Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella vuoden 2023 alijäämäennuste on osavuosikatsauksen mukaan 86 miljoonaa euroa. Merkittävä osa alijäämästä aiheutuu uudistuksen alkuvaiheessa rakenteellisista tekijöistä. Alijäämään on vaikuttanut erityisesti se, ettei rahoitusjärjestelmä tunnista uudistuksen alkuvaiheessa riittävän tarkasti hyvinvointialueelle siirtyneitä reaalikustannuksia. Talouden tasapainotus perustuu ensisijaisesti toiminnan järkevöittämiseen sekä palvelustrategiassa päätettävään palvelujen ja toiminnan uudistamiseen.  

Henkilövalinnat luottamustehtäviin 

Maria Guzenina valittiin uudeksi 1. varapuheenjohtajaksi aluehallitukseen. Aikaisemmin 1. varapuheenjohtajana toiminut Joona Räsänen jatkaa aluehallituksen jäsenenä. 

Johanna Värmälä valittiin uudeksi aluehallituksen jäseneksi, hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen valittiin Petra Nummelin.  

Anna Pelkonen valittiin uudeksi aluehallituksen jäseneksi, hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen valittiin Satu Mollgren. 

Aluehallituksen uudeksi varajäseneksi valittiin Jussi Koskinen, hän toimii Ville Laakson henkilökohtaisena varajäsenenä. 

Kansalliskielilautakunnan uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Anita Westerholm ja uusiksi jäseniksi kansalliskielilautakuntaan valittiin Eva-Lena Gästrin, Petra Nummelin ja Sture Fjäder. Uudeksi varajäseneksi valittiin Camilla Grundström, hän toimii Petra Nummelinin henkilökohtaisena varajäsenenä. 

Piia Aallonharja valittiin Valmius- ja turvallisuuslautakunnan Henna Kajavan uudeksi henkilökohtaiseksi varajäseneksi. 

Valtuustoaloitteet 

Valtuustoaloitteessa esitettiin UKK-instituutin kehittämän liikkumisreseptin käyttöönottoa hyvinvointialueen terveyspalveluissa sekä liikuntaneuvojien tehtävien lisäämistä. Ehdotuksen pohjalta hyvinvointialueella selvitetään liikkumisreseptin käyttöönottoa avosairaanhoidossa. Yhteisten sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelualueen tavoitteena on ehkäistä ja hoitaa sairauksia mahdollisimman tehokkaasti muun muassa edistämällä terveellisiä elintapoja ja parantamalla asukkaiden elintapaohjausta.  

Valtuustoaloitteessa kiinnitettiin huomiota hyvinvointialueen kielellisten oikeuksien toteutumiseen, jotta voidaan varmistaa, että palvelut toimivat ja kaikki tiedot ovat saatavilla ruotsiksi ja suomeksi. Vastauksessa todetaan, että kansalliskielillä annettavaa toimintaa tulee jatkuvasti seurata, ja tähän tarkoitukseen täytyy laatia tarkoituksenmukaiset mittarit. 

Esityslistan muut päätösasiat hyväksyttiin esitysten mukaisina.