Kalloosin lisääminen puuhun avaa mahdollisuuksia ekologisesti kestävään teollisuuteen
Biopohjaisen ja uusiutuvan raaka-aineen, kuten puun, merkitys korostuu ilmastonmuutoksen torjunnassa. Puun koostumuksen muokkaaminen voisi edistää kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista, kun puuta voidaan hyödyntää entistä ympäristöystävällisemmin.

Akatemiaprofessori Ykä Helariutan tutkimusryhmä Helsingin ja Cambridgen yliopistoissa muokkasi kasvavan puun kemiallisen koostumusta lisäämällä siihen kalloosia, luontaisesti kasveissa esiintyvää sokeripolymeeriä. Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää, voiko puuhun tuoda uudentyyppisiä kemiallisia rakenteita, ja miten tällaiset uuden rakenteet vaikuttaisivat puun ominaisuuksiin.
Tutkimus osoitti, että kalloosin lisääminen puuhun on mahdollista, ja aikaansaadut puumateriaalit sisälsivät kalloosia jopa 10 prosenttia. Tämä antaa viitteitä siitä, että puu voi ottaa vastaan uudentyyppisiä kemiallisia rakenteita, mikä avaa ovia monenlaisille sovellusmahdollisuuksille, erityisesti puumateriaalia hyödyntävässä teollisuudessa.
Tutkimustulokset ovat merkittäviä, sillä puu on tärkeä luonnonmateriaali, erityisesti Suomessa. Kalloosin lisääminen puuhun lisää puun huokoisuutta ja tekee siitä helpommin hajotettavaa teollisuuden prosesseissa, kuten sellun valmistuksessa tai mahdollisesti biopolttoaineiden tai muiden jalosteiden tuotannossa. Tämä puolestaan vähentää energiakustannuksia ja voi lisätä puun hyödyntämisen tehokkuutta.
– Tärkeä kysymys on, vaikuttaako kalloosin ymppääminen puun rakenteeseen puun kasvuun tai terveyteen. Alustavat tutkimukset osoittavat, että alhaisen tason kalloosipitoisuus ei näyttäisi vaikuttavan puun kasvuun, mutta lisätutkimuksia tästä tarvitaan edelleen, toteaa Ykä Helariutta Helsingin yliopistosta.
Alkuperäinen julkaisu
Millainen on puun rakenne ja mitä on kalloosi?
Puulla on paksut solunseinät, jotka antavat puulle tukea kasvaa korkeaksi. Nämä solunseinät koostuvat erilaisista polymeereistä eli sokerien tai aromaattisten yhdisteiden muodostamista suurimolekyylisistä komplekseista. Puun keskeisimmät polymeerit ovat selluloosa (noin 50%), hemiselluloosa (noin 25%) sekä ligniini (noin 25%). Aiemmin puun vakiopolymeerien määrää, erityisesti ligniinin pitoisuutta, on säädelty bioteknisesti. Ykä Helariutan tutkimusryhmän työssä pyrittiin selvittämään voiko puuhun tuoda kokonaan uudenlaisia polymeerejä, ja jos voi, miten ne muuttavat puun ominaisuuksia. Tutkimuksessa siirrettiin poppelipuuhun geeninsiirrolla kalloosipolymeeriä tuottava entsyymi.
Kalloosi (b-1,3-glukaani) on kasveille luontainen polymeeri, joka esiintyy erityisesti jakaantuvissa soluissa tai solukommunikaatiokanavissa tai itävän siitepölyhiukkasen siiteputkessa. Tutkimuksessa havaittiin, ettei kalloosi asetu puun rakenteessa kontaktiin selluloosan tai muiden polymeerien kanssa, vaan vaikuttaa etäämmältä muodostaen nanotason huokosia puun rakenteiden väliin.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Yrjö (Ykä) Helariutta, yrjo.helariutta@helsinki.fi, 029 415 9422
Marjaana LindyViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto / Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
Puh:+358 (0)50 5186195marjaana.lindy@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Missä ovat pääkaupunkiseudun monimuotoisimmat ja saavutettavimmat viheralueet?9.5.2025 06:50:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen tulokset osoittavat, että viheralueet, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, eivät aina ole samoja kuin ne, jotka ovat tärkeitä saavutettavuuden kannalta. Uudet menetelmät auttavat tunnistamaan viheralueiden merkittävyyden eri näkökulmista.
Preeria laajeni ja kutistui – uusi tutkimus paljastaa muinaisen ilmastonmuutoksen syyt8.5.2025 07:57:06 EEST | Tiedote
Pohjois-Amerikan pitkä kuivuuskausi heti jääkauden jälkeen on ollut tiedossa jo pitkään. Uusi tutkimus osoittaa, että ankaran ilmaston aiheutti maapallon kiertoradan muutos.
Helsingin yliopisto palkitsi neljä ansiokasta väitöskirjaa6.5.2025 20:00:00 EEST | Tiedote
Mattia Cordiolin, Paavo Huotarin, Ita Puuseppin ja Ina Satokankaan väitöskirjat käsittelivät biopankkeja, Vanhaa Testamenttia, koululaisten matematiikan taitojen kehitystä ja luonnon monimuotoisuutta.
KUTSU 7.-9.5.2025: Kansainväliseen vammaistutkimuksen konferenssiin 700 osallistujaa6.5.2025 10:37:32 EEST | Kutsu
Nordic Network on Disability Research (NNDR), Helsingin yliopisto, Suomen vammaistutkimuksen seura sekä Kehitysvammaliitto järjestävät kansainvälisen vammaistutkimuksen konferenssin 7.–9. toukokuuta Helsingin yliopistossa (Fabianinkatu 33 ja yliopistonkatu 3).
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme