Finnvera Oyj

Suomen vientiin tulossa miljardien eurojen lovi, kun kohdemaiden talous viilenee – Isku nousseen korkotason korventamalle Suomen taloudelle

Jaa

Talouskasvun hidastuminen Suomen tärkeimmissä vientimaissa tietää vaikeuksia Suomen viennille. Finnveran laskelmien mukaan yhden prosenttiyksikön lasku viennin kohdemaan talouskasvussa vähentää 2–3 prosenttiyksikköä Suomen viennin kasvusta. Suomen viennin kasvu saattaa alentua kohdemaiden heikon talouskehityksen takia noin 4 miljardilla eurolla vuonna 2023 ja 1,5 miljardilla eurolla vuonna 2024, selviää tuoreesta Rahoitus & kasvu -katsauksesta. Globaalin kysynnän heikentyminen ja siitä seuraava viennin alentuminen on isku Suomen kansantaloudelle, joka kärvistelee jo valmiiksi jyrkästi nousseen korkotason kanssa, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki. Inflaation hidastuminen jatkuu sekä Suomessa että euroalueella, mutta edessä on vähintään lievä taantuma.

Rahtilaivaa lastataan satamassa.

Tavaraviennissä Suomen tärkeimmät kauppakumppanit heinäkuussa 2023 olivat Saksa, Yhdysvallat, Ruotsi, Hollanti, Kiina, Puola ja Viro. Niiden yhteenlaskettu tavaravienti kattoi liki 60 prosenttia kaikesta tavaraviennistä. Euromääräisesti Suomen tavaravienti on alentunut viime aikoina maasta riippuen jopa 12–25 prosenttia.  

Perinteisesti tärkeimpänä vientimaana pidetyn Saksan talouskasvun odotetaan alentuvan jopa kolmella prosentilla aikaisemmin ennustettuun verrattuna. Finnveran laskutoimitus heikon talouskasvun yhteydestä viennin alenemiseen tarkoittaisi, että lovi Suomen vientiin olisi karkeasti arvioiden jopa 600 miljoonaa euroa. 

–Viennin alentuminen on isku Suomen kansantaloudelle, joka on vahvasti riippuvainen viennin tuomista tuloista ja arvonlisästä. Teoriassa on mahdollista, että Saksa olisi erikoistapaus. Mutta vaikka laskentamallimme on karkea arvio, laskelmien mukaan pienenevän talouskasvun ja Suomen laskevan kokonaisviennin tasolla on vahva tilastollinen vastaavuus, pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo.  

Tulokseen vaikuttavat erityisesti ne maat, joihin Suomi vie euromääräisesti paljon, koska niiden talouskasvu saa laskelmassa suuremman painon. Kokonaisuudessaan globaalin talouden hidastuminen ja vientikysynnän heikentyminen voisi johtaa noin neljän miljardin euron tiputukseen viennissä verrattuna normaaliin. 

–Tärkeää on huomata, että kyse on skenaariosta, jossa länsimaiden talouskasvu jää nollan tuntumaan, mitä voi pitää vallitsevat riskit huomioiden optimistisena skenaariona. Vientikysynnän heikentymisen iskua Suomen talouteen vahvistaa se, että meillä talouskasvu on ollut nollissa jo kohta vuodenpäivät, ja kuluttajien luottamus on poikkeuksellisen pessimististä. Yksityinen kulutus tulee alentumaan, kun kuluttajien käytettävissä olevat tulot ovat pienentyneet eikä merkittävää parannusta asiaan ole odotettavissa tänä vuonna. Investoinnit ovat monin paikoin jäissä korkotason nousun ja globaalin epävarmuuden takia.  

Inflaatio jatkaa hidastumistaan, samalla hidastuu talouskasvu - ”Paras vakuutus olisi pitää talouden rakenteet joustavina” 

Euroalueen ennakollisten inflaatiolukujen perusteella Suomen inflaatio hidastui syyskuussa edelleen ja oli 3,0 prosenttia. Euroalueen inflaatio puolestaan hidastui noin prosenttiyksiköllä 4,3 prosenttiin.  

–Inflaation hidastuminen johtuu keskeisesti paitsi jyrkästi nousseista koroista, myös talouskasvun hidastumisesta monissa euromaissa. Näyttää siltä, että sekä Suomi että euroalue vajoaa vähintään mietoon taantumaan, mikä korjaa ”kuin itsestään” myös inflaatio-ongelman. Tämä tietää enemmän konkursseja yrityksille, mutta todennäköisesti, varsinkin mikäli tilanne pitkittyy, myös työttömyyden kasvua, Kotamäki sanoo.  

Kotamäen mukaan nähtäväksi jää, onko EKP:n rahapoliittinen kiristys ollut liian nopeaa ja liian jyrkkää koko euroalueen näkökulmasta. 

–Taloustilanne on hankala korkean julkisen velan kanssa kamppaileville euromaille. Viime vuosien talouskehitys on alleviivannut sitä tosiasiaa, että hyvinä aikoina päättäjät eivät ole halukkaita säästämään pahan päivän varalle, mutta huonoina aikoina alijäämien on annettu kasvaa voimakkaasti. Suhdanteiden näkökulmasta epäsymmetrisen finanssipolitiikan ei ole syytä jatkua loputtomiin, mutta poliittisesti asia on vähintäänkin kimurantti, Kotamäki sanoo. 

Kotamäen mukaan vallitseva globaali taloustilanne ja sen Suomeen ulottuvat vaikutukset osoittavat hyvin, kuinka Suomi on pienenä ja suhteellisen avoimena kansantaloutena altis markkinoiden globaaleille liikkeille.  

–Suomen kannalta paras vakuutus olisi pitää talouden rakenteet joustavina, jotta elpyminen voisi tapahtua nopeasti ja mahdollisimman vähäisin vaurioin. Valitettavasti Suomen ongelmina ovat korkean rakenteellinen työttömyys, vanheneva väestö ja korkea julkinen velka. Hyvä uutinen on, että sekä istuvalla että tulevilla hallituksilla tulee olemaan kädet täynnä työtä talouden tervehdyttämisessä, Kotamäki sanoo. 

Lisätiedot: 

Liite: Rahoitus & kasvu -katsaus  3/2023: Globaali talous ja Suomen vienti, syyskuu (PDF)​   

Yhteyshenkilöt

Mauri Kotamäki, pääekonomisti, Finnvera, puh. 029 460 2878

Kuvat

Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.
Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.
Lataa
Rahtilaivaa lastataan satamassa.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finnvera Oyj

Pohjois-Suomen aluekatsaus 1-12/2023: Finnveran rahoitus Pohjois-Suomessa niiasi – Korkojen nousu jarruttaa investointeja ja omistajanvaihdoksia20.2.2024 09:19:18 EET | Uutinen

Finnveran rahoitus Pohjois-Suomessa supistui kaikissa maakunnissa eli Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Korkojen nousu ja epävarmuus tulevien vuosien korkotasosta heijastui erityisesti rahoitettujen investointien ja omistajanvaihdosten määrään. Pohjois-Pohjanmaalla rahoituksen myöntö supistui ja kehitystä selittää edellisvuoden muutamat mittavat teolliset investoinnit. Kainuussa rahoitus supistui 32 prosenttia johtuen teollisuusyritysten vähentyneistä rahoitustarpeista. Lapin matkailussa on käynnistynyt uusi investointiaalto.

KUTSU: Finnveran aluekatsaus Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan talouteen ja rahoitukseen tiistaina 20.2. – Tervetuloa Teams-infoon kello 915.2.2024 12:20:57 EET | Kutsu

Hyvä median edustaja, tervetuloa seuraamaan Finnveran Pohjois-Suomen aluekatsauksen julkistusta tiistaina 20.2.2024 kello 9.00 Teamsin välityksellä. Tilaisuudessa aluejohtaja Pasi Vartiainen kertoo Finnveran vuoden 2023 kotimaan rahoituksen jakautumisesta, investointien ja yrityskauppojen määrästä sekä yritysten näkymistä kolmessa maakunnassa. Tilaisuus kestää noin tunnin. Ilmoitathan osallistumisestasi Johanna Norrenalle Finnveran viestintään johanna.norrena@finnvera.fi tai 040 8372 511 maanantaina 19.2. kello 14 mennessä. Lähetämme osallistujille Teams-linkin. Lämpimästi tervetuloa!

Mauri Kotamäki: ”Olemme taantumassa, ei yllättäen eikä vahingossa” – Vuosi 2025 on taas kasvun vuosi, jos talous kehittyy odotetusti28.12.2023 09:25:08 EET | Tiedote

Vuosi 2023 oli taantuvan talouden vuosi, mutta samalla inflaatioympäristö vakautui. Vuonna 2024 kärsitään vielä taantumasta, mutta talous voi lähteä elpymään niin, että vuosi 2025 on taas kasvun vuosi – jos taloustilanne kehittyy odotetusti. Tähän saakka pandemiaa seurannut talouskehitys on edennyt kuin taloustieteen oppikirjassa, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki. Siksi ei ole yllättävää, että olemme nyt taantumassa, jota viennin jäähtyminen syventää. Korkotason maltillistuminen madaltaa lähitulevaisuudessa toivon mukaan kuluttajien ja yritysten kynnystä investointeihin, mikä on tärkeää tulevan kasvun kannalta. Toivoa sopii, ettei korkotaso valu pitkällä aikavälillä liian alas.

​​​Finnvera: Suomen vientipotentiaali on vajaakäytössä - “Varmin tapa jäädä kansainvälisen kaupan ulkopuolelle on hinnoitella itsensä ulos kilpailusta”1.11.2023 11:25:00 EET | Tiedote

Viennin osuus Suomen bruttokansantuotteesta on noin 40 prosenttia, ja sen merkitys Suomen taloudelle on suuri. Suomi voittaa viennin bkt-osuudessa selvästi suuret maat, esimerkiksi Kiinan ja Yhdysvallat. Viennin rooli kansantaloudessa voisi kuitenkin olla vielä selvästi suurempi, jos Suomen koko vientipotentiaali olisi käytössä. Suomi on 2000-luvulla jäänyt jälkeen muista Pohjoismaista viennin bkt-osuudessa. Huolestuttavaa ilmiötä selittävät Suomen viime vuosien heikko talous- ja kilpailukykykehitys. Positiivista on, että Suomen vienti keskittyy korkean tuottavuuden aloille, joskin näiden alojen osuus on ollut viime vuosina lievässä laskussa eli havaittavissa on lievää viennin ”bulkkiintumista”.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye