Suomen Akatemia

Suomen tieteen taso maailman keskitason yläpuolella – keskeiset verrokkimaat kuitenkin edellä

Jaa

Suomessa tehtävän tutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus on maailman keskitason yläpuolella. Verrokkimaiden julkaisutoiminnan tieteellinen vaikuttavuus on kuitenkin edelleen Suomea korkeampi. Tutkimus- ja kehittämismenojen tasaisesta kasvusta huolimatta Suomi on ainoa Pohjoismaa, jonka t&k-menot suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat matalammalla tasolla kuin vuonna 2010. Yritykset ovat yliopistojen jälkeen toiseksi tärkein työnantaja tohtorikoulutuksen saaneille. Tiedot käyvät ilmi Suomen Akatemian tuoreesta Tieteen tila -aineistosta.

Suomen julkaisujen tieteellinen vaikuttavuus top 10 -indeksillä mitattuna on maailman keskitason yläpuolella. Lisäksi useiden tieteenalaryhmien top 10 -indeksi on noussut Suomessa maailman keskitason alapuolelta (2006–2009) keskitason yläpuolelle (2016–2019), Tieteen tila -tilastot kertovat. Top 10 -indeksi tarkastelee eniten viitattuun 10 prosenttiin kuuluvien julkaisujen suhteellista osuutta. Maailman keskitaso kullakin tieteenalalla on 1.

Kiinan julkaisutoiminta ja tieteellinen vaikuttavuus vahvistuvat jatkuvasti. Kiinan tasainen nousu vaikuttaa kansainvälisessä vertailussa muiden maiden kuten Suomen julkaisutoiminnan suhteelliseen vaikuttavuuteen.

Tutkimus- ja kehittämismenojen kasvu on ollut viime vuodet Suomessa tasaista

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan menot ovat lisääntyneet viime vuosina Suomessa tasaisesti. Vuonna 2021 Suomen tutkimus- ja kehittämismenojen osuus bruttokansantuotteesta nousi lähes kolmeen prosenttiin ja oli 7,6 miljardia euroa. Kasvun taustalla on erityisesti yritysten t&k-menojen kasvu.

Kansainvälisessä vertailussa Suomen tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat OECD-maiden keskiarvon yläpuolella. Silti t&k-menojen osuus bruttokansantuotteesta oli Suomessa vuonna 2021 edelleen ainoana Pohjoismaana selvästi matalammalla tasolla kuin vuonna 2010.

Tänä vuonna voimaan tullut laki tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta tavoittelee tki-toiminnan menojen tasaista nousua tulevina vuosina niin, että tutkimus- ja kehittämismenojen osuus bruttokansantuotteesta olisi neljä prosenttia vuonna 2030. 

Yrityssektorilla työskentelevien tohtorien määrä kasvanut – tutkimusosaamista voitaisiin hyödyntää enemmän

Tutkimuksen henkilöstöä tarkastelevat Tieteen tila -tilastot tuovat esille, että työssä olevista tohtoreista 27 prosenttia työskenteli yrityksissä vuonna 2019. Yritysten osuus tohtorien työllistäjänä on kasvanut 2010-luvulla, ja yliopistojen jälkeen yritykset ovat suurin tohtorien työllistäjä.

Tohtorien tekemien tutkimustyövuosien määrä on kasvanut kaikilla sektoreilla 2000-luvulla, selvimmin 10 viime vuoden aikana yrityksissä. Yritysten tutkimustyöstä tohtorien tekemän työn osuus oli vuonna 2021 kuitenkin vain seitsemän prosenttia, ja korkeakouluissa tehdystä tutkimustyöstä tohtorien osuus on laskenut 2010-luvun lopulla.

Suomalaisissa yliopistoissa kansainvälistyminen jatkuu. Tieteen tila -tilastojen mukaan ulkomaalainen henkilöstö tekee merkittävän osan (38 prosenttia) nuoren tutkijasukupolven henkilötyövuosista.

Tutustu Tieteen tila 2023 -katsaukseen:

Lisätietoja

  • pääjohtaja Paula Eerola, p. 029 533 5001
  • johtava tiedeasiantuntija Otto Auranen, puh. 029 533 5141

Sähköpostimme ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)aka.fi

Tieteen tila

Suomen Akatemian Tieteen tila -työ tuottaa materiaalia, joka tukee korkeakoulujen ja valtion tutkimuslaitosten kehitystyötä ja vahvistaa tiedepolitiikan toimijoiden käytössä olevaa tietopohjaa. Tieteen tilassa julkaistaan säännöllisesti tilastollisia ja bibliometrisiä tarkasteluja tutkimuksen rahoituksesta ja henkilöstöstä sekä julkaisutoiminnasta. Lisäksi julkaistaan temaattisia analyysejä. Tilastoissa Suomea tarkastellaan keskeisiin verrokkimaihin nähden.

Seuraavan kerran Tieteen tila -tilastot julkaistaan vuonna 2024.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa yhteiskunnassa. Pyrimme toiminnassamme siihen, että suomalainen tutkimus uusiutuu, monipuolistuu ja kansainvälistyy. Luomme edellytyksiä tutkijankoulutukselle ja tutkijanuralle, kansainvälistymiselle ja tutkimustulosten hyödyntämiselle. Katamme kaikki tieteen ja tutkimuksen alat. Vuonna 2023 rahoitamme tutkimusta lähes 505 miljoonalla eurolla. Akatemia toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla.

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Akatemia

Äkkikuoleman riski suurenee sydämen rasvoittumisen myötä –lisääntynyt ylipainoisuus suurimpia uhkia9.4.2025 09:08:10 EEST | Tiedote

Sydänpysähdyksen aiheuttama äkkikuolema vaatii yleensä kolme asiaa: jonkin kuolemalle altistavan sydänsairauden, sydämen alttiuden lisälyönneille sekä jonkin hetkellisen, muuttuvan riskitekijän. Tämä ilmenee Oulun yliopiston professorin ja Oulun yliopistollisen sairaalan ylilääkärin Juhani Junttilan sydänpysähdyksen aiheuttamaan äkkikuolemaan liittyvästä tutkimuksesta, jota hän on jo vuosia tehnyt Suomen Akatemian rahoituksella.

Sydänpysähdyksestä toipumista edistetään suomalaisvetoisella kansainvälisellä tutkimuksella25.3.2025 10:52:17 EET | Tiedote

Tutkijat 60 eri teho-osastolla ympäri maailmaa selvittävät keinoja nopeuttaa ja parantaa sydänpysähdyksen jälkeistä toipumista teho-osastolla. Koko tutkimusta johtaa Helsingin yliopiston ensihoitolääketieteen professori ja HUSin anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Markus Skrifvars yhdessä Lundin yliopiston professorin Niklas Nielsenin kanssa. Suomen Akatemia rahoittaa Skrifvarsin osuutta.

Laajennettu todellisuus avuksi ekologisemman ruoan tuottamiseen19.3.2025 09:35:16 EET | Tiedote

Laajennettu todellisuus mahdollistaa ihmisen aistimusten keinotekoisen muokkaamisen. Esimerkiksi kasvisruokaa on laajennetussa todellisuudessa onnistuttu tekemään entistä houkuttelevammaksi. ”Tämä voisi olla yksi keino mahdollistaa ekologisesti entistä monipuolisempi ruoantuotanto, ja samalla saada ihmiset syömään terveellisemmin”, arvioi Tampereen yliopiston tietojenkäsittelyopin professori Roope Raisamo, joka on vuosia tehnyt Suomen Akatemian rahoituksella tutkimusta laajennetusta todellisuudesta eri käyttötarkoituksissa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye