Rakennusalan hoitamattomien lainojen määrä kasvoi elokuussa
28.9.2023 10:00:00 EEST | Suomen Pankki | Tiedote

Suomalaisille rakennusalan yrityksille myönnettyjen lainojen kannasta 4,1 % eli 123 milj. euroa oli hoitamattomia1 elokuun 2023 lopussa. Hoitamattomien lainojen osuus kasvoi 0,9 prosenttiyksikköä (euromääräisesti 26 milj. euroa) heinäkuusta. Elokuussa hoitamattomien lainojen osuus lainakannasta oli rakennusalaa korkeampi viihdealalla2 (10,5 %), terveys- ja sosiaalipalveluissa (7,2 %) sekä majoitus- ja ravitsemusalalla (5,4 %)3.
Kokonaisuudessaan hoitamattomien yrityslainojen4 määrä on hieman kasvanut viime vuodesta, mutta niiden osuus koko yrityslainakannasta on pysynyt edelleen pienenä. Elokuussa 2023 yrityslainakannasta (62,0 mrd. euroa) hoitamattomia lainoja oli 1,9 %, kun vuosi sitten elokuussa niiden osuus lainakannasta (64,5 mrd. euroa) oli 1,6 %.
Rakennusalan yritysten lainoihin kirjattujen arvonalennusten5 ja luottotappioiden määrä on myös lisääntynyt tämän vuoden puolella, vaikka kokonaisuudessaan yrityslainojen arvonalennus- ja luottotappiokirjaukset ovat pysyneet vähäisinä. Viimeisten 12 kuukauden aikana suomalaiset luottolaitokset kirjasivat yrityslainoista arvonalennuksia ja luottotappioita 134 milj. euron edestä (0,22 % suhteessa elokuun 2023 yrityslainakantaan). Edeltävien 12 kuukauden aikana eniten arvonalennuksia ja luottotappioita kirjattiin rakennusalan yritysten lainoihin (2,26 % suhteessa elokuun 2023 lainakantaan). Muilla toimialoilla suhdeluku oli selvästi rakennusalaa pienempi (korkeimmillaan vajaa prosentti). Rakennusalankin suhteelliset arvonalennukset ja luottotappiot ovat kuitenkin edelleen selvästi vähäisemmät kuin vuonna 2020, jolloin suhdeluku kasvoi yli 3 prosenttiin.
Lainat
Suomalaiset kotitaloudet nostivat elokuussa 2023 uusia asuntolainoja 1,1 mrd. euron edestä, mikä on 340 milj. euroa vähemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Uusista nostetuista asuntolainoista sijoitusasuntolainoja oli 110 milj. euroa. Uusien asuntolainojen keskikorko pysyi ennallaan heinäkuusta ja oli 4,55 % elokuussa. Asuntolainakanta oli elokuun 2023 lopussa 106,7 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu −1,6 %. Sijoitusasuntolainoja oli 8,6 mrd. euroa asuntolainakannasta. Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli elokuun lopussa kulutusluottoja 17,2 mrd. euroa ja muita lainoja 17,8 mrd. euroa.
Suomalaiset yritykset nostivat uusia lainoja elokuussa 1,5 mrd. euron edestä, ja niistä asuntoyhteisölainoja oli 400 milj. euroa. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko nousi heinäkuusta ja oli 5,57 %. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli elokuun lopussa 105,4 mrd. euroa, mistä asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja oli 43,4 mrd. euroa.
Talletukset
Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli elokuun 2023 lopussa 109,3 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 0,85 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 75,1 mrd. euroa ja määräaikaistalletuksia 8,3 mrd. euroa. Uusia määräaikaisia talletussopimuksia suomalaiset kotitaloudet solmivat elokuussa 880 milj. euron edestä. Uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli elokuussa 2,97 %.
Lisätietoja antavat
- Antti Hirvonen, puh. 09 183 2121, sähköposti: antti.hirvonen(at)bof.fi,
- Usva Topo, puh. 09 183 2056, sähköposti: usva.topo(at)bof.fi.
Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan 31.10.2023 klo 10.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot2/.
1 Laina on hoitamaton, kun saaminen on yli 90 päivää myöhässä tai on syytä olettaa, että velallinen ei suoriudu maksuistaan.
2 Taiteet, viihde ja virkistys -toimiala.
3 Elokuussa 2023 koko yrityslainakannasta (62,0 mrd. euroa, pl. asuntoyhteisöt) rakennusalalle myönnettyjä lainoja oli 3,0 mrd. euroa, majoitus- ja ravitsemusalalle 785 milj. euroa, terveys- ja sosiaalipalvelujen alalle 775 milj. euroa ja taiteet, viihde ja virkistys -toimialalle 467 milj. euroa.
4 Pl. asuntoyhteisöt.
5 Lainoihin kirjataan arvonalennuksia odotettujen luottotappioiden mallien perusteella. Odotettu luottotappio on pankin arvio lainan määrästä, joka asiakkaalta jää maksamatta.
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Finlands Banks chefdirektör deltar i IMF:s vårmöten15.4.2026 13:00:00 EEST | Pressmeddelande
Finlands Banks chefdirektör Olli Rehn deltar i Internationella valutafondens (IMF) vårmöten som hålls i Washington D.C. 16–17 april 2026.
Suomen Pankin pääjohtaja IMF:n kevätkokouksiin15.4.2026 13:00:00 EEST | Tiedote
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn osallistuu Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) kevätkokouksiin Washington D.C:ssä 16.–17.4.2026.
Bank of Finland Governor to attend IMF Spring Meetings15.4.2026 13:00:00 EEST | Press release
The Governor of the Bank of Finland, Olli Rehn will participate in the International Monetary Fund’s Spring Meetings in Washington DC, on 16–17 April 2026.
Kriget i Mellanöstern bromsar upp den ekonomiska tillväxten i euroområdet och driver upp inflationen – energiomställningen dämpar konsekvenserna för Finlands ekonomi14.4.2026 11:00:00 EEST | Pressmeddelande
Den ekonomiska utvecklingen i Europa domineras av geopolitik. Kriget i Mellanöstern och dess följdeffekter bromsar upp den ekonomiska tillväxten i euroområdet och driver upp inflationen. Redan nu har dock energiproduktionsinfrastrukturen tagit så stor skada att korrigeringen av situationen kommer att pågå länge efter att den mest akuta krigsfasen är över.
Lähi-idän sota hidastaa euroalueen kasvua ja kiihdyttää inflaatiota – energiasiirtymä vaimentaa vaikutuksia Suomen talouteen14.4.2026 11:00:00 EEST | Tiedote
Geopolitiikka hallitsee Euroopan talouskehitystä. Sota Lähi-idässä ja sen heijastusvaikutukset hidastavat euroalueen talouden kasvua ja kiihdyttävät inflaatiota. Jo nyt energiantuotannon infrastruktuuria on kuitenkin vahingoittunut niin paljon, että tilanteen korjaaminen jatkuu pitkään senkin jälkeen, kun sodan akuutein vaihe on ohi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme