Suomen ympäristökeskus

Pohjoisen luonto muuttuu nopeasti ja osin peruuttamattomasti

Jaa

Lappi lämpenee jo päätetyillä ilmastotoimilla seuraavan 50 vuoden aikana jopa 2–3 astetta nykytilasta eli 4–5 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna. Näin kertoo Norjan, Ruotsin ja Suomen Lapin alueelle kohdennettu lämpötila-analyysi.

Sulanut palsakumpu Inarissa 2023.
Sulanut palsakumpu Inarissa 2023. Riku Lumiaro, Suomen ympäristökeskus.

Lappi lämpenee jo päätetyillä ilmastotoimilla seuraavan 50 vuoden aikana jopa 2–3 astetta nykytilasta eli 4–5 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna. Näin kertoo Norjan, Ruotsin ja Suomen Lapin alueelle kohdennettu lämpötila-analyysi.

Lämpötilan nousu tulee vaikuttamaan alueen luontoon ja elinkeinoihin merkittävästi. Luontotyypit muuttuvat ja häviävät, kun esimerkiksi palsasuot ja ikirouta sulavat, tunturikoivikot monin paikoin kuolevat ja muuttuvat sekundääriseksi tunturikankaaksi ja mäntymetsiksi. Arktinen luonto vihertyy, kun avoimet alueet pensastuvat ja heinittyvät. Pohjoisen eläinlajit uhanalaistuvat, ja osa niistä saattaa hävitä kokonaan. Avotuntureiden lajeista jo nyt on uhanalaisia lähes 40 prosenttia.

Lajien ahdinkoa pahentaa entisestään vesien tummuminen ja rehevöityminen sekä tulokas- ja vieraslajien, kuten ketun, kyttyrälohen ja jättiputkien, levittäytyminen alueelle. Lapin talvet alkavat myöhemmin ja leudontuvat, mikä vaikeuttaa monia elinkeinoja, kuten poronhoitoa, luontoturismia ja rakentamista.

Muutoksen arvioidaan tapahtuvan yhden ihmissukupolven aikana.

Lämpötila alueella nousee 4–5 astetta jo päätetyillä ilmastotoimilla

Suomen ympäristökeskus koordinoi analyysia, jolla saatiin tietoa Tunturi-Lapin lämpenemisestä. Esiteolliseen aikaan verrattuna Tunturi-Lappi on jo lämmennyt noin kaksi astetta. Vaikka useimmat maat noudattaisivat Pariisin ilmastosopimuksen päästövähennystavoitteita kohtuullisesti, Tunturi-Lapissa lämpötila nousee seuraavan 50 vuoden aikana 2–3 astetta lisää. Lämpenemisen ennuste perustuu tilanteeseen, jossa maat toteuttavat lupaamansa päästövähennyssitoumukset eikä niitä tiukenneta.

Jos kasvihuonekaasujen kasvua ei hillitä lainkaan, pahimmillaan lämpötila voi nousta Lapissa lähes 7 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna. Lämpötilan nousu voitaisiin kuitenkin rajoittaa 3–4 asteeseen, jos kaikki maailman maat ottavat käyttöön uusia, tiukkoja ja kattavia rajoituksia energiantuotannossa, liikenteessä, rakentamisessa, ruoantuotannossa ja kulutuksessa.

null
Kuva 1. Pohjois-Norjan sekä Suomen ja Ruotsin Lapin vuotuisen keskilämpötilan muutokset 1950-luvulta 2080-luvulle. Vasemmanpuoleinen asteikko esittää lämpötilojen poikkeamia (asteina) jakson 1961–1990 keskilämpötiloista. Oikeanpuoleinen asteikko kertoo likimäärin, paljonko lämpötila nousisi suhteessa teollistumista edeltävään aikaan.

Suomen ympäristökeskuksen koordinoiman analyysin tekemiseen osallistuivat Ilmatieteen laitos, Metsähallituksen luontopalvelut ja Uumajan yliopisto sekä useita pohjoismaisia tutkimus- ja asiantuntijalaitoksia sekä yliopistoja.

Tieto ilmastonmuutoksen vaikutuksista on koottu yhteen paikkaan

Analyysi tehtiin virtuaalista Tunturihaukan silmin -valokuvanäyttelyä varten. Näyttely kokoaa kattavasti yhteen paikkaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia Pohjois-Norjan sekä Suomen ja Ruotsin Lappiin. Näyttelyssä yhdistyvät vaikuttava valokuvataide ja tieteellinen tietopohja. Siinä kuvataan, miten ilmastonmuutos vaikuttaa pohjoisen alueen luontoon, elinkeinoihin ja paikallisten ihmisten elämään. Näyttelyä voi käyttää esimerkiksi opetusmateriaalina.

Näyttelyn fyysinen versio kiertää Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa vuosina 2023–2026. Suomessa näyttely on ensimmäiseksi esillä Joensuun Taitokorttelissa, missä näyttelyn avajaisia vietetään 20.10.2023.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Kuvat

Sulanut palsakumpu Inarissa 2023.
Sulanut palsakumpu Inarissa 2023.
Lataa
Kuva 1. Pohjois-Norjan sekä Suomen ja Ruotsin Lapin vuotuisen keskilämpötilan muutokset 1950-luvulta 2080-luvulle. Vasemmanpuoleinen asteikko esittää lämpötilojen poikkeamia (asteina) jakson 1961–1990 keskilämpötiloista. Oikeanpuoleinen asteikko kertoo likimäärin, paljonko lämpötila nousisi suhteessa teollistumista edeltävään aikaan.
Kuva 1. Pohjois-Norjan sekä Suomen ja Ruotsin Lapin vuotuisen keskilämpötilan muutokset 1950-luvulta 2080-luvulle. Vasemmanpuoleinen asteikko esittää lämpötilojen poikkeamia (asteina) jakson 1961–1990 keskilämpötiloista. Oikeanpuoleinen asteikko kertoo likimäärin, paljonko lämpötila nousisi suhteessa teollistumista edeltävään aikaan.
Lataa

Linkit

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Hiilineutraalia maa- ja metsätaloutta voidaan edistää valuma-aluesuunnittelulla28.11.2023 09:14:00 EET | Tiedote

Maankäytön ja vesienhallinnan suunnittelu valuma-aluetasolla on osoittautunut keskeiseksi tekijäksi etsittäessä kestäviä ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen, vesien tummumiseen ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen. SysteemiHiili-hankkeen tulokset vahvistavat tarvetta kokonaisvaltaiseen valuma-aluesuunnitteluun ja antavat maakunnille aikaisempaa paremmat valmiudet ilmastoystävällisen maankäytön edistämiseen.

Kiertotaloudella on mahdollisuus taittaa luonnonvarojen käytön kasvu ja edistää ilmastotavoitteiden saavuttamista taloutta heikentämättä24.11.2023 09:00:00 EET | Tiedote

Suomen ympäristökeskuksen johtama tutkimuskonsortio on tänään julkaissut Suomen luonnonvarojen käytön skenaariotyön ennakkotulokset. Tulosten mukaan kiertotaloudella on hyvät mahdollisuudet taittaa luonnonvarojen kulutuksen kasvu ja samalla edistää ilmastotavoitteiden saavuttamista. Toimenpiteet eivät ole ristiriidassa talouden vahvistamisen kanssa, päinvastoin. Samalla voidaan kuitenkin peräänkuuluttaa, että Suomen kiertotaloustoimintaan tarvitaan lisää kunnianhimoa ja toteutuksen tueksi ohjauskeinoja, jotta Suomi voisi lunastaa paikkansa kiertotalouden kärkiryhmässä.

Useat järvet Pirkanmaalta Pohjois-Karjalaan poikkeuksellisen korkealla – Kokemäenjoen tilanne hankala21.11.2023 13:44:03 EET | Tiedote

Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteinen Tulvakeskus tiedottaa Useat luonnontilaiset järvet Pirkanmaalta Pohjois-Karjalaan ovat ajankohtaan nähden poikkeuksellisen korkealla syksyn runsaiden sateiden takia. Pahin tilanne on Pohjois-Pirkanmaan järvillä. Rantakiinteistöillä on syytä varautua tulvivaan talveen. Kokemäenjoen vesistössä tilanne on hankala, koska järvet ovat täynnä, mikä rajoittaa niiden käyttämistä joen virtaaman säätämiseen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme