– Vihreät näkee turvallisuuden kokonaisvaltaisena. Ei keskitytä uhkiin vaan asioihin, joita halutaan suojella ja arvioidaan niihin kohdistuvia riskejä. Tällä tavoin voidaan varautua kohtaamaan myös tuntemattomia riskejä, kun tiedetään miten toimitaan, jos esimerkiksi ruoantuotanto vaarantuu, oli sen syy mikä hyvänsä, sanoo Harjanne, joka toimi puolueen ulko- ja turvallisuuspoliittisen työryhmän jäsenenä.

Ilmastokriisi ja luontokato muodostavat välittömimmän ja suurimman turvallisuusuhan maailmalle niin YK:n, Naton kuin useiden tutkijoiden mukaan. 

– Kuusi yhdeksästä ihmisen elinolosuhteiden kannalta merkittävästä planetaarisesta rajasta on jo ylitetty. Tällä menolla tiedossa on myös ennalta-arvaamattomia muutoksia ympäristöön ja ilmastoon, Harjanne sanoo.

Yksi Vihreän ulkopolitiikan lähtökohdista on kestävän kehityksen tavoitteiden toteutus. 

– Kaikkien Agenda2030 -tavoitteiden toteutumista edistää laadukkaaseen koulutukseen pääsy ympäri maailmaa. Se mahdollistaa köyhyyden poistoa sekä naisten, lasten ja haavoittuvassa asemassa olevien tilanteen parantumista kaikkialla maailmassa, sanoo Kehityspoliittisen toimikunnan puheenjohtajana toimiva Inka Hopsu.

– Lukutaito, vapaa media, korruption kitkentä sekä toimiva oikeusjärjestelmä ovat oleellisia demokratiakehityksen vahvistamiseksi. Autoritaaristen maiden määrä sekä niissä asuvien ihmisten osuus maailmassa ovat viime vuosina vain kasvaneet ja onkin tärkeää, että kehitysyhteistyörahoituksellamme tuemme kansalaisten osallistumismahdollisuuksia ja demokratian vahvistumista, jatkaa Hopsu.

Ulkopolitiikka, joka edustaa ja edistää entistä moninaisemman ihmisryhmän näkemyksiä ja hyvinvointia, luo vakautta ja turvaa sekä globaalisti että paikallisesti. Hopsu korostaa naisten ja nuorten osallisuutta konfliktien ratkaisussa.

–  Vihreät on sitoutunut feministiseen ulkopolitiikkaan, joka tarkoittaa esimerkiksi sukupuolivaikutusten arviointia sekä naisten ja vähemmistöjen ottamista mukaan kansainvälisiin neuvotteluihin ja rauhan rakentamiseen. Tutkimukset osoittavat, että naisten osallistuminen poliittiseen päätöksentekoon vaikuttaa myönteisesti konfliktien ratkaisuun: naisten rakentama rauha on kestävämpi ja yhteiskunnalliset olot tasa-arvoisempia. Olemme sitoutuneet edistämään YK:n päätöslauselmia, joiden tavoitteena on lisätä naisten ja nuorten osallisuutta rauhanprosesseissa, Hopsu sanoo. 

Harjanne korostaa Ukrainan tukemista sodassa Venäjää vastaan sekä rauhan rakentamisessa. 

–  Rauha Ukrainaan voidaan neuvotella vain ukrainalaisten ehdoilla, ei heidän ylitseen. Suomen tulee jatkaa sotilaallisen, humanitaarisen ja muun pyydetyn avun toimittamista Ukrainalle niin kauan kuin on tarpeen, unohtamatta tietenkään oman puolustuskyvyn kehittämistä. Venäjältä tulee vahvemmilla pakotteilla viedä taloudellinen ja tekninen kyky käydä hyökkäyssotaa, Harjanne vaatii. 

Hopsu kertoo myös Vihreiden haluavan uudistaa Suomen asevelvollisuuden koskemaan kaikkia sukupuolesta riippumatta. 

– Kaikkia koskeva asevelvollisuus takaisi reservin riittävän puolustuskyvyn ikäluokkien pienentymisestä huolimatta. Vihreät ehdottaa, että puolustusvoimat valikoisi kutsuttavista tarvittavan määrän asepalvelukseen, mutta lopuillakin säilyisi maanpuolustusvelvollisuus. Tehtävää riittää myös esimerkiksi pelastus-, väestönsuojelu ja kansainvälisissä tehtävissä. Samalla selvitettäisiin uudistuksen vaikutus siviilipalvelukseen sekä kieltäytymisen rangaistuksiin, Hopsu kertoo. 

Ohjelma on kokonaisuudessaan luettavissa Vihreiden nettisivuilla: https://www.vihreat.fi/ohjelmat/