Tutkimus: Valinnanvapaus julkisessa erikoissairaanhoidossa nopeuttaa hoitoon pääsyä
Valinnanvapaus lisää potilaiden liikkuvuutta yli aluerajojen. Tämä nopeuttaa hoitoon pääsyä, lyhentää hoitojonoja ja tehostaa resurssien käyttöä, selviää tuoreesta tutkimuksesta.

VATT:n tutkijat Mika Kortelainen ja Tanja Saxell selvittivät osana kansainvälistä tutkimusryhmää, kuinka valinnanvapaus julkisessa erikoissairaanhoidossa vaikuttaa hoitopaikan valintaan, hoitojonoihin ja julkisen terveydenhuollon resurssien käyttöön. Tutkimus osoittaa, että potilaat ovat valmiita hakeutumaan hoitoon oman sairaanhoitopiirinsä ulkopuolelle, kun heillä on siihen mahdollisuus. Näin valinnanvapaus nopeuttaa hoitoon pääsyä ja samalla jo olemassa olevien hoitoresurssien käyttö tehostuu.
"Erikoissairaanhoidon hoitojonot ovat kasvaneet lähes kaikilla hyvinvointialueilla, mutta alueiden välillä on suuria eroja. Hallinnollisesti raskaiden keskittämispäätösten sijaan valinnanvapauden edistäminen ja lisääntynyt potilasliikkuvuus voisivat tarjota ketterämmän tavan parantaa nykyisten resurssien käyttöä", toteaa erikoistutkija Tanja Saxell.
Yhä useampi leikkaus yliopistosairaalassa
Tutkimuksessa tarkastellaan vuonna 2007 Suomessa toteutettua alueellista valinnanvapausreformia, joka koski noin miljoona suomalaista. Reformissa neljä sairaanhoitopiiriä sopi potilaan valinnanvapauden laajentamisesta kiireettömässä leikkaushoidossa. Sen myötä potilaat saivat vapaasti valita heitä hoitavan sairaalaan reformialueelta, kun aikaisemmin potilaat hoidettiin tyypillisesti oman sairaanhoitopiirinsä lähimmässä sairaalassa.
Uudistuksen myötä potilaat hakeutuivat aikaisempaa useammin leikkaushoitoon yliopistosairaalaan. Lonkan ja polven tekonivel leikkausta odottavat potilaat valitsivat hoitopaikakseen yliopistosairaalan keskus- tai aluesairaalan sijaan 10–14 prosenttia aiempaa useammin. Kaikissa tuki- ja liikuntaelinleikkauksissa muutos oli 3 prosenttia.
Jonotusajat lyhenivät ja hoitoon pääsy nopeutui
Reformin myötä sairaaloiden toiminta ja resurssien käyttö tehostui. Taustalla on etenkin leikkaushoidon keskittyminen yliopistosairaaloihin, joilla on korkeampi hoitokapasiteetti ja paremmat resurssit verrattuna muihin sairaaloihin. Jonotusajat lyhenivät reformialueella noin 36 prosenttia lonkan ja polven tekonivelleikkauksissa ja 23 prosenttia kaikissa tuki- ja liikuntaelin leikkauksissa.
Tuki- ja liikuntaelinsairauksissa sairaalassaoloaika lyheni 8 prosenttia ilman vaikutuksia hoidon kliiniseen laatuun, eli, esimerkiksi uusintaleikkaukset ja komplikaatiot eivät yleistyneet. Lyhyemmän sairaalassaoloajan ansiosta potilaita voitiin hoitaa enemmän, eivätkä sairaaloiden keskimääräiset kokonaiskustannukset juurikaan nousseet.
"Etäisyydet sairaaloiden välillä ovat Suomessa pitkiä. Tutkimuksemme mukaan potilaat ovat kuitenkin valmiita käyttämään valinnanvapautta ja hakeutumaan hoitoon oman sairaanhoitopiirinsä ulkopuolelle. Samalla nykyisten resurssien käyttö tehostuu. Taloudellisten vaikutusten vuoksi potilaita kannattaisikin kannustaa käyttämään valinnanvapautta nykyistä laajemmin, esimerkiksi tuottamalla helppokäyttöistä kansallista tietoa valinnan tueksi", Tanja Saxell sanoo.
Luotettava tutkimusasetelma
Alueellinen reformi ja kattavat rekisteriaineistot mahdollistavat valinnanvapauden vaikutusten luotettavan arvioinnin. Alueellinen reformi luo satunnaistetun kaltaisen koeasetelman, kun reformialueen potilaita ja sairaaloita voidaan verrata muuten samankaltaisiin potilaisiin ja sairaaloihin, joihin reformi ei vaikuta. Tutkimuksessa hyödynnetään laajoja rekisteriaineistoja, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hoitoilmoitusrekisteriä ja sairaaloiden tuottavuustilastoa.
Tutkimukseen osallistui VATT:n lisäksi tutkijoita Yorkin ja Missourin yliopistoista, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL), Aalto-yliopistosta sekä Turun ja Jyväskylän yliopistoista.
Etelä-Pohjanmaan, Vaasan, Päijät-Hämeen ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirit toteuttivat vuonna 2007 reformin, jonka myötä kiireettömät potilaat saivat vapaasti valita leikkaushoitopaikkansa julkisten sairaaloiden välillä reformialueella. Reformin tavoitteena oli parantaa hoidon laatua, lisätä sairaaloiden välistä kilpailua, turvata potilaille hoitoon pääsyn sekä lisätä terveyspalveluiden tuotannon avoimuutta. Reformista on uutisoinut esimerkiksi YLE.
Vuoden 2014 alusta lähtien potilailla on ollut mahdollisuus valita hoitopaikkansa koko maan alueelta. Kiireettömän hoidon valinnanvapaus koskee perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa. Valinnanvapaus on rajattu julkiseen terveydenhuoltoon, kuten vuoden 2007 reformissa.
Tutkimus:
Mika Kortelainen, Liisa T. Laine, Konsta Lavaste, Tanja Saxell ja Luigi Siciliani (2023) Improving Performance Through Allocation and Competition: Evidence from a Patient Choice Reform? VATT Working papers 156.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tanja SaxellErikoistutkijaVATT / Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
Puh:+358 40 304 5574tanja.saxell@vatt.fiLiitteet
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa. Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
Tutkimus: Innovaattorit ovat hyväosaisia miehiä – johtaa heikompaan naisten tuotteiden kehitykseen ja heikentää talouskasvua30.11.2023 10:01:50 EET | Tiedote
Useimmat innovaattorit ovat hyvässä sosioekonomisessa asemassa olevia miehiä. Tämä vinouttaa tuotteiden kehitystä, sillä innovaattorit keksivät uusia asioita todennäköisemmin samankaltaisille henkilöille kuin he itse. Naisten panos ja hyötyminen uusista keksinnöistä jäävät miehiä vähäisemmiksi. Viime kädessä innovaattorien miesvaltaisuus heikentää talouskasvua.
Suomen Deaton Review -raportti: 1990-luvun nousukausi kasvatti eriarvoisuutta, 2000-luvulla tasaisempaa29.11.2023 01:00:00 EET | Tiedote
VATT:n laaja eriarvoisuuskatsaus osoittaa, että 1990-luvun lopulla tuloerot nousivat Suomessa uudelle, pysyvästi korkeammalle tasolle. 2000-luvulla tuloerojen kasvu hidastui, mutta työmarkkinoiden eriarvoisuus on yhä useammin yhteydessä sosiaaliseen eriarvoisuuteen.
Tutkimus: Suojaosa lisäsi työttömyyden aikaista työntekoa, muttei edistänyt kokoaikaista työllistymistä9.11.2023 01:00:00 EET | Tiedote
Satunnaista ja osa-aikaista työtä tekevien työttömien osuus kasvoi huomattavasti, kun työttömyysturvan ja asumistuen suojaosat otettiin käyttöön. Yksittäisillä aloilla, kuten palvelualoilla ja terveydenhuollossa, työttömyyden aikainen työskentely yleistyi selvästi. Suojaosilla ei kuitenkaan ole ollut merkittävää vaikutusta työllistymiseen kokoaikaisesti.
VATT: Ansioturvan lyhentäminen parantaa työllisyyttä – leikkausten vaikutukset kuitenkin vaihtelevat19.10.2023 07:00:00 EEST | Tiedote
Ansioturvan keston leikkaukset ovat lyhentäneet työttömyysjaksoja Suomessa, vahvistaa VATT:n tuore tutkimus. Väitöskirjatutkija Heikki Korpelan tutkimustulos on linjassa VATT:n aiempien tutkimustulosten kanssa. Tutkimusten perusteella ansioturvan lyhennys vaikuttaa kuitenkin eri tavalla erilaisiin työttömiin.
Undersökning: Läkemedelsutgifterna kan tyglas genom att öka konsumentens ansvar4.10.2023 01:00:00 EEST | Tiedote
Konsumenten väljer ett förmånligare läkemedel om hen måste betala för vägran att byta ut ett läkemedel. Ju större det ekonomiska incitamentet för läkemedelsutbyte är, desto större är besparingarna i läkemedelsutgifterna, framgår av en färsk undersökning som kartlagt de nordiska regleringssystemen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme