Väitös: Plasman suPAR on lupaava lisätyökalu haimasyövän havaitsemiseen
Akuutin haimatulehduksen uusiutumisen ja kroonisen haimatulehduksen kehittymisen ennustaminen on tärkeää sekä potilaiden elämänlaadun että terveydenhuollon kustannusten optimoimiseksi. Samoin haimakasvaimen diagnostiikassa hyvän- ja pahanlaatuisen muutoksen toisistaan erottaminen on ensiarvoisen tärkeää. Väitöskirjatutkimuksessaan LL Anu Aronen tutki suPAR-merkkiaineen käyttöä erilaisten haimasairauksien ennustetekijänä ja diagnostiikassa.
Akuutti haimatulehdus on yleinen sairaus. Suurin osa potilaista paranee täysin, mutta haimatulehdusten uusiutumat saattavat johtaa kroonisen tautimuodon kehittymiseen. Krooninen haimatulehdus on yhteydessä huonompaan elämänlaatuun, lisääntyneeseen sairastavuuteen ja suurempiin hoitokustannuksiin. Siksi olisi hyödyllistä tunnistaa potilaat, joilla on suurin riski taudin uusimiseen ja kroonistumiseen.
Vuonna 2020 haimasyöpä oli neljänneksi yleisin syöpäkuoleman syy Euroopassa. Tauti on varhaisvaiheessa usein oireeton ja sen ennuste on edelleen huono. Pahanlaatuinen muutos pitäisi pystyä diagnosoimaan aina, mutta epäselvän haimamassan selvittely voi olla haastavaa. Toisaalta haimakirurgiaan liittyvä komplikaatioriski on suuri, joten vääriä positiivia löydöksiä ei saisi tulla.
Haima on monitahoinen elin, ja sen sairauksien monimuotoisuus aiheuttaa haasteita kliinikolle. Diagnostisille lisätyökaluille onkin haimasairauksissa selkeä tarve. Väitöstutkimuksessaan Anu Aronen selvitti, voisiko suPAR-merkkiaine toimia ennustetekijänä ja diagnostisena apuna erilaisissa haimasairauksissa.
SuPAR (soluble urokinase plasminogen activator receptor) on proteiini, jota tuottavat elimistön puolustus- eli immuunijärjestelmän solut. SuPAR voidaan mitata laskimoverestä, ja sen pitoisuus on verrannollinen elimistön puolustusjärjestelmän aktiivisuuteen. SuPAR-proteiinin on todettu olevan koholla monissa elimistön tulehduksellisissa tautitiloissa sekä monissa syövissä.
– Yleisesti ottaen suPAR:in kohonneet pitoisuudet ovat yhteydessä taudin vakavuuteen tai huonompaan ennusteeseen, Aronen sanoo.
Aronen havaitsi tutkimuksessaan, että plasman suPAR eli P-suPAR on koholla haimasyövässä, mutta ei kroonisessa haimatulehduksessa. Näin ollen P-suPAR:ia voitaisiin käyttää diagnostisena lisätyökaluna hyvänlaatuisen ja pahanlaatuisen haimakasvaimen selvittelyssä.
– Ensimmäisen akuutin alkoholiperäisen haimatulehduksen jälkeen mitatut kohonneet P-suPAR-pitoisuudet ennustivat korkeampaa kuolleisuutta kymmenen vuoden aikana. Tämä potilasryhmä on iso, ja olisikin tärkeää suunnata tukitoimet kohdennetusti näihin riskipotilaisiin.
Tutkimuksessa ei kyetty ennustamaan akuutin haimatulehduksen uusiutumista tai kroonisen haimatulehduksen kehittymistä P-suPAR:n avulla.
Anu Aronen työskentelee vatsaelinkirurgina TAYS:ssa, ja on tehnyt tutkimustyönsä Tampereen Haimaryhmässä.
Väitöstilaisuus perjantaina 13. lokakuuta
LL Anu Arosen lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Plasma Urokinase Plasminogen Activator Receptor (P-suPAR) in Pancreatic diseases tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa 13.10.2023 klo 12 alkaen Finn-Medi 5 auditoriossa (Biokatu 12, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Pauli Puolakkainen Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Johanna Laukkarinen Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu Aronen
anu.aronen@tuni.fi
03 311 64849
Kuvat
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tampereen yliopistoon valittiin lähes 3700 uutta opiskelijaa1.7.2025 10:55:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston suomenkielisiin koulutuksiin on valittu yhteensä lähes 3700 uutta opiskelijaa yhteishaun, avoimen väylän haun ja siirtohaun kautta. Hakijamäärä ja hyväksyttyjen määrä kasvoivat edellisvuodesta. Tampereen yliopisto oli Suomen toiseksi suosituin yliopisto ensisijaisten hakemusten perusteella.
Rasvan kantasolut muistavat lihavuuden – kyky hillitä tulehduksia palautuu vasta vuosien päästä painonpudotuksesta25.6.2025 08:45:00 EEST | Tiedote
Lääketieteellisiin syihin perustuvassa painonpudotuksessa huomio kiinnittyy usein sen positiivisiin terveysvaikutuksiin. Uusin tutkimus kuitenkin osoittaa, että lihavuuden aiheuttamasta yleisestä tulehdustilasta palautuminen voi kestää vuosia.
290 000 viestiä vihapuheesta – tutkimus selvitti, millaista on keskustelu vihapuheesta somessa24.6.2025 09:15:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat julkaisseet ensimmäisen vihapuhetta metatasolla käsittelevän, laajaan keskusteluaineistoon pohjautuvan tutkimusartikkelin. Tutkimuksen mukaan vihapuheen käsitteen avulla käydään kamppailua tiedosta, totuudesta ja yhteiskunnallisista valta-asetelmista. Keskusteluissa vihapuhetta normalisoitiin ja oikeutettiin samalla väheksyen sen vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että vihapuheen kohteisiin.
Väitös: Koulun keskustelukulttuuri ja sosiaalinen pääoma vahvistavat ruotsinkielisten nuorten luottamusta poliittisiin kykyihinsä19.6.2025 10:21:48 EEST | Tiedote
Valtiotieteen maisteri Venla Hannuksela selvittää väitöskirjassaan, miksi ruotsinkieliseen vähemmistöön kuuluvat suomalaisnuoret luottavat kykyihinsä ymmärtää politiikkaa ja vaikuttaa siihen enemmän kuin suomenkieliset nuoret. Tutkimus tunnistaa kaksi selitystä: ruotsinkielisten koulujen avoimemman poliittisen keskusteluilmapiirin ja ruotsinkielisten vahvemman sosiaalisen yhteisön. Vaikka vähemmistöasema osaltaan selittää ruotsinkielisten tilannetta, koulujen poliittiseen keskusteluun ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen panostamalla voidaan vahvistaa kaikkien nuorten poliittisen osallistumisen edellytyksiä.
Doktorsavhandling: Skolans diskussionskultur och socialt kapital stärker svenskspråkiga ungdomars förtroende för sin politiska förmåga19.6.2025 10:20:10 EEST | Tiedote
Politices magister Venla Hannuksela undersöker i sin doktorsavhandling varför finländska ungdomar som tillhör den svenskspråkiga minoriteten har större tilltro till sin förmåga att förstå och påverka politik än finskspråkiga ungdomar. Forskningen identifierar två förklaringar: ett öppnare politiskt diskussionsklimat i svenskspråkiga skolor och starkare sociala gemenskaper bland svenskspråkiga. Även om minoritetsstatus delvis förklarar situationen för svenskspråkiga ungdomar, kan satsningar på politiska diskussioner i skolor och på att motverka ungas ensamhet stärka alla ungdomars möjligheter till politiskt deltagande.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme