Digibarometri 2023: Suomi on maailman ykkönen digitaalisuuden hyödyntämisessä
Suomi nappaa kultasijan maiden välisessä vertailussa digitaalisuuden hyödyntämisessä, paljastavat tuoreet 2023 Digibarometrin tulokset. Suomi ottaa kärkisijan kolmen vuoden hopeasijan jälkeen ja pudottaa korkeinta koroketta viime vuodet hallinneen Tanskan hopealle. Suomi on edelleen maailman kärkeä julkisen sektorin osalta. Yritysten vertailussa sijoituksemme koheni peräti neljä sijaa, ja Suomi sijoittui siinä toiseksi. Barometrin erityisteemana on tänä vuonna big data eli massadata, jonka hyödyntäminen yrityksissä on edelleen vähäistä.
Vuoden 2023 Digibarometri-vertailussa Suomelle tuli vihdoin kultaa kolmen hopeasijalla vietetyn vuoden jälkeen. Viime vuosina kärkipaikkaa hallussaan pitänyt Tanska jäi tänä vuonna toiselle sijalle. Ruotsi (sija 4) ja Norja (sija 5) putosivat molemmat mitalisijojen ulkopuolelle. Kärkikolmikon tuntumassa useamman vuoden majaillut Alankomaat sen sijaan nousi pronssisijalle. Yhdysvaltojen sijoitus on vaihdellut vuosien aikana paljon, ja tänä vuonna sijoitus oli 6. Kärkisijojen ulkopuolelta huimaa nousua vuosien ajan tehnyt Kiina nousi tänä vuonna sijalle 7.
Digibarometri kuvaa yhteiskuntien digitalisaation astetta. Vertailu tehdään 22 maan kesken kolmella eri sektorilla (yritykset, kansalaiset, julkinen sektori) ja kolmella eri ulottuvuudella (edellytykset, käyttö, vaikutukset). Suomi menestyy parhaiten edellytyksissä (sija 1) ja käytössä (sija 3). Vaikutuksissa sijoituksemme kohenee parhaiten: 4 sijaa sijalle 3. Suomi on edelleen maailman kärkeä julkisen sektorin osalta, jossa sijoitus on ensimmäinen edellytysten ja vaikutusten suhteen.
Suomen sijoitus koheni tänä vuonna erityisesti yritysten vertailussa. Yritysten osalta Suomi sijoittui nyt toiseksi eli nousua on peräti neljä sijaa. Nousua selittävät digitalisaation vaikutukset yrityksiin, toteaa Digibarometrista vastaava Etlan tutkija Otto Kässi.
– Yritysjohtajien käsitykset ovat vahvistuneet siitä, että Suomessa käytettävissä oleva ICT-teknologia täyttää yritysten tarpeet ja parantaa niiden kilpailukykyä. Näemme nousua myös yritysten edellytyksissä hyödyntää digitalisaatiota. Tässä taustalla on ICT-yritysten parantunut rekrytointitilanne sekä tekniset valmiudet pilvipalveluiden hyödyntämiseen, Kässi sanoo.
Suomen asema parantui myös kansalaiset-sektorin vertailussa. Sijoitus parani erityisesti muuttujassa, joka mittaa digitalisaation vaikutusta kansalaisiin (sijoitus 2, nousua 5 sijaa). Hiukan heikompi sijoitus on kansalaisten digin käyttöä kuvaavalla ulottuvuudella (sija 5.).
Massadataa käyttävien yritysten määrä kasvaa hälyttävän hitaasti
Tämän vuoden Digibarometrissa on tarkasteltu myös suomalaisyritysten big datan eli massadatan hyödyntämistä sekä tuottavuusvaikutuksia. Havaintojen suunta on kaksijakoinen: enemmistö suomalaisyrityksistä kyllä hyödyntää jossain määrin dataa, mutta varsinaisia big data -bisnesmalleja on vain prosentilla. Käyttö painottuu myös enemmän ICT-aloille ja suurempiin yrityksiin.
– Suomea koskevat havaintomme ovat lopulta varsin samankaltaisia aiemman kansainvälisen tutkimuksen kanssa. Big datan käytön tuottavuusvaikutuksista on merkkejä, mutta vaikutusten hajonta on suurta. Suomessa massadataa käyttävien yritysten osuus yleistyy hälyttävän hitaasti. Erityisesti jos kehitystä suhteuttaa datan määrän kehitykseen Suomessa, tiivistää Etlan tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen.
Massadatalle on tyypillistä, että dataa on hyvin suuria määriä, sen muoto vaihtelee ja että dataa kertyy, muuttuu ja tulee saataville nopeasti.
Digibarometri 2023 julkaisijat ovat liikenne- ja viestintäministeriö, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Sitra ja Business Finland. Toteutuksesta vastaa Etlan tytäryhtiö Etlatieto.
Liitteet (kuviot 2 kpl): Digibarometri: Kokonaisindeksi & Eräiden vertailumaiden sijoitukset kokonaisindeksissä vuosina 2014–2023.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Otto KässiTutkija, ETLA
Puh:050 532 3518otto.kassi@etla.fiPetri RouvinenTutkimusneuvonantaja, ETLA
Puh:050 367 3474petri.rouvinen@etla.fiKuvat
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Aki Kangasharju: Elintasomme kasvu perustuu vain kahteen alaan, kasvu on liian kapeilla harteilla18.8.2025 00:02:00 EEST | Tiedote
Suomen talouskasvu on ollut keskimäärin plussalla 10 viime vuotta, mutta kasvu on perustunut vain kahteen alaan. Tietotekniikka- ja muiden tietointensiivisten palvelujen vaikutus Suomen elintasoon on ollut ylivoimaisesti merkittävin. Vaikka sote-sektorikin on tuonut kasvua, on sen kasvu perustunut julkiseen rahoitukseen. Aki Kangasharjun tänään julkaistussa Etla Muistiossa osoitetaan, että kasvu on liian kapeilla harteilla. Tehdasteollisuus kokonaisuutena on alentanut Suomen elintasoa ja talouskasvun kannalta vielä heikoimmin ovat menestyneet rakentaminen, kuljetus ja kauppa.
Etla: Tiukka tietosuojasääntely leikkaa rajusti lääke- ja biotekniikkayritysten tutkimus- ja kehitysinvestointeja11.8.2025 11:32:28 EEST | Tiedote
Henkilötietojen suojaa koskeva tiukka sääntely, kuten EU:n yleinen tietosuoja-asetus GDPR, on vähentänyt merkittävästi lääke- ja bioteknologiayritysten tutkimus- ja kehitysinvestointeja. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan erityisen tuntuvasti t&k-investoinnit ovat vähentyneet pienissä ja keskisuurissa, kotimarkkinoille keskittyneissä yrityksissä. Riskinä onkin, että tiukka sääntely ohjaa lääke- ja bioteknologiayritysten t&k-toimintoja kevyemmin säänneltyihin maihin.
Etla: EU:n puolustusteollisuuden keskittäminen ja yhteishankinnat voivat olla haitallisia alan pienemmille toimijoille, kuten suomalaisyrityksille4.8.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Euroopan unioni pyrkii vahvistamaan yhteistä puolustusta uuden SAFE-rahoitusvälineen avulla, mutta sen taloudelliset hyödyt jakautuvat epätasaisesti eri jäsenmaiden kesken. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan EU:n puolustusteollisuuden tuotannon keskittämisen riskinä on, että pienempien puolustusalan yritysten tuotanto voi jopa supistua. Alan suuret toimijat pystyvät nopeasti kasvattamaan tuotantoaan, mikä vahvistaa niiden asemaa yhteishankinnoissa. Suomessa valtaosa puolustusalan yrityksistä on kuitenkin pieniä tai keskisuuria.
Etla: Kun vientitakuiden kokonaisriskiä kasvatetaan, tarvitaan vastapainoksi nykyistä suurempaa arvonlisää tai työllisyyttä30.7.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Hallituksen esityksessä vientitakuiden erityisriskinoton enimmäisvastuumäärää nostetaan 8 miljardista eurosta 12 miljardiin euroon. Esityksen myötä valtion vientitakuutoiminnan kokonaisriski tulee kasvamaan. Etla muistuttaa lausunnossaan, että riskin ja tuoton tulisi kulkea aina käsi kädessä. Vientitakuiden riskin kasvamisen vastapainoksi tulee tavoitella suurempaa odotettua hyötyä, kuten korkeampaa arvonlisää tai työllisyyttä Suomen kansantaloudelle. Etla myös korostaa, että liian riskipitoiset tai liian vähän Suomeen tuovia hyötyjä synnyttävät hankkeet tulee jättää ilman vientitakuita.
Etla: Lamanaikaisen työttömyyden vaikutukset näkyvät edelleen – kuolleisuusriski kasvoi laman myötä21.7.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Työpaikan menetys Suomen 1990-luvun laman aikana on lisännyt henkilöiden kuolleisuusriskiä. Vaikutus on ollut merkittävästi korkeampi, mikäli henkilö menetti työpaikkansa aivan laman ensimmäisinä vuosina verrattuna myöhemmin irtisanottuihin. Kuolleisuutta voi siis ainakin osin selittää pitkittynyt työttömyysjakso. Merkittävimmät kuolinsyyt lama-aikana työttömiksi jääneillä ovat olleet muun muassa itsemurhat, alkoholiperäiset syyt ja tapaturmat. Tiedot ilmenevät huhtikuussa julkaistusta akateemisesta tutkimuksesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme