Jyväskylään yhteiskäyttöinen infrastruktuuriympäristö kvanttiteknologioiden kehittämistä varten
Merkittävä uusi Business Finland rahoitus vauhdittaa suomalaisen kvanttiteknologian edistymistä. Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskukseen rakennetaan infrastruktuuriympäristö kvanttiteknologia-alustojen tutkimista ja kehittämistä varten. Infrastruktuuri tulee olemaan avoin sekä julkiselle että yksityiselle tutkimukselle, ja käyttäjät tulevat olemaan niin yliopistotutkijoita kuin start-up yrityksiä. Kyseessä on Suomen ainoa avoimesti käytettävissä oleva infrastruktuuri, joka keskittyy erityisesti puolijohde-pohjaisiin kvanttiteknologioihin. Kansainvälisestikin yhteiskäyttöiset infrastruktuurit ovat vielä harvinaisuuksia.

Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen professori Juha Muhosen vetämä hakemus sai merkittävän rahoituksen Business Finlandilta. Rahoitushaku on osa Euroopan unionin RRF-rahoitusta, jonka tarkoituksena vauhdittaa kvanttilaskentateknologioiden kehitystä tukevien testi-, kokeilu-, tutkimus- ja innovaatioympäristöjen rakentamista.
- Rahoitus on ainutlaatuinen monessakin mielessä. Uusi infrastruktuuri tulee olemaan ainut laatuaan Suomessa, ja tuo yhteen suomalaisen teollisuuden ja tutkimusorganisaatioiden asiantuntemuksen uusien kvanttiteknologian ratkaisujen löytämiseksi, iloitsee Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen professori Juha Muhonen.
Kvanttitietokoneiden kehittäminen
Teollisuudessa on levinnyt laaja kiinnostus kvanttiteknologioihin, koska kvantti-ilmiöitä hyödyntämällä voidaan ratkaista ihmiskunnan haasteita, sillä tulevaisuudessa kvantit löytävät tiensä antureihin, tietokoneisiin, tietoliikenteeseen ja tiedon siirtoon. Nyt Business Finlandin rahoittamassa hankkeessa rakennetaan avoin yksityisen ja julkisen sektorin yhteinen infrastruktuuriympäristö, joka sopii esimerkiksi kvanttitietokoneiden mittaamiseen sekä niihin tarvittavan ohjaus- ja mittauselektroniikan kehittämiseen. Tämän avulla voidaan luoda esimerkiksi tehokkaampia pieniä kvanttitietokoneita.
- Kvanttitietokoneita voi tehdä monella eri tavalla. Esimerkiksi omalla tutkimuksellani pyrin selvittämään, miten kvanttisensoreita ja kvanttitietokoneen komponentteja voitaisiin valmistaa käyttäen hyväksi piitä (Si). Kyseinen mittausinfrastruktuuri auttaa meitä pääsemään lähemmäs tavoitetta, kertoo Muhonen.
Infrastruktuuri keskittyy kvanttibittien eli kubittien karakterisointiin ja kehittämiseen. Painopiste on erityisesti puolijohdeperustaisissa kubiteissa, joiden osalta infrastruktuuri on Suomessa vielä kehittymätön.
- Infrastruktuuria voidaan kuitenkin käyttää myös muunlaisten kubittitoteutusten kehittämiseen. Käytännössä tarjoamme mahdollisuuden karakterisoida kvanttilaitteita. Tähän tarvitaan matalia lämpötiloja (mittauslämpötila on noin 0.01 astetta absoluuttisen nollapisteen yläpuolella), korkeataajuuselektroniikkaa, sekä puolijohdeperustaisten kubittien tapauksessa yleensä korkeaa magneettikenttää, selventää Muhonen. Lisäksi tarjoamme kokeiluympäristön kvanttitietokoneen käyttämiseen tarvittavalle ohjauselektroniikalle, jatkaa Muhonen.
Yritysyhteistyön tiivistyminen
Hankkeesta tekee ainutlaatuisen se, että se on avoimesti käytettävissä sekä julkisella että yksityisellä puolella. Laitteiston käyttöajasta 66% on suunnattu julkiseen tutkimukseen ja 34% yksityisen puolen käyttöön. Hanketta rahoittaa myös VTT-lähtöinen start-up yritys SemiQon Oy, joka rakentaa puolijohteisiin perustuvaa skaalattavaa kvanttiteknologiaa. Lisäksi monet kvanttiteknologiaan keskittyneet yritykset ovat osoittaneet projektille tukikirjeet.
- Olemme pieni yritys ja ulkopuolinen infrastruktuuri helpottaa työtämme, sillä meidän ei tarvitse investoida omaan infrastruktuuriin. Haluamme myös tehdä enemmän yhteistyötä yliopistojen kanssa, sillä tiiviimpi yhteistyö avaa uusia mahdollisuuksia ja avauksia. Tutkimusyhteistyö on kriittistä, sillä tällä alalla riittää opittavaa ja tutkittavaa. Tietoa eikä taitoa ole vielä tarpeeksi, selventää Chief Science Officer Janne Lehtinen SemiQon Oy:ltä.
Infrastruktuurin rakentaminen Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen tiloihin alkaa mahdollisimman pian, ja sen täytyy rahoitusehtojen mukaan olla täysin valmis viimeistään vuoden 2025 lopussa.
Yhteyshenkilöt
Professor Juha Muhonen, juha.t.muhonen@jyu.fi, +358401905352
Chief Science Officer Janne Lehtinen, janne@semiqon.tech
Elina LeskinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 461 7880elina.leskinen@jyu.fiKuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Koulutuksen polarisoitumista pohditaan Ruusupuistossa 12.12.7.12.2023 09:00:00 EET | Tiedote
Joulukuun Ruusupuisto tutkii ja keskustelee -tapahtuman 12.12. järjestävät Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos ja Niilo Mäki Instituutti. Opettajankoulutuksen 160. juhlavuoden päätöstilaisuudessa julkistetaan myös juhlajulkaisu, NMI Bulletin teemanumero "Polarisoituva koulu".
Väitös: Uusia keinoja sisävesien elohopeaongelman ratkaisemiseksi – Elohopean määritysmenetelmien kehittäminen7.12.2023 08:00:00 EET | Tiedote
FM Suvi Kulomäki kehitti väitöskirjatyössään määritysmenetelmiä luonnonvesissä erittäin pieninä pitoisuuksina esiintyvien elohopean eri muotojen analysoimiseksi. Elohopean analyysimenetelmien kehitystyö on tärkeää ympäristön, eläinten ja ihmisten terveyden suojelemiseksi sekä ympäristöongelmien ennaltaehkäisemiseksi.
Väitös: Ruokajärjestelmän kestävyyssiirtymä ei voi tapahtua ilman viljelijöitä, mutta viljelijöiden liikkumavara on vähäinen4.12.2023 11:11:10 EET | Tiedote
Valtaosa ruokajärjestelmän ympäristövaikutuksista syntyy maatiloilla, viljelijöiden valintojen seurauksena. Ruokajärjestelmän kestävyysmurros edellyttää siten viljelijöiltä muutoskykyä, mutta tämä muutoskyky on jo ennestään koetuksella maatalouden heikon kannattavuuden vuoksi. YTM Irene Kuhmonen tutki kauppatieteiden väitöskirjassaan maanviljelijöiden roolia kestävyyssiirtymän tekijöinä.
Kielikoulutus kuuluu kaikille – Tuore tutkimus tarttuu ajankohtaisiin kielenoppimisen teemoihin4.12.2023 10:00:00 EET | Tiedote
Yhteiskunnan kasvava monikielisyys ja monikulttuurisuus, teknologisoituminen ja jatkuvasti muuttuva työelämä asettavat vaatimuksia kielikoulutukselle. Oppijoiden moninaiset taustat on otettava entistä paremmin huomioon opetuksessa. Koulutuksen on oltava sosiaalisesti oikeudenmukaista ja teknologialle sekä arjen oppimiselle on annettava mahdollisuus.
Varhaiskasvatuksen yhteydenpito ja tuki suojasi vanhempia uupumiselta koronakriisin aikana4.12.2023 09:00:00 EET | Tiedote
Varhaiskasvatuksella oli tärkeä rooli perheiden hyvinvoinnin tukemisessa koronakriisin aikana, selviää uudesta Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta. Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten varhaiskasvatusyksiköistä pidettiin yhteyttä perheisiin ja millaista tukea tarjottiin kotihoitoon siirtyneille lapsille ja perheille koronasulun aikana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme