Väitös: Plasman suPAR on lupaava lisätyökalu haimasyövän havaitsemiseen
Akuutin haimatulehduksen uusiutumisen ja kroonisen haimatulehduksen kehittymisen ennustaminen on tärkeää sekä potilaiden elämänlaadun että terveydenhuollon kustannusten optimoimiseksi. Samoin haimakasvaimen diagnostiikassa hyvän- ja pahanlaatuisen muutoksen toisistaan erottaminen on ensiarvoisen tärkeää. Väitöskirjatutkimuksessaan LL Anu Aronen tutki suPAR-merkkiaineen käyttöä erilaisten haimasairauksien ennustetekijänä ja diagnostiikassa.
Akuutti haimatulehdus on yleinen sairaus. Suurin osa potilaista paranee täysin, mutta haimatulehdusten uusiutumat saattavat johtaa kroonisen tautimuodon kehittymiseen. Krooninen haimatulehdus on yhteydessä huonompaan elämänlaatuun, lisääntyneeseen sairastavuuteen ja suurempiin hoitokustannuksiin. Siksi olisi hyödyllistä tunnistaa potilaat, joilla on suurin riski taudin uusimiseen ja kroonistumiseen.
Vuonna 2020 haimasyöpä oli neljänneksi yleisin syöpäkuoleman syy Euroopassa. Tauti on varhaisvaiheessa usein oireeton ja sen ennuste on edelleen huono. Pahanlaatuinen muutos pitäisi pystyä diagnosoimaan aina, mutta epäselvän haimamassan selvittely voi olla haastavaa. Toisaalta haimakirurgiaan liittyvä komplikaatioriski on suuri, joten vääriä positiivia löydöksiä ei saisi tulla.
Haima on monitahoinen elin, ja sen sairauksien monimuotoisuus aiheuttaa haasteita kliinikolle. Diagnostisille lisätyökaluille onkin haimasairauksissa selkeä tarve. Väitöstutkimuksessaan Anu Aronen selvitti, voisiko suPAR-merkkiaine toimia ennustetekijänä ja diagnostisena apuna erilaisissa haimasairauksissa.
SuPAR (soluble urokinase plasminogen activator receptor) on proteiini, jota tuottavat elimistön puolustus- eli immuunijärjestelmän solut. SuPAR voidaan mitata laskimoverestä, ja sen pitoisuus on verrannollinen elimistön puolustusjärjestelmän aktiivisuuteen. SuPAR-proteiinin on todettu olevan koholla monissa elimistön tulehduksellisissa tautitiloissa sekä monissa syövissä.
– Yleisesti ottaen suPAR:in kohonneet pitoisuudet ovat yhteydessä taudin vakavuuteen tai huonompaan ennusteeseen, Aronen sanoo.
Aronen havaitsi tutkimuksessaan, että plasman suPAR eli P-suPAR on koholla haimasyövässä, mutta ei kroonisessa haimatulehduksessa. Näin ollen P-suPAR:ia voitaisiin käyttää diagnostisena lisätyökaluna hyvänlaatuisen ja pahanlaatuisen haimakasvaimen selvittelyssä.
– Ensimmäisen akuutin alkoholiperäisen haimatulehduksen jälkeen mitatut kohonneet P-suPAR-pitoisuudet ennustivat korkeampaa kuolleisuutta kymmenen vuoden aikana. Tämä potilasryhmä on iso, ja olisikin tärkeää suunnata tukitoimet kohdennetusti näihin riskipotilaisiin.
Tutkimuksessa ei kyetty ennustamaan akuutin haimatulehduksen uusiutumista tai kroonisen haimatulehduksen kehittymistä P-suPAR:n avulla.
Anu Aronen työskentelee vatsaelinkirurgina TAYS:ssa, ja on tehnyt tutkimustyönsä Tampereen Haimaryhmässä.
Väitöstilaisuus perjantaina 13. lokakuuta
LL Anu Arosen lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Plasma Urokinase Plasminogen Activator Receptor (P-suPAR) in Pancreatic diseases tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa 13.10.2023 klo 12 alkaen Finn-Medi 5 auditoriossa (Biokatu 12, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Pauli Puolakkainen Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Johanna Laukkarinen Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu Aronen
anu.aronen@tuni.fi
03 311 64849
Kuvat
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Ympäristön mikrobiomin köyhtyminen voi altistaa immuunivälitteisille sairauksille – Vain pieni tippa verta saattaa paljastaa sairastumisen riskin8.5.2025 09:50:00 EEST | Tiedote
Ympäristöllä on merkittävä vaikutus terveyteemme – sanotaan, että jopa suurempi kuin perimällä. Mutta mitkä tekijät tarkalleen ottaen vaikuttavat sairastumisen riskiin? Entä voidaanko yhdestä pienestä veripisarasta selvittää, mille kaikille olemme elämämme aikana altistuneet? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia uraauurtavassa HEDIMED-projektissa.
Väitös: Lapsettomuushoidoilla alkaneisiin raskauksiin liittyy enemmän komplikaatioita, mutta riskejä voidaan pienentää hoitoa räätälöimällä6.5.2025 08:20:00 EEST | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti Eeva-Maria Pohjonen selvitti väitöstutkimuksessaan lapsettomuushoitoihin liittyviä raskauskomplikaatioita. Lapsettomuushoidot ovat yleistyneet ja niiden turvallisuutta voidaan lisätä räätälöimällä hoitoja yksilöllisesti.
Väitös: Jos työtulojen progressiivisen verotuksen halutaan toteutuvan kunnolla, on lainsäädäntöä korjattava5.5.2025 10:14:24 EEST | Tiedote
Suomen tuloverojärjestelmässä tulon verokohteluun vaikuttaa olennaisesti se, kuka on tulon saaja. Kauppatieteiden maisteri Anette Ala-Lahti tutki väitöskirjassaan tulon kohdistamisperiaatteita, jotka ratkaisevat esimerkiksi, verotetaanko tulosta osakeyhtiötä vai luonnollista henkilöä. Tutkimuksessa havaitaan muun muassa, ettei työtulon kohdistamisperiaatteiden ja työtulon verokohtelun yhteyttä ole riittävästi huomioitu nykyisessä lainsäädännössä.
Väitös: Potilaan puhe on haastavaa lääkärille, joka käyttää suomea toisena kielenä5.5.2025 08:48:57 EEST | Tiedote
Suomessa työskentelee kasvava joukko lääkäreitä, joille suomi ei ole äidinkieli. Millaisia kielellisiä haasteita he kohtaavat työssään? Muun muassa tähän kysymykseen paneutuu FM Taina Pitkänen väitöstutkimuksessaan, joka kartoittaa lääkärin ja potilaan välisiä ymmärtämisongelmia ja tekee niiden perusteella päätelmiä potilastyöhön riittävästä kielitaidosta. Tutkimus nostaa esiin puheen ymmärtämisen yhteyden yhtäältä potilasturvallisuuteen ja toisaalta lääkärin ammatti-identiteettiin.
Väitös: Korkean tason synteesi mahdollistaa digitaalisten piirien nopeamman suunnittelun29.4.2025 09:56:05 EEST | Tiedote
Korkean tason synteesissä digitaalisia piirejä suunnitellaan yleisillä ohjelmointikielillä. Väitöskirjatutkimuksessaan diplomi-insinööri Sakari Lahti selvitti korkean tason synteesin tuottavuutta ja laatua perinteisiin suunnittelutapoihin verrattuna. Tulosten mukaan menetelmällä voidaan nopeuttaa suunnitteluprojekteja, mutta tulosten laatu saattaa kärsiä ilman korkeaa ammattitaitoa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme