Suomen ympäristökeskus

Pohjoisen luonto muuttuu nopeasti ja osin peruuttamattomasti

Jaa

Lappi lämpenee jo päätetyillä ilmastotoimilla seuraavan 50 vuoden aikana jopa 2–3 astetta nykytilasta eli 4–5 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna. Näin kertoo Norjan, Ruotsin ja Suomen Lapin alueelle kohdennettu lämpötila-analyysi.

Sulanut palsakumpu Inarissa 2023.
Sulanut palsakumpu Inarissa 2023. Riku Lumiaro, Suomen ympäristökeskus.

Lappi lämpenee jo päätetyillä ilmastotoimilla seuraavan 50 vuoden aikana jopa 2–3 astetta nykytilasta eli 4–5 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna. Näin kertoo Norjan, Ruotsin ja Suomen Lapin alueelle kohdennettu lämpötila-analyysi.

Lämpötilan nousu tulee vaikuttamaan alueen luontoon ja elinkeinoihin merkittävästi. Luontotyypit muuttuvat ja häviävät, kun esimerkiksi palsasuot ja ikirouta sulavat, tunturikoivikot monin paikoin kuolevat ja muuttuvat sekundääriseksi tunturikankaaksi ja mäntymetsiksi. Arktinen luonto vihertyy, kun avoimet alueet pensastuvat ja heinittyvät. Pohjoisen eläinlajit uhanalaistuvat, ja osa niistä saattaa hävitä kokonaan. Avotuntureiden lajeista jo nyt on uhanalaisia lähes 40 prosenttia.

Lajien ahdinkoa pahentaa entisestään vesien tummuminen ja rehevöityminen sekä tulokas- ja vieraslajien, kuten ketun, kyttyrälohen ja jättiputkien, levittäytyminen alueelle. Lapin talvet alkavat myöhemmin ja leudontuvat, mikä vaikeuttaa monia elinkeinoja, kuten poronhoitoa, luontoturismia ja rakentamista.

Muutoksen arvioidaan tapahtuvan yhden ihmissukupolven aikana.

Lämpötila alueella nousee 4–5 astetta jo päätetyillä ilmastotoimilla

Suomen ympäristökeskus koordinoi analyysia, jolla saatiin tietoa Tunturi-Lapin lämpenemisestä. Esiteolliseen aikaan verrattuna Tunturi-Lappi on jo lämmennyt noin kaksi astetta. Vaikka useimmat maat noudattaisivat Pariisin ilmastosopimuksen päästövähennystavoitteita kohtuullisesti, Tunturi-Lapissa lämpötila nousee seuraavan 50 vuoden aikana 2–3 astetta lisää. Lämpenemisen ennuste perustuu tilanteeseen, jossa maat toteuttavat lupaamansa päästövähennyssitoumukset eikä niitä tiukenneta.

Jos kasvihuonekaasujen kasvua ei hillitä lainkaan, pahimmillaan lämpötila voi nousta Lapissa lähes 7 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna. Lämpötilan nousu voitaisiin kuitenkin rajoittaa 3–4 asteeseen, jos kaikki maailman maat ottavat käyttöön uusia, tiukkoja ja kattavia rajoituksia energiantuotannossa, liikenteessä, rakentamisessa, ruoantuotannossa ja kulutuksessa.

null
Kuva 1. Pohjois-Norjan sekä Suomen ja Ruotsin Lapin vuotuisen keskilämpötilan muutokset 1950-luvulta 2080-luvulle. Vasemmanpuoleinen asteikko esittää lämpötilojen poikkeamia (asteina) jakson 1961–1990 keskilämpötiloista. Oikeanpuoleinen asteikko kertoo likimäärin, paljonko lämpötila nousisi suhteessa teollistumista edeltävään aikaan.

Suomen ympäristökeskuksen koordinoiman analyysin tekemiseen osallistuivat Ilmatieteen laitos, Metsähallituksen luontopalvelut ja Uumajan yliopisto sekä useita pohjoismaisia tutkimus- ja asiantuntijalaitoksia sekä yliopistoja.

Tieto ilmastonmuutoksen vaikutuksista on koottu yhteen paikkaan

Analyysi tehtiin virtuaalista Tunturihaukan silmin -valokuvanäyttelyä varten. Näyttely kokoaa kattavasti yhteen paikkaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia Pohjois-Norjan sekä Suomen ja Ruotsin Lappiin. Näyttelyssä yhdistyvät vaikuttava valokuvataide ja tieteellinen tietopohja. Siinä kuvataan, miten ilmastonmuutos vaikuttaa pohjoisen alueen luontoon, elinkeinoihin ja paikallisten ihmisten elämään. Näyttelyä voi käyttää esimerkiksi opetusmateriaalina.

Näyttelyn fyysinen versio kiertää Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa vuosina 2023–2026. Suomessa näyttely on ensimmäiseksi esillä Joensuun Taitokorttelissa, missä näyttelyn avajaisia vietetään 20.10.2023.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Kuvat

Sulanut palsakumpu Inarissa 2023.
Sulanut palsakumpu Inarissa 2023.
Lataa
Kuva 1. Pohjois-Norjan sekä Suomen ja Ruotsin Lapin vuotuisen keskilämpötilan muutokset 1950-luvulta 2080-luvulle. Vasemmanpuoleinen asteikko esittää lämpötilojen poikkeamia (asteina) jakson 1961–1990 keskilämpötiloista. Oikeanpuoleinen asteikko kertoo likimäärin, paljonko lämpötila nousisi suhteessa teollistumista edeltävään aikaan.
Kuva 1. Pohjois-Norjan sekä Suomen ja Ruotsin Lapin vuotuisen keskilämpötilan muutokset 1950-luvulta 2080-luvulle. Vasemmanpuoleinen asteikko esittää lämpötilojen poikkeamia (asteina) jakson 1961–1990 keskilämpötiloista. Oikeanpuoleinen asteikko kertoo likimäärin, paljonko lämpötila nousisi suhteessa teollistumista edeltävään aikaan.
Lataa

Linkit

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Spana in pollinerare! Pollinerarveckoslutet inspirerar att göra observationer16.5.2024 11:20:38 EEST | Tiedote

Pollinerarveckoslutet är ett evenemang med låg tröskel, som är avsett för alla som är intresserade av naturen och där man observerar pollinerare. Observationer görs under en halv timme på en blomsteräng eller på din egen gård antingen lördag eller söndag 15.–16.6. Syftet med pollinerarveckoslutet är att kartlägga pollinerande arter som förekommer särskilt på urbana ängar och gårdar, främst fjärilar och humlor, samt att inspirera medborgarna att observera och skydda pollinerare i sin närmiljö.

Bongaa pölyttäjä! Pölyttäjäviikonloppu innostaa tekemään havaintoja16.5.2024 10:46:10 EEST | Tiedote

Pölyttäjäviikonloppu on kaikille luonnosta kiinnostuneille tarkoitettu matalan kynnyksen tapahtuma, jossa havainnoidaan pölyttäjiä. Havaintoja tehdään puolen tunnin ajan kukkaniityllä tai omalla pihalla joko lauantaina tai sunnuntaina 15.–16.6. Pölyttäjäviikonlopun tavoitteena on kartoittaa etenkin kaupunkiniityillä ja -pihoilla esiintyvää pölyttäjälajistoa, lähinnä perhosia ja kimalaisia, sekä innostaa kansalaisia pölyttäjien tarkkailuun ja suojeluun lähiympäristössään.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye