Kokkolan kaupunki

Akkukemiasta kärkiala kaupunkien yhteistyöllä

Jaa

Suomi tavoittelee maailmanluokan tunnettuutta akkukemian osaajana. Osaamista ja yhteistyötä tarvitaan kansallisesti ja kansainvälisesti hiilineutraalin sähköntuotannon toteutumisessa.

Liikenteen ja yhteiskuntien sähköistäminen on matkalla kohti tavoitetta hiilineutraaliudesta. Akkuteknologia ja sähköntuotanto ovat keskeisessä roolissa tavoitteen toteutumisessa. Akkukemian innovaatioita tarvitaan puolestaan akkujen keston parantamisessa, raaka-ainesaatavuuden ratkaisemisessa sekä sähkön varastoinnin kehittämisessä.

Kokkolan akkukemian keskittymä on Pohjois-Euroopan suurin

Kokkola on profiloitunut akkukemian osaamisen kärkipaikaksi, jonka teollinen ympäristö on toimintaa tukevaa.  Kokkolassa sijaitsevan Pohjois-Euroopan suurimman akkukemian keskittymän lisäksi Keliber rakentaa parasta aikaa uutta litiumkaivosta naapurikuntaan Kaustiselle.

- Kaikki tuotteet, joissa on akku, sisältävät ainesosia, joita tuotetaan täällä Kokkolassa, kertoo Kokkolan kaupungin kehitysjohtaja Jonne Sandberg.

Nyt Kokkolan kaupunki lähtee vetämään päätoteuttajana Innokaupunkien vetovastuuhanketta akkukemian arvoketjun vahvistamiseksi. Akkukemian vetovastuuhanke pohjautuu kansalliseen akkustrategiaan 2025 ja sen kansallisiin visioihin ja tavoitteisiin akkuarvoketjussa, erityisesti akkukemikaalien valmistuksessa. Suomi haluaa olla kansainvälisesti tunnustettu osaaja akkukemian arvoketjuissa. 

Hankkeessa kehitetään akkuarvoketjun alkupään osaamista. Yhteistyötä edistetään yhdessä Vaasan, Porin, Turun, Lappeenrannan, Jyväskylän ja Kuopion kanssa. Toisissa kaupungeissa korostuu akkukemian kierrätys, toisissa teollisuusaluenäkökulma tai vesien käsittely.

Tarkoitus on välttää päällekkäistä tekemistä ja erottaa alueiden erityisosaaminen, jota voidaan yhteistyöllä hyödyntää laaja-alaisesti sekä tavoitella kansallista ja kansainvälistä näkyvyyttä alan ekosysteemille. Tämä lisää investointeja, yritysten vetovoimaa ja työvoiman saatavuutta.

- Kotimaisen akkukemian osaamisen tuominen yhteen lisää kasvumahdollisuuksia kotimaassa ja avaa ovia kansainväliseen yhteistyöhön, Jonne Sandberg kertoo.


Vahva ja toimiva verkosto voimavarana kansainvälisessä kilpailussa

Kokkolan kaupunki vastaa hankkeen toteutuksesta, koordinoiden yhteydenpitoa sekä viestien hankkeen toteutuksesta ja tuloksista. Lisäksi kaupungin vastuulla on yksi hankkeen toimenpidekokonaisuuksista. Teolliset palvelukonseptit kokonaisuudessa etsitään arvoketjun parhaat käytännöt.

-  Me haluamme tietää, millainen on täydellinen teollisuusalue. Meillä Kokkolassahan on jo erittäin hyvä, sanoo kaupungin strategiapäällikkö Piia Isosaari.

Vetovastuuhankkeen toinen osatoteuttaja on Oulun yliopisto/ Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, joka vastaa toimenpidekokonaisuudesta, joka pitää sisällään kansainvälisen akkukemian kärkiosaamisen vahvistamisen sekä vaikuttavuuden ja näkyvyyden lisäämisen. Keskiössä on alueiden yhteisten tutkimuksellisten haasteiden tunnistaminen ja yliopistojen välisen kansainvälisen tutkimusyhteistyön edistäminen.

- Mukana olevien kaupunkiseutujen kanssa on käynnissä aktiivista tutkimusyhteistyötä ja valmisteilla on myös useita kansainvälisiä tutkimushankkeita, Oulun ylipiston professori Ulla Lassi kertoo. 

Centria-ammattikorkeakoulu ja Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ovat hankkeen muut osatoteuttajat, jotka vastaavat hankkeen kolmannesta toimenpidekokonaisuudesta. Se keskittyy kansallisen ja alueellisen osaamisen vahvistamiseen ja markkinointiin. Keskiössä on akkuarvoketjua soveltavan TKI-, teknologiasiirron ja palvelutoiminnan alalla palvelevan, kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävän ammattikorkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten verkoston rakentaminen.

- Me haluamme olla tulevaisuudessakin ja kokonaisvaltaisesti akkukemian kansainvälistä kärkeä. Tunnistamme verkostomaisen vallan voimistumisen olevan megatrendi, joka vaikuttaa niin arvo- kuin toimitusketjuissa. Meiltä vaaditaan yhteisen kokonaiskuvan luomista sekä tekemisen jatkuvaa ja kokonaisvaltaista parantamista, summaa syyskuun alussa hankkeen projektipäällikkönä aloittanut Hannu-Pekka Pukema.

- Viikolla 47 järjestettävä Kokkola Material Week toimii osaltaan erinomaisena alustana aloittaa sekä yhteistyön tiivistäminen että verkoston kaikkien toimijoiden välisen dialogin lisääminen. Tapahtuma pitää sisällään ensimmäiset round table -keskustelut teollisuuden edustajien kanssa, parhaiden käytäntöjen löytämiseksi, päättää Pukema ja toivottaa kaikki lämpimästi tervetulleeksi Kokkolaan ja Kokkola Material Weekille.
 


Akkukemian vetovastuuhanke

  • Toteutusaika: 1.8.2023-31.7.2025
  • Kokonaiskustannukset: 259 188 €
  • EAKR- ja valtion tuen osuus:  194 390 €


Yhteystiedot

Hannu-Pekka Pukema
Projektipäällikkö, Kokkolan kaupunki 
Hannu-Pekka.Pukema@kokkola.fi
040 8065912

Innokaupungit saivat vuonna 2022 kaksi miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston varoja ylialueellisiin vetovastuuteemoihin. Innokaupungit toteuttavat EU:n kestävää kaupunkikehittämistä Suomessa.

Akkukemia on yksi Innokaupunkien kuudesta vetovastuuteemasta. Temaattinen yhteistyö tuo kaupunkien voimavaroja yhteen ja edistää hyvien käytäntöjen leviämistä ja kansainvälistä yhteistyötä ja investointeja. Innokaupungit tukevat innovaatioita, soveltavaa tutkimusta ja kokeiluita. Innokaupungit ovat olemassa luodakseen ihmisille, yrityksille ja muille organisaatioille mahdollisuuksia kehittyä ja kehittää, tulla yhteen ja ideoida.

Avainsanat

Tietoja julkaisijasta

Kokkola. Meillä on laajempi horisontti

Kokkolan kaupunki on Keski-Pohjanmaan kaksikielinen maakuntakeskus, jossa asukkaita on noin 48.000. Kokkolan elinkeinoelämän veturi on kansainvälisestikin merkittävä kemianteollisuuden keskittymä, jota täydentävät Suomen suurin raideliikenne- ja panamaxsatama sekä monipuolinen yritystoimijoiden verkosto. Myös monipuoliset tapahtumat, matkailu ja loma-asuminen tuovat kaupunkiin kävijöitä.

Kuningas Kustaa II Aadolf perusti Kokkolan kaupungin 400 vuotta sitten Pohjanlahden rannalle. Meri on tuonut mukanaan vahvat kaupan ja logistiikan perinteet merenkulusta ja laivanrakennuksesta teollisuuteen ja sivistykseen. Sijainti meren ja lentoyhteyksien äärellä, pääradan ja E8-tien varrella varmistaa niin ihmisten, tavaroiden kuin ideoidenkin liikkuvuuden.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kokkolan kaupunki

Budget 2026 / Stadsdirektörens förslag10.10.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande

Efter flera svåra år visar den finländska ekonomin tecken på måttlig tillväxt. Den avtagande inflationen och sjunkande räntenivån stödjer hushållens köpkraft, och tillväxtutsikterna stärks särskilt av investeringar som drivs av projekt som hänför sig till grön omställning och försvaret Enligt finansministeriets prognos förväntas bruttonationalprodukten växa med ca en procent per år under de närmaste åren, men den höga skuldsättningen och geopolitiska osäkerheten utgör fortfarande betydande risker. Underskottet i de offentliga finanserna minskar gradvis, men trycket på den offentliga skuldkvoten ökar till följd av stigande försvarsutgifter. Kommunernas ekonomiska situation förblir däremot ansträngd. Årsbidragen räcker inte till för att täcka växande investeringsutgifter, och lånebeståndet fortsätter att växa under hela granskningsperioden. Skatteinkomsterna förväntas öka kraftigt från och med 2026, men de positiva effekterna från inkomstökningen planas snabbt ut av de stigande kostnader

Talousarvio 2026 / Kaupunginjohtajan esitys10.10.2025 10:00:00 EEST | Tiedote

Suomen talouden näkymät ovat kääntymässä varovaiseen kasvuun useiden vaikeiden vuosien jälkeen. Inflaation hidastuminen ja korkotason lasku tukevat kotitalouksien ostovoimaa, ja erityisesti vihreän siirtymän sekä puolustushankkeiden vauhdittamat investoinnit nostavat kasvunäkymiä. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan bruttokansantuote kasvaa noin prosentin vuosivauhtia lähivuosina, mutta korkea velkataso ja geopoliittinen epävarmuus muodostavat edelleen merkittäviä riskejä. Julkisen talouden alijäämä supistuu vähitellen, mutta puolustusmenojen kasvu lisää paineita valtion velkasuhteen nousuun. Kuntien taloustilanne sen sijaan säilyy kireänä. Vuosikatteet eivät riitä kattamaan kasvavia investointeja, ja lainakanta jatkaa kasvuaan koko tarkastelujakson ajan. Verotulojen ennustetaan kasvavan selvästi vuodesta 2026 alkaen, mutta menojen kasvu – erityisesti työvoimakustannusten ja sosiaalimenojen osalta – syö nopeasti tulojen tuomaa helpotusta. Pitkittynyt työttömyys ja toimeentulotukim

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye