UKK-instituutti

Yksi minuutti kertoo paljon fyysisestä kuormittumisesta

Jaa

Kestävyyskunnon taso kannattaa pyrkiä pitämään mahdollisimman pitkään yli 30 ml/kg/min. Tämä selvisi UKK-instituutin väestötutkimusaineistoja yhdistävässä analyysissä.

Kuvituskuva, kaksi hölkkäävää henkilöä syksyisessä maisemassa.
Tässä tutkimuksessa selvitettiin kestävyyskunnon yhteyttä päivittäisen aktiivisuuden korkeimpaan tehoon. Canva

Hyvä kestävyyskunto tuo lukuisia terveydellisiä ja fyysisiä etuja. Se pienentää useiden terveysvaarojen, kuten valtimosairauksien, kohonneen verenpaineen sekä tyypin 2 diabeteksen riskiä. Hyvä kestävyyskunto myös auttaa jaksamaan arjen askareissa sekä parantaa työkykyä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin kestävyyskunnon yhteyttä päivittäisen aktiivisuuden korkeimpaan tehoon. Lisäksi pyrittiin selvittämään kestävyyskunnon tasoa, jolla selviää arjen askareista ilman fyysistä rasitusta.

Tutkimus on osa UKK-instituutin vuosina 2017–2019 ja 2021–2022 toteuttamia KunnonKartta-väestötutkimuksia, joissa kerättiin tietoa suomalaisten 20–69-vuotiaiden aikuisten liikkumisesta, paikallaanolosta, kunnosta ja terveydestä. Tähän tutkimuskokonaisuuteen osallistui 3 587 aikuista. Osallistujien kestävyyskunto mitattiin 6 minuutin kävelytestillä, jonka perusteella voitiin arvioida osallistujien maksimaalinen hapenottokyky. Päivittäistä aktiivisuutta mitattiin viikon ajan liikemittarilla, jonka keräämästä datasta analysoitiin aktiivisuuden intensiteettiä. Mittausjaksolta poimittiin talteen sekä jokaisen päivän että tunnin tehokkain 1 minuutin jakso. Näiden jaksojen tehoa verrattiin osallistujan maksimaalisen hapenottokykyyn.

Hyvä kestävyyskunto suojaa rasittavalta liikkumiselta

‒ Odotetusti päivän korkein teho oli sitä korkeampi mitä parempi oli osallistujan kunto, kertoo tutkija Henri Vähä-Ypyä UKK-instituutista.
Kuntoon suhteutetuissa tuloksissa noin 30 ml/kg/min maksimaalinen hapenottokyky toimi raja-arvona kuormittumiselle sekä miehillä että naisilla. Tätä parempikuntoisilla miehillä päivän korkein teho oli keskimäärin noin 50 prosenttia ja naisilla noin 55 prosenttia hapenottokyvyn reservistä. Rajan alapuolella korkeimman tehon osuus maksimaalisen hapenottokyvyn reservistä nousi suuremmaksi kunnon huonontuessa.

Tuntikohtaisista tuloksista tarkasteltiin muun muassa, kuinka monena tuntina päivässä osallistuja joutui käyttämään yli 60 prosenttia hapenottokyvyn reservistään. Myös tässä tarkastelussa noin 30 ml/kg/min maksimaalinen hapenottokyky toimi raja-arvona kuormittumiselle niin miehille kuin naisille. Tätä parempikuntoiset pystyvät välttämään fyysisesti rasittavat tehot arjen askareissaan. Sen sijaan huonompikuntoisille osallistujille rasittavaa liikettä kertyi sitä useampana tuntina mitä huonompi kunto oli.

Kestävyyskuntoa kannattaa vaalia

Tämän tutkimuksen perusteella 30 ml/kg/min maksimaalinen hapenottokyky on raja-arvo, jonka yläpuolella kunto kannattaa pyrkiä pitämään mahdollisimman pitkään. Esimerkiksi Cooperin testissä noin 1 850 metrin tulos vastaa kyseistä arvoa.

Vaikka kunnon merkitys terveydelle on merkittävä, ei sille ole olemassa väestötason suosituksia kuten liikkumiselle.

Tämän tutkimuksen perusteella 30 ml/kg/min maksimaalinen hapenottokyky on raja-arvo, jonka yläpuolella kunto kannattaa pyrkiä pitämään mahdollisimman pitkään. Esimerkiksi Cooperin testissä noin 1 850 metrin tulos vastaa kyseistä arvoa.

Vaikka kunnon merkitys terveydelle on merkittävä, ei sille ole olemassa väestötason suosituksia kuten liikkumiselle.
‒ Huonokuntoinen ja vähän liikkuva henkilö pystyykin varmasti parantamaan kuntoaan lisäämällä liikkumisensa suositusten mukaiselle tasolle, Vähä-Ypyä sanoo.

Sen sijaan huonokuntoisille henkilöille, joille esimerkiksi työn kautta kertyy runsaasti liikettä, voi työpäivän jälkeisellä liikkumisella olla entisestään kuormitusta lisäävä vaikutus. Heillä kunnon parantaminen vaatii henkilökohtaisesti optimoidun määrän sekä liikkumista että palautumista.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Henri Vähä-Ypyä, laboratorioinsinööri, tutkija
UKK-instituutti
p. 046 922 1793
henri.vaha-ypya@ukkinstituutti.fi

Tutkitusti terveellistä ja turvallista liikkumista

UKK-instituutti on terveys- ja liikunta-alalla toimiva yksityinen tutkimus- ja asiantuntijakeskus, joka sijaitsee Tampereella. UKK-instituutin tehtävänä on edistää väestön terveyttä ja toimintakykyä lisäämällä terveysliikuntaa ja vähentämällä liikkumattomuutta, liikuntavammoja ja vapaa-ajan tapaturmia. Mittaamme säännöllisin väliajoin eri väestöryhmien fyysistä aktiivisuutta ja kuntoa. Kehitämme kustannusvaikuttavia toimintamalleja terveellisen liikkumisen edistämiseen. Ennaltaehkäisemme ja vähennämme kaatumisia sekä liikunta- ja urheiluvammoja tutkitusti tehokkailla menetelmillä. Tuotamme tietoa liikkumisen yhteiskunnallisesta merkityksestä päätöksenteon tueksi.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta UKK-instituutti

Uutta tieteellistä näyttöä eri urheilulajien terveyshyödyistä25.4.2024 08:37:03 EEST | Tiedote

Miljoonat ihmiset harrastavat urheilua kuntonsa ja terveytensä hyväksi. Luotettavaa tietoa harrastuksen terveellisyydestä on kuitenkin hyvin vähän. Monikansallinen tutkijaryhmä selvitti, mitä tieteellistä näyttöä on tällä hetkellä olemassa eri urheilulajien harrastamisen terveysvaikutuksista. Tutkimuskatsauksen mukaan viidellä urheilulajilla on merkittäviä myönteisiä vaikutuksia fyysiseen terveyteen.

Mediakutsu seminaariin: Liikkuminen muutosten paineessa5.10.2023 13:37:35 EEST | Tiedote

UKK-instituutin 33. Terveysliikuntapäivät järjestetään 11.–12.10.2023. Terveysliikuntapäivät tarjoavat ajankohtaisen näkymän talouden, palvelurakenteiden ja väestössä tapahtuviin monenlaisiin muutoksiin, ja miten ne sekä haastavat että helpottavat liikkumisen edistämistyötä. Seminaarin yhteistyökumppani on Työeläkeyhtiö Varma. Median edustajat ovat lämpimästi tervetulleita seminaariin. Seminaari on toimittajille maksuton.

Selvitys: kansallispuistoissa liikkuminen säästi yhteiskunnan rahoja 164 miljoonaa euroa viime vuonna15.9.2023 08:00:00 EEST | Tiedote

Metsähallitus ja UKK-instituutti ovat laskeneet ensimmäisen kerran luonnossa liikkumisen hyödyt kansantaloudelle. Vuonna 2022 ihmisten liikkuminen kansallispuistoissa ja retkeilyalueilla vähensi yhteiskunnan kustannuksia 164 miljoonalla eurolla. Liikkuminen luonnossa tuo yhteiskunnalle säästöä kahdella tavalla: luontoliikunta vähentää kansansairauksista aiheutuneita kustannuksia ja auttaa ihmisiä pysymään työkykyisinä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye