Rakennusalan hoitamattomien lainojen määrä kasvoi elokuussa

Suomalaisille rakennusalan yrityksille myönnettyjen lainojen kannasta 4,1 % eli 123 milj. euroa oli hoitamattomia1 elokuun 2023 lopussa. Hoitamattomien lainojen osuus kasvoi 0,9 prosenttiyksikköä (euromääräisesti 26 milj. euroa) heinäkuusta. Elokuussa hoitamattomien lainojen osuus lainakannasta oli rakennusalaa korkeampi viihdealalla2 (10,5 %), terveys- ja sosiaalipalveluissa (7,2 %) sekä majoitus- ja ravitsemusalalla (5,4 %)3.
Kokonaisuudessaan hoitamattomien yrityslainojen4 määrä on hieman kasvanut viime vuodesta, mutta niiden osuus koko yrityslainakannasta on pysynyt edelleen pienenä. Elokuussa 2023 yrityslainakannasta (62,0 mrd. euroa) hoitamattomia lainoja oli 1,9 %, kun vuosi sitten elokuussa niiden osuus lainakannasta (64,5 mrd. euroa) oli 1,6 %.
Rakennusalan yritysten lainoihin kirjattujen arvonalennusten5 ja luottotappioiden määrä on myös lisääntynyt tämän vuoden puolella, vaikka kokonaisuudessaan yrityslainojen arvonalennus- ja luottotappiokirjaukset ovat pysyneet vähäisinä. Viimeisten 12 kuukauden aikana suomalaiset luottolaitokset kirjasivat yrityslainoista arvonalennuksia ja luottotappioita 134 milj. euron edestä (0,22 % suhteessa elokuun 2023 yrityslainakantaan). Edeltävien 12 kuukauden aikana eniten arvonalennuksia ja luottotappioita kirjattiin rakennusalan yritysten lainoihin (2,26 % suhteessa elokuun 2023 lainakantaan). Muilla toimialoilla suhdeluku oli selvästi rakennusalaa pienempi (korkeimmillaan vajaa prosentti). Rakennusalankin suhteelliset arvonalennukset ja luottotappiot ovat kuitenkin edelleen selvästi vähäisemmät kuin vuonna 2020, jolloin suhdeluku kasvoi yli 3 prosenttiin.
Lainat
Suomalaiset kotitaloudet nostivat elokuussa 2023 uusia asuntolainoja 1,1 mrd. euron edestä, mikä on 340 milj. euroa vähemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Uusista nostetuista asuntolainoista sijoitusasuntolainoja oli 110 milj. euroa. Uusien asuntolainojen keskikorko pysyi ennallaan heinäkuusta ja oli 4,55 % elokuussa. Asuntolainakanta oli elokuun 2023 lopussa 106,7 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu −1,6 %. Sijoitusasuntolainoja oli 8,6 mrd. euroa asuntolainakannasta. Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli elokuun lopussa kulutusluottoja 17,2 mrd. euroa ja muita lainoja 17,8 mrd. euroa.
Suomalaiset yritykset nostivat uusia lainoja elokuussa 1,5 mrd. euron edestä, ja niistä asuntoyhteisölainoja oli 400 milj. euroa. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko nousi heinäkuusta ja oli 5,57 %. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli elokuun lopussa 105,4 mrd. euroa, mistä asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja oli 43,4 mrd. euroa.
Talletukset
Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli elokuun 2023 lopussa 109,3 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 0,85 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 75,1 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 8,3 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat elokuussa 880 milj. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli elokuussa 2,97 %.
Lisätietoja antavat
- Antti Hirvonen, puh. 09 183 2121, sähköposti: antti.hirvonen(at)bof.fi,
- Usva Topo, puh. 09 183 2056, sähköposti: usva.topo(at)bof.fi.
Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan 31.10.2023 klo 10.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot2/.
1 Laina on hoitamaton, kun saaminen on yli 90 päivää myöhässä tai on syytä olettaa, että velallinen ei suoriudu maksuistaan.
2 Taiteet, viihde ja virkistys -toimiala.
3 Elokuussa 2023 koko yrityslainakannasta (62,0 mrd. euroa, pl. asuntoyhteisöt) rakennusalalle myönnettyjä lainoja oli 3,0 mrd. euroa, majoitus- ja ravitsemusalalle 785 milj. euroa, terveys- ja sosiaalipalvelujen alalle 775 milj. euroa ja taiteet, viihde ja virkistys -toimialalle 467 milj. euroa.
4 Pl. asuntoyhteisöt.
5 Lainoihin kirjataan arvonalennuksia odotettujen luottotappioiden mallien perusteella. Odotettu luottotappio on pankin arvio lainan määrästä, joka asiakkaalta jää maksamatta.
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Fler kortbetalningar till försäljare inom kultur och fritid i juli–september 2025 än tidigare16.12.2025 10:00:00 EET | Pressmeddelande
Fler kortbetalningar i juli–september 2025 än tidigare. Ökningen förklaras sektorspecifikt huvudsakligen av tre sektorer: kultur och fritid, livsmedel samt konsumtion av andra varor och tjänster. För två sektorer minskade kortbetalningarnas totalsumma i juli–september 2025.
Korteilla maksettiin heinä-syyskuussa 2025 aiempaa enemmän kulttuuri- ja vapaa-ajan myyjille16.12.2025 10:00:00 EET | Tiedote
Korteilla maksettiin heinä-syyskuussa 2025 aiempaa enemmän. Toimialakohtaisesti kasvu selittyy pääasiassa kolmella toimialalla: kulttuurilla ja vapaa-ajalla, elintarvikkeilla sekä muilla tavaroilla ja palveluilla. Kahdella toimialalla korttimaksujen kokonaissumma vähentyi heinä-syyskuussa 2025.
Card payments to vendors in recreation and culture increased in July–September 202516.12.2025 10:00:00 EET | Press release
Card payments increased in July-September 2025. By industry, the growth was mainly explained by three industries: recreation and culture, food and non-alcoholic beverages, and miscellaneous goods and services. In two industries, the aggregate value of card payments declined in July–September 2025.
Kutsu medialle: Suomen Pankin tiedotustilaisuus 19.12.2025 Suomen talouden näkymistä12.12.2025 13:41:01 EET | Kutsu
Elpyykö Suomen talous? Miten kauppasota ja maailmantilanteeseen liittyvä epävarmuus vaikuttaa talouskehitykseemme? Mitkä ovat julkisen talouden näkymät?
Bulgarisk lev kan växlas till euro i Finland 1.1.–2.3.202612.12.2025 11:00:00 EET | Pressmeddelande
Bulgarien övergår till euro den 1 januari 2026. För att valutautbytet ska gå så smidigt som möjligt växlar euroländernas centralbanker in lev till euro under tiden 1.1–2.3.2026.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme