallintotehtävistä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen riistakeskus
Försök med björnsäkra soptunnor fortsätter våren 202619.11.2025 09:00:00 EET | Pressmeddelande
Finlands viltcentral utvecklade och testade björnsäkra sopkärl med syftet att minska problem som orsakas av björnar i närheten av bosättning. Testerna fortsätter våren 2026.
Karhuturvallisten roska-astioiden testaus jatkuu keväällä 202619.11.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Suomen riistakeskus kehitti ja testasi karhuturvallisia roska-astioita, joiden tavoitteena on vähentää karhujen aiheuttamia ongelmia asutuksen läheisyydessä. Testi jatkuu keväällä 2026.
Medborgarnas observationer av stora rovdjur ökar – över 67 000 observationer i år7.11.2025 08:00:00 EET | Pressmeddelande
I år har över 67 000 observationer av stora rovdjur registrerats i Tassu-systemet. Ökningen jämfört med i fjol är nästan 70 procent. Särskilt björn- och vargobservationerna har så gott som fördubblats jämfört med motsvarande period i fjol.
Kansalaisten suurpetohavainnot kasvussa – yli 67 000 havaintoa tänä vuonna7.11.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Tänä vuonna suurpetohavaintoja on tallennettu Tassu-järjestelmään jo yli 67 000. Kasvua edelliseen vuoteen on lähes 70 prosenttia. Erityisesti karhu- ja susihavainnot ovat miltei kaksinkertaistuneet viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.
Omsorgsfullhet förebygger jaktolyckor27.10.2025 09:00:00 EET | Pressmeddelande
Under hösten har det rapporterats om jaktolyckor och tillbud. Finlands viltcentral påminner om att säker jakt förutsätter omsorgsfullhet, omdömesförmåga och iakttagande av reglerna av alla jägare.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme