Kiinteistökauppatilasto: Kiinteistökauppojen määrät ja hinnat laskivat edelleen
Tuore tilasto kertoo, että kiinteistökauppoja on tehty yli 16 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna tammikuun alun ja syyskuun puolivälin välisenä aikana. Omakotitalokauppojen määrät ja hinnat laskivat selvästi. Metsän hinta sen sijaan nousi. Rantamökkien kauppa asemakaava-alueilla hiljeni edelleen, mutta suositut alueet ja kohteet löytävät uuden omistajan suhdannevaihteluista huolimatta. Uudellamaalla mökkien hinnat jopa nousivat, vaikka keskimäärin kauppahinnat laskivat.
Kiinteistökauppojen määrissä näkyy kiinteistö- ja rakennusalan ahdinko. Vuoden 2022 syksyllä alkanut kauppamäärien väheneminen jatkuu edelleen. Vaikka kesällä nähtiin pienoista piristymistä, kuluvan vuoden kauppamäärät ovat edelleen 1990-luvun alun tasolla. Määrät ovat heikompia kuin yhtenäkään vastaavana ajanjaksona 2000-luvulla. Epävarmuus kiinteistömarkkinoilla, korkojen nousu sekä kotitalouksien luottamuksen heikkeneminen omaan talouteen heijastuvat kiinteistökauppojen lukumäärissä ja hinnoissa.
− Syyskuun puoliväliin mennessä tänä vuonna on tehty 38 000 kiinteistökauppaa, mikä on yli 16 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavana aikajaksona. Kauppamäärissä pudotus tarkoittaa 7 400 kauppaa vähemmän verrattuna viime vuoteen. Kuluvan vuoden luvut kertovat hyvin tämänhetkisestä tilanteesta kiinteistömarkkinoilla, kertoo rekisteripäällikkö Saara Saari Maanmittauslaitoksesta.
Tiedot ilmenevät Maanmittauslaitoksen kiinteistöjen kauppahintatilastosta, joka on kaikille avoin verkkopalvelu. Tiedot päivitetään verkkopalveluun kuukausittain Maanmittauslaitoksen ylläpitämästä kiinteistöjen kauppahintarekisteristä, joka muodostuu kaupanvahvistajien ilmoituksien perusteella. Palveluun tiedot päivittyvät 28. syyskuuta, jolloin taulukot sisältävät myös elokuun tiedot kuluvan vuoden kaupoista.
Omakotitalokauppojen kauppamäärissä ja hinnoissa merkittävä pudotus
Tänä vuonna tehtiin syyskuun puoliväliin mennessä 4 600 edustavaa pientalokauppaa asemakaava-alueilla, joka on noin 31 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Mediaanihinta oli noin 157 000 euroa, joka on lähes 15 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna samana ajankohtana. Alueellisia eroja kauppojen lukumäärissä sekä keskihinnoissa on merkittävästi.
Maakunnittain tarkasteltaessa korkein keskimääräinen hintataso oli Uudellamaalla mediaanihinnan ollessa noin 311 000 euroa. Vaikka kauppamäärät Uudellamaalla ovat pudonneet yli 41 prosenttia viime vuodesta, mediaanihinta on laskenut ainoastaan 3,4 prosenttia. Toiseksi eniten maksettiin pientaloista Pirkanmaalla keskimäärin 200 000 euroa. Pirkanmaalla kauppamäärät laskivat yli 35 prosenttia, mutta mediaanihinta laski 2,4 prosenttia. Kolmanneksi eniten omakotitalot maksoivat Varsinais-Suomessa keskimäärin 192 000 euroa. Kauppamäärät laskivat siellä yli 32 prosenttia ja mediaanihinta 12 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna.
Tämän vuoden aikana on tehty 3 000 edustavaa pientalokauppaa haja-asutusalueella, joka on 23 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Mediaanihinta oli noin 90 000 euroa, joka on yli 25 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna samana ajankohtana.
− Tarkasteltaessa keskimääräistä hintatasoa maakunnittain eniten pientaloista maksettiin Uudellamaalla, keskimäärin noin 208 000 euroa. Kauppamäärät tippuivat 36 prosenttia edellisvuodesta ja hintataso 13 prosenttia. Maakunnista yli sadantuhannen euron mediaanihintaan ylsivät Varsinais-Suomi 115 000 eurolla, Kanta-Häme 108 000 eurolla ja Pirkanmaa 100 000 eurolla. Vuotta aiemmin yli sadantuhannen euron mediaanihintaan yltäviä maakuntia oli kymmenen, Saari kertoo.
Maanmittauslaitoksen kauppatilasto kattaa vain omalla tontilla olevat kiinteistöt eikä siten kiinteistö- tai asunto-osakkeita eikä vuokratontilla olevia omakotitaloja.
Kaava-alueiden rantamökkien kauppa hiljeni edelleen
Kuluvan vuoden aikana on tehty 1 700 edustavaa rantaan rajoittuvien kaava-alueella sijaitsevien lomamökkien kauppaa, joka on 15 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajanjaksona. Lomamökkien mediaanihinta oli noin 90 000 euroa, joka on yli 8 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajanjaksona.
− Vapaa-ajanasuntojen kauppa ei käynnistynyt tänä kesänä ja kauppa kävi verkkaisesti. Vaikka kauppamäärät laskivat vähemmän kuin viime vuonna, mediaanihinta laski viime vuoteen verrattuna merkittävästi. Toki alueellisia eroja oli runsaasti. Tilastosta voidaan todeta, että vuodesta toiseen suositut alueet ja kohteet löytävät ostajansa suhdanteista huolimatta, pohtii Saari.
Eniten kaava-alueen rantamökistä joutui tänä vuonna maksamaan Uudellamaalla, keskimäärin noin 178 000 euroa. Mediaanihinta Uudellamaalla nousi viime vuodesta 2 prosenttia, vaikka kauppamäärät vähenivät 51 prosenttia. Seuraavaksi eniten rantamökit maksoivat Varsinais-Suomessa 164 000 euroa, Päijät-Hämeessä noin 136 000 euroa sekä Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla noin 125 000 euroa.
Metsätilakauppojen määrässä edelleen laskua, mutta hinnat jatkoivat nousua
Tämän vuoden syyskuun puoliväliin mennessä tehtiin koko maassa 2 740 ei-sukulaisten välistä pelkästään metsää sisältävää yli 2 hehtaarin tilakauppaa. Se on 7 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajanjaksona. Edellisvuonna alkanut vuotuinen metsätilakauppojen määrän väheneminen näyttää jatkuvan tänäkin vuonna.
Eniten metsätilakauppoja tehtiin aikaisempien vuosien tapaan Pohjois-Pohjanmaalla, noin 380 kappaletta. Kauppojen määrässä laskua on noin 8 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Etelä-Pohjanmaa erottuu muista maakunnista, sillä kauppojen määrä kasvoi peräti 39 prosenttia suhteessa viime vuoden vertailujaksoon.
− Metsähehtaari maksoi keskimäärin 3 950 euroa. Metsän nimellinen keskihinta ei ole ollut näin korkea Maanmittauslaitoksessa 1980-luvulta alkaneen kiinteistöjen kauppahintatietoja keruun aikana. Se on 8,6 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajanjaksona viime vuonna. Jos otettaan huomioon inflaatio ja puutavaralajien hintojen viime kuukausiin asti jatkunut nousu, ovat reaalihinnat kutakuinkin samalla tasoa kuin viime vuoden lopulla, kertoo metsien kauppatilastoja tutkinut johtava asiantuntija Esa Ärölä Maanmittauslaitoksesta.
Kalleinta metsähehtaari oli Varsinais-Suomessa noin 6 500 euroa, mediaanihinnassa nousua on 9 prosenttia. Halvinta metsä oli Lapissa, keskimäärin noin 1 400 euroa hehtaari. Mediaanihinnassa on nousua 3 prosenttia.
Peltokauppojen määrä edellisen vuoden tasolla, mutta hinnoissa pientä laskua
Tämän vuoden syyskuun puoliväliin mennessä tehtiin koko maassa noin 490 edustavaa yli 2 hehtaaria pelkästään peltoa sisältävää kauppaa. Se on 2 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajanjaksona viime vuonna. Vilkkainta peltokauppa oli Etelä-Pohjanmaalla 94 kappaletta, nousua 12 prosenttia. Seuraavaksi eniten kauppoja solmittiin Pohjois-Pohjanmaalla 64 kappaletta, nousua yli 16 prosenttia.
Pellon mediaanihinta oli noin 8 500 euroa hehtaarilta. Se on 500 euroa vähemmän kuin vastaavana tarkastelujaksona viime vuonna. Kalleinta pelto oli Manner-Suomessa Varsinais-Suomen maakunnassa mediaanihinnan ollessa 11 300 euroa hehtaari. Halvinta peltohehtaari oli Lapissa noin 2 300 euroa hehtaari. Tosin lukuarvo perustuu vain kuuteen peltokauppaan.
Huom! Tiedotteen keskihinnat ovat mediaanihintoja.
Lisätietoja
Tutki tilastoa verkossa https://khr.maanmittauslaitos.fi. Kauppahintojen tilastoja voi tutkia taulukkoina kaupan ajankohdan, sijainnin ja kiinteistön käyttötarkoituksen mukaan.
Kiinteistökauppojen tilastotiedoista
Rekisteripäällikkö Saara Saari, 050 304 8391, saara.saari@maanmittauslaitos.fi
Johtava asiantuntija Esa Ärölä, 040 180 1301, esa.arola@maanmittauslaitos.fi
Kyselyt yksittäisistä kiinteistökaupoista
Maanmittauslaitoksen asiakaspalvelu, 029 530 1110 (ma-pe 9–16.15)
Liitteet
Teemme maanmittaustoimituksia, ylläpidämme kiinteistöjen ja osakehuoneistojen tietoja, huolehdimme omistusoikeuksien rekisteröinneistä ja kiinnityksistä, tuotamme kartta-aineistoja sekä teemme paikkatietoalan tutkimusta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maanmittauslaitos
Suomi tunnetaan drooniosaamisestaan, ja syyskuussa alan kansainväliset huiput kokoontuvat Espoossa20.8.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Tulevaisuuden droonit osaavat navigoida ja suunnitella lentoreittejä itsenäisesti jopa metsissä ja kaupungeissa. Droonialan kansalliset ja kansainväliset huippuasiantuntijat kokoontuvat Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:n kutsumana Espooseen 10.–12.9. Uncrewed Aerial Vehicles in Geomatics -tapahtumaan. Osana tapahtumaa järjestetään suomalaiseen osaamiseen keskittyvä FinDrones-seminaari.
Inlösningsersättningarna som betalas till markägarna höjs med 25 procent4.8.2025 07:47:22 EEST | Pressmeddelande
Genom en lagändring som nyss trätt i kraft får markägarna 25 procent högre ersättning om deras skog eller mark löses in för utveckling av samhället. Inlösningskommissionen ledd av en lantmäteriingenjör vid Lantmäteriverket ansvarar för fastställande av inlösningsersättningarna i Finland i en process mellan inlösaren och markägaren, en inlösningsförrättning.
Maanomistajille maksettaviin lunastuskorvauksiin neljäsosan korotus4.8.2025 07:47:22 EEST | Tiedote
Maanomistajat saavat juuri voimaan tulleen lain muutoksen myötä neljäsosan suuremman korvauksen, jos heidän metsäänsä tai maataan lunastetaan yhteiskunnan kehittämiseksi. Maanmittauslaitoksen maanmittausinsinöörin vetämä lunastustoimikunta vastaa lunastuskorvausten määräämisestä Suomessa lunastajan ja maanomistajan välisessä prosessissa, lunastustoimituksessa.
The relatively cold early summer has slowed down the spruce bark beetle’s activity, but there is no end in sight for the forest damage – drones are used to detect damage to trees faster than before7.7.2025 11:30:57 EEST | Press release
The spruce bark beetle belongs to Finnish nature, but the forest damage it causes has increased significantly since the 2010s. The beetle causes financial losses of millions of euros in commercial forests every year. Researchers at the National Land Survey of Finland have developed an artificial intelligence method that helps detect the early signs of damage faster.
Kylig försommar har bromsat upp granbarkborren men något slut på skogsskador är inte i sikte – drönare hjälper upptäcka skador på träden snabbare än tidigare7.7.2025 11:21:26 EEST | Pressmeddelande
Granbarkborren är en del av Finlands natur, men de skogsskador som barkborrarna orsakar har ökat avsevärt sedan 2010-talet. I ekonomiskogar orsakar granbarkborren årligen förluster på miljontals euro. Forskare vid Lantmäteriverket har utvecklat en AI-metod som gör det möjligt att upptäcka begynnande skador snabbare än tidigare.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme