Helsingin yliopistosta valmistuneet työuransa kannalta hyvin tyytyväisiä tutkintoihinsa
Helsingin yliopiston uraseurantakysely kertoo, että viisi vuotta sitten valmistuneista maistereista ja kolme vuotta sitten valmistuneista tohtoreista lähes kaikki ovat töissä. Kysely tarjoaa myös arvokasta tietoa työelämässä tarvittavista taidoista eri koulutusaloilla.
Helsingin yliopiston uusimman uraseurantakyselyn tulokset ovat rohkaisevia: enemmistö vastaajista on tyytyväinen saamaansa koulutukseen työuransa näkökulmasta. Tyytyväisten osuus on pysynyt samalla tasolla edelliseen kyselyyn verrattuna. Kysely toteutetaan vuosittain.
Tyytyväisimpiä tutkintoonsa ovat viime vuosien tapaan lääketieteellisestä, oikeustieteellisestä, matemaattis-luonnontieteellisestä ja eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta valmistuneet.
Loppuvuodesta 2022 tehty kysely kohdistettiin vuonna 2017 Helsingin yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden lisäksi 2017 farmaseutin ja varhaiskasvatuksen opettajan tutkinnon suorittaneille sekä vuonna 2019 valmistuneille tohtoreille.
Kaksi kolmasosaa vakituisessa kokopäivätyössä
Maisteritasoisista vastaajista sekä farmaseuteista ja varhaiskasvatuksen opettajista 95 prosenttia oli töissä viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Työttömänä oli hieman alle kaksi prosenttia ja työvoiman ulkopuolella vajaat neljä prosenttia. Työvoiman ulkopuolella oleviksi luetaan esimerkiksi päätoimiset opiskelijat.
Vastaajista 15 prosenttia on kokenut viiden vuoden aikana katkoksia työurallaan. Tässä tiedekuntien välillä oli suuria eroja.
– Edelliseen kyselyyn verrattuna työttömänä alle kuusi kuukautta olleiden osuus on hieman kasvanut, mutta sitä pitempään kestänyttä työttömyyttä kokeneiden osuus on laskenut, suunnittelija Miia Hankonen Helsingin yliopiston opetus- ja opiskelijapalveluista sanoo.
Vastauksissa valmistumisen jälkeisen lyhytaikaisen työttömyyden lisääntymisen taustalla saattaa olla tutkimuskysymyksen muuttaminen 2021 alkaen. Toisaalta oma vaikutuksensa voi olla muun muassa koronaviruspandemialla, koska monet olivat jonkin aikaa lomautettuina erityisesti keväällä 2020.
Työssä olevista vastaajista vakituisessa kokopäivätyössä oli 63 prosenttia, mikä oli hieman enemmän kuin edellisessä uraseurantakyselyssä. Työllisistä vastaajista määräaikaisessa kokopäivätyössä oli 13 prosenttia.
Kyky kertoa omasta osaamisesta tärkeää
Tärkeimmäksi työllistymiseen vaikuttavaksi tekijäksi vuonna 2017 valmistuneet maisterikyselyyn vastanneet nimesivät kyvyn kertoa omasta osaamisestaan. Muita merkittäviä tekijöitä olivat esimerkiksi työkokemus, tutkinnon aineyhdistelmä, opintoihin liittyvä harjoittelu sekä kontaktit ja suhdeverkostot. Näiden tekijöiden merkitys arvioinnissa vaihteli kuitenkin suuresti eri tiedekuntien välillä.
– Kansainvälinen kokemus, järjestötyö, harrastukset ja aktiivisuus sosiaalisessa mediassa ovat myös olleet osalle vastaajista erittäin tärkeitä tai tärkeitä työllistymisen kannalta, vaikka ne eivät yliopistotason tarkastelussa nousekaan kärkisijoille, Hankonen toteaa.
Kyselyyn vastanneet kertoivat myös, millainen osaaminen on heidän työssään osoittautunut tärkeäksi. Viisi vuotta sitten valmistuneiden maistereiden listan kärkeen nousivat esimerkiksi kyky oppia ja omaksua uutta, itseohjautuvuus, oma-aloitteisuus, yhteistyötaidot, ongelmanratkaisutaidot ja stressinsietokyky.
Tohtoreiden työllisyystilanne on erinomainen
Vuonna 2019 tohtorintutkinnon suorittaneista vastanneista 96 prosenttia oli työssä, prosentin verran työttömänä ja kolme prosenttia työvoiman ulkopuolella. Työllisten osuus työvoimasta oli todella korkea eli 99 prosenttia.
Kyselyn perusteella alle kuusi kuukautta työttömänä olleiden tutkinnon suorittaneiden osuus on kasvanut ja yli kuusi kuukautta työttömänä olleiden osuus on vähentynyt.
Samanlainen suuntaus on ollut myös maisterintutkinnon suorittaneilla, ja syytkin saattavat olla samat: kyselyssä työttömyyttä koskevan kysymyksen rakenteen muutos ja toisaalta koronaviruspandemia.
Yliopistosektori oli kyselyyn vastanneille tohtoreille tärkein työnantajasektori, ja sen jälkeen tulevat yksityiset yritykset ja kuntasektori. Tiedekuntien välillä on suuria eroja.
Vuonna 2019 valmistuneista tohtoreista 88 prosenttia oli sitä mieltä, että he pystyvät hyödyntämään yliopistossa oppimiaan taitoja työssään ja olivat tyytyväisiä tutkintoihinsa työuransa kannalta. 85 prosenttia vastanneista tohtoreista arvioi, että heidän nykyisen työnsä vaatimukset vastaavat hyvin heidän akateemista pätevyyttään.
Aiemmin tehtyjen uraseurantakyselyiden tapaan tohtorit kokivat, että ylempi korkeakoulututkinto ja kyky kuvata omaa osaamista ovat keskeisiä tekijöitä työllistymisessä. Myös tohtorintutkinto, työkokemus ja verkostot olivat tohtoreille tärkeitä.
Työssä tarpeelliseksi koetut taidot vaihtelivat paljon tiedekunnittain. Yhteisesti tärkeiksi vastanneet kokivat kuitenkin esimerkiksi oppimis- ja ongelmanratkaisukyvyn, itsehallintataidot sekä analyyttiset ja systemaattiset ajattelutaidot.
Vuosittaisen uraseurantakyselyn avulla yliopiston opetusta voidaan kehittää vastaamaan paremmin työelämän tarpeita.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Miia HankonensuunnittelijaHelsingin yliopisto, opetus- ja opiskelijapalvelut
Puh:0294121696miia.hankonen@helsinki.fiElina Raukkoviestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto
https://www2.helsinki.fi/fi/ihmiset/henkilohaku/elina-raukko-9126048
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiLinkit
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?9.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.
Preeria laajeni ja kutistui – uusi tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyt8.5.2025 07:57:06 EEST | Tiedote
Pohjois-Amerikan pitkä kuivuuskausi heti jääkauden jälkeen on ollut tiedossa jo pitkään. Uusi tutkimus osoittaa, että ankaran ilmaston aiheutti maapallon kiertoradan muutos.
Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote
Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.
KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu
Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme