Vehkajoki vapautui vaelluskaloille
Haminan kaupungissa Suomenlahteen laskevassa Vehkajoessa on tehty jo pitkään toimenpiteitä vaelluskalojen elinolosuhteiden parantamiseksi. Nyt joen viimeiset vaellusesteet on poistettu, ja joki on vapaa virtavesissä lisääntyvien vaelluskalojen käyttöön. Joen pitkäjänteisen kehittämisen on mahdollistanut paikallisten tahojen, Haminan kaupungin sekä viranomaisten yhteistyö.

Vehkajoki on yksi Itäiseen Suomenlahteen laskevista joista, jossa on aikoinaan ollut vahva meritaimenkanta. Taimenen ja muiden vaelluskalojen osalta tilanne joessa on kuitenkin ollut pitkään heikko. Kuten monessa muussakin virtavesistössä, kalojen luontainen elinkierto on hävinnyt muun muassa uomaperkausten, maankäytön muutosten ja vaellusesteiden takia. Nykyisin vedenlaatu joessa on riittävän hyvä kalastoa ajatellen, joessa on kunnostettu virtavesikutuisten kalojen lisääntymisalueita, tehty taimenen kotiutusistuksia sekä poistettu eliöstön liikkumisen estävät nousuesteet. Taimenen ohella Vehkajokeen voidaan vielä nykyistä vahvemmin odottaa kotiutuvan ainakin vaellussiika, nahkiainen sekä vimpa.
– Vehkajoen kunnostaminen ja elvyttäminen on yksi hyvä esimerkki pitkään jatkuneesta työstä Itäiseen Suomenlahteen laskevien jokien kehittämisessä. Kahdenkymmenen vuoden ajan jatkuneen työn tuloksena joki on nyt vapaa vaellusesteistä, ja uomakunnostukset tarjoavat mahdollisuuden vaelluskalojen lisääntymiselle. On erittäin mielenkiintoista jäädä seuraamaan kalaston kehitystä tulevina vuosina, viimeisimmät tulokset vaikuttavat jo lupaavilta, summaa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalastusmestari Vesa Vanninen.
Vehkajoen useat toimenpiteet on saatu aikaan paikallisten tahojen, Haminan kaupungin sekä viranomaisten yhteistyönä. Muun muassa alueen osakaskunnat ovat olleet aktiivisia joen kunnostamisen puolestapuhujia sekä virtavesikunnostajia talkoovoimin. Tänä vuonna poistettiin joen viimeiset vaellusesteet Myllykosken ja Koivuniemenkosken padoilla. Haminan kaupunki ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalousyksikkö rahoittivat toimenpiteet Myllykoskella ja Vehkajärven osakaskunta oli keskeisessä roolissa toimenpiteen vesitalousluvan hakijana. Koivuniemenkosken toimenpiteet rahoitettiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kautta. Valtion osallistumisen rahoitukseen on mahdollistanut vaelluskalojen elvyttämiseen tarkoitettu maa- ja metsätalousministeriön käynnistämä NOUSU-ohjelma. Molemmissa hankkeissa Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ympäristövastuualue toimi toteutuksen suunnittelijana sekä rakennuttajana.
– Haminan kaupungille joen kehittäminen on tärkeää ja siihen on haluttu panostaa. Kaupunki on jo aiemmin toteuttanut yhteistyössä viranomaisten kanssa joen alimman nousuesteen Töytärin pohjapadon muuttamisen vaellusesteettömäksi. Virtavesien kunnostaminen on yksi toimenpide kaupungin ympäristönsuojelutoimissa ja alueen elinvoimaisuuden kehittämisessä, toteaa Haminan kaupungin ympäristöpäällikkö Tapio Glumoff.
Itäiseen Suomenlahteen laskevista joista Vehkajoen ohella myös Vaalimaanjoessa ja Summanjoessa on tehty vastaavia toimenpiteitä. Näissä kolmessa vesistössä on poistettu eri toimijoiden yhteistyönä yhteensä 13 merkittävää kalojen nousuestettä. Tulevaisuudessakin jokien kunnostamisen edellytyksenä on eri tahojen vahva yhteistyö.
– Vehkajoen vapauttaminen vaelluskaloille on esimerkki siitä, miten useiden tahojen hyvällä yhteistyöllä saadaan merkittäviä asioita aikaan. Olemme hallituksessa sitoutuneet vaelluskalakantojen elvyttämiseen. Maa- ja metsätalousministeriön käynnistämälle NOUSU-ohjelmalle on syksyn budjettiriihessä päätetty pysyvä rahoitus, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah kertoo.
Lisätietoja:
- Vesa Vanninen, kalastusmestari, Varsinais-Suomen ELY-keskus, p. 0295 029 095
- Markus Tapaninen, vesistösuunnittelija, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, p. 0295 029 292
- Tapio Glumoff, ympäristöpäällikkö, Haminan kaupunki, p. 040 511 9819
- Perttu Tamminen, projektikoordinaattori, NOUSU-ohjelma, maa- ja metsätalousministeriö, p. 050 438 2179
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Vuoden 2025 Viisikanta-rakennussuojelupalkinnot jaetaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kohteille18.9.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Viisikanta-rakennussuojelupalkinnot jaetaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun vuoden 2025 kohteille torstaina 18.9.2025 Oulussa ELY-keskuksen tiloissa järjestettävässä tilaisuudessa.
Valkoposkihanhien syysmuutto alkamassa17.9.2025 13:29:07 EEST | Tiedote
Valkoposkihanhien syysmuutto on alkanut Suomessa parinkymmenen viime vuoden aikana 8.-27. syyskuuta, keskimäärin 18. syyskuuta. Lämpimästä ja vastatuulisesta säästä johtuen tänä syksynä ei olla vielä havaittu yhtään kaukomuuttajaa. ELY-keskus ja BirdLife Suomi seuraavat jälleen valkoposkihanhien syysmuuton etenemistä Suomessa.
Maanteiden kunnossapito vaatii valintoja – liikennöitävyys varmistetaan kaikilla teillä (Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa)15.9.2025 12:05:23 EEST | Tiedote
Maanteiden hoito ja niiden kunto kiinnostaa jokaista suomalaista, asui hän sitten taajamassa tai haja-asutusalueella. Maantieverkon korjausvelka on kasvanut 2,5 miljardiin, vaikka parina viime vuonna tilanteeseen on saatukin lisärahoituksella hieman helpotusta.
INFRA-hankkeiden haku syksyllä 2025 (Lappi)15.9.2025 11:11:07 EEST | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus avaa elinkeinolähtöisten infrahankkeiden haun Lapissa. Hankkeiden hakuaika on 15.9.–31.10.2025. Sähköinen haku tapahtuu EURA 2021 -järjestelmän kautta.
Petoaita vastaa tavallista aitaa, jos sähkövirta pääsee karkuteille5.9.2025 09:57:29 EEST | Tiedote
Tärkeä osa petovahinkojen torjuntaa on petoaitojen oikea-aikainen huolto laidunkauden aikana. Suurin uhka petoaidan toimivuudelle on sen alla kasvava kasvillisuus. Esimerkiksi Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelta on havainnoitu jonkin verran kiireellistä niittämistä kaipaavia petoaitojen alusia. Aitalankoihin osuessaan kasvillisuus johtaa sähkövirtaa maahan ja jännite langassa laskee, eikä enää riitä karkottamaan saalista etsivää petoa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme