Suomen tieteen taso maailman keskitason yläpuolella – keskeiset verrokkimaat kuitenkin edellä
5.10.2023 08:59:12 EEST | Suomen Akatemia | Tiedote
Suomessa tehtävän tutkimuksen tieteellinen vaikuttavuus on maailman keskitason yläpuolella. Verrokkimaiden julkaisutoiminnan tieteellinen vaikuttavuus on kuitenkin edelleen Suomea korkeampi. Tutkimus- ja kehittämismenojen tasaisesta kasvusta huolimatta Suomi on ainoa Pohjoismaa, jonka t&k-menot suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat matalammalla tasolla kuin vuonna 2010. Yritykset ovat yliopistojen jälkeen toiseksi tärkein työnantaja tohtorikoulutuksen saaneille. Tiedot käyvät ilmi Suomen Akatemian tuoreesta Tieteen tila -aineistosta.
Suomen julkaisujen tieteellinen vaikuttavuus top 10 -indeksillä mitattuna on maailman keskitason yläpuolella. Lisäksi useiden tieteenalaryhmien top 10 -indeksi on noussut Suomessa maailman keskitason alapuolelta (2006–2009) keskitason yläpuolelle (2016–2019), Tieteen tila -tilastot kertovat. Top 10 -indeksi tarkastelee eniten viitattuun 10 prosenttiin kuuluvien julkaisujen suhteellista osuutta. Maailman keskitaso kullakin tieteenalalla on 1.
Kiinan julkaisutoiminta ja tieteellinen vaikuttavuus vahvistuvat jatkuvasti. Kiinan tasainen nousu vaikuttaa kansainvälisessä vertailussa muiden maiden kuten Suomen julkaisutoiminnan suhteelliseen vaikuttavuuteen.
Tutkimus- ja kehittämismenojen kasvu on ollut viime vuodet Suomessa tasaista
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan menot ovat lisääntyneet viime vuosina Suomessa tasaisesti. Vuonna 2021 Suomen tutkimus- ja kehittämismenojen osuus bruttokansantuotteesta nousi lähes kolmeen prosenttiin ja oli 7,6 miljardia euroa. Kasvun taustalla on erityisesti yritysten t&k-menojen kasvu.
Kansainvälisessä vertailussa Suomen tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat OECD-maiden keskiarvon yläpuolella. Silti t&k-menojen osuus bruttokansantuotteesta oli Suomessa vuonna 2021 edelleen ainoana Pohjoismaana selvästi matalammalla tasolla kuin vuonna 2010.
Tänä vuonna voimaan tullut laki tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta tavoittelee tki-toiminnan menojen tasaista nousua tulevina vuosina niin, että tutkimus- ja kehittämismenojen osuus bruttokansantuotteesta olisi neljä prosenttia vuonna 2030.
Yrityssektorilla työskentelevien tohtorien määrä kasvanut – tutkimusosaamista voitaisiin hyödyntää enemmän
Tutkimuksen henkilöstöä tarkastelevat Tieteen tila -tilastot tuovat esille, että työssä olevista tohtoreista 27 prosenttia työskenteli yrityksissä vuonna 2019. Yritysten osuus tohtorien työllistäjänä on kasvanut 2010-luvulla, ja yliopistojen jälkeen yritykset ovat suurin tohtorien työllistäjä.
Tohtorien tekemien tutkimustyövuosien määrä on kasvanut kaikilla sektoreilla 2000-luvulla, selvimmin 10 viime vuoden aikana yrityksissä. Yritysten tutkimustyöstä tohtorien tekemän työn osuus oli vuonna 2021 kuitenkin vain seitsemän prosenttia, ja korkeakouluissa tehdystä tutkimustyöstä tohtorien osuus on laskenut 2010-luvun lopulla.
Suomalaisissa yliopistoissa kansainvälistyminen jatkuu. Tieteen tila -tilastojen mukaan ulkomaalainen henkilöstö tekee merkittävän osan (38 prosenttia) nuoren tutkijasukupolven henkilötyövuosista.
Tutustu Tieteen tila 2023 -katsaukseen:
- Tieteen tila -tilastot: Tutkimuksen rahoitus (pdf)
- Tieteen tila -tilastot: Tutkimuksen henkilöstö (pdf)
- Tieteen tila -tilastot: Tieteellinen julkaisutoiminta (pdf)
- Tiivistetty yleisesitys Tieteen tila -tilastoista: Tieteen tila -tilastot: Tutkimuksen rahoitus, henkilöstö ja tieteellinen julkaisutoiminta (pdf)
Lisätietoja
- pääjohtaja Paula Eerola, p. 029 533 5001
- johtava tiedeasiantuntija Otto Auranen, puh. 029 533 5141
Sähköpostimme ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)aka.fi
Tieteen tila
Suomen Akatemian Tieteen tila -työ tuottaa materiaalia, joka tukee korkeakoulujen ja valtion tutkimuslaitosten kehitystyötä ja vahvistaa tiedepolitiikan toimijoiden käytössä olevaa tietopohjaa. Tieteen tilassa julkaistaan säännöllisesti tilastollisia ja bibliometrisiä tarkasteluja tutkimuksen rahoituksesta ja henkilöstöstä sekä julkaisutoiminnasta. Lisäksi julkaistaan temaattisia analyysejä. Tilastoissa Suomea tarkastellaan keskeisiin verrokkimaihin nähden.
Seuraavan kerran Tieteen tila -tilastot julkaistaan vuonna 2024.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pekka Rautioviestintäasiantuntija
Suomen Akatemia
www.aka.fi
Suomen Akatemia rahoittaa korkealaatuista tieteellistä tutkimusta, toimii tieteen ja tiedepolitiikan asiantuntijana sekä vahvistaa tieteen ja tutkimustyön asemaa yhteiskunnassa. Pyrimme toiminnassamme siihen, että suomalainen tutkimus uusiutuu, monipuolistuu ja kansainvälistyy. Luomme edellytyksiä tutkijankoulutukselle ja tutkijanuralle, kansainvälistymiselle ja tutkimustulosten hyödyntämiselle. Katamme kaikki tieteen ja tutkimuksen alat. Vuonna 2023 rahoitamme tutkimusta lähes 505 miljoonalla eurolla. Akatemia toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Akatemia
Maarit Karppinen, Martti Nissinen och Seppo Ylä-Herttuala får titeln akademiker inom vetenskap9.10.2026 11:47:57 EEST | Pressmeddelande
Professor Maarit Karppinen, professor Martti Nissinen och professor Seppo Ylä-Herttuala är nya akademiker inom vetenskap. Republikens president Alexander Stubb beviljade dem hederstiteln akademiker vid presidentföredragningen idag den 9 oktober 2026.
Maarit Karppinen, Martti Nissinen ja Seppo Ylä-Herttuala tieteen akateemikoiksi9.10.2026 11:47:57 EEST | Tiedote
Professori Maarit Karppinen, professori Martti Nissinen ja professori Seppo Ylä-Herttuala ovat uusia tieteen akateemikoita. Tasavallan presidentti Alexander Stubb myönsi heille akateemikon arvonimen presidentin esittelyssä tänään 9.10.2026.
Honorary title of Academician of Science conferred to Maarit Karppinen, Martti Nissinen and Seppo Ylä-Herttuala9.10.2026 11:47:57 EEST | Press release
Professor Maarit Karppinen, Professor Martti Nissinen and Professor Seppo Ylä-Herttuala have been awarded the honorary title of Academician of Science, the highest honour that can be bestowed on any individual scientist in Finland. President of the Republic of Finland Alexander Stubb granted the titles at a presidential session on 9 October 2026.
Finlands Akademi beviljade finansiering som stöder innovativ forskning15.6.2026 14:04:54 EEST | Pressmeddelande
Finlands Akademi har beslutat vilka forskningsprojekt som beviljas finansieras i vinterutlysningen, Akademins stora utdelning av forskningsfinansiering. Akademin beviljade finansiering till ett brett urval av forskningsämnen. Totalt finansieras 145 nya akademiforskare och 277 akademiprojekt (inklusive delprojekt). De finansierade projekten representerar den internationella toppnivån inom sina vetenskapsgrenar och producerar mångsidig ny kompetens som genererar samhällsnytta.
Suomen Akatemialta rahoituspäätökset uutta luovaan tutkimukseen15.6.2026 14:04:54 EEST | Tiedote
Suomen Akatemia on päättänyt rahoitettavat tutkimushankkeet keskeisessä rahoitushaussaan. Rahoitusta myönnettiin talvihaussa 2026 kattavasti eri tieteenalojen tutkimuskokonaisuuksiin. Yhteensä Akatemia rahoittaa 145 uutta akatemiatutkijaa ja 277 akatemiahanketta osahankkeet mukaan luettuna. Rahoitetut hankkeet edustavat tieteenalojensa kansainvälistä kärkeä ja tuottavat monipuolisesti uutta osaamista koko yhteiskunnan käyttöön.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme