Tutkimus: Vuorotyö haastaa terveyttä – työkykyä tuettava monin keinoin

Ilmarisen ja Työterveyslaitoksen tutkimuksessa selvitettiin, mitkä tekijät vahvistavat ja mitkä uhkaavat työkykyä vuorotyössä. Tutkimuksessa etsittiin myös keinoja työkyvyn tukemiseksi työpaikalla. 

Vuorotyötä tekevillä on kohonnut työkyvyttömyyden riski 

Vuorotyötä tekee Suomessa joka neljäs nais- ja joka viides miestyöntekijä. Lisäksi joka seitsemäs työntekijä työskentelee säännöllisesti öisin. Poikkeukselliset työajat haastavat tavallista enemmän työntekijän terveyttä sekä työn ja muun elämän yhteensovittamista.  

– Vuorotyötä tekevillä työkyvyttömyyden riski on säännöllistä päivätyötä tekeviä suurempi. Siksi on tärkeää löytää keinoja työkyyn tukemiseen, sanoo työkykyriskien ennakoinnista ja tutkimuksesta Ilmarisessa vastaava johtaja Kari-Pekka Martimo.  

Työkyky ei parane vain yhtä osa-aluetta kehittämällä 

Tutkimus rajattiin aluksi työaikajärjestelyjen ja sairauspoissaolojen välisen yhteyden selvittämiseen. Tutkimuksen edetessä se kuitenkin laajeni työolojen, työkykyjohtamisen ja työntekijöiden elintapojen tarkasteluun.  

– Tutkimus osoitti, että epäsäännöllistä vuorotyötä tekevien työkykyä voidaan edistää parhaiten kehittämällä kaikkia työkyvyn osa-alueita ja monin eri toimin. Tämä tarkoittaa myös sitä, että eri toimijoiden välisen yhteistyön merkitys korostuu, Martimo sanoo. 

Työajat ja elintavat korostuvat päivätyötä tekeviin verrattuna 

Tutkimuksessa tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi nousivat työajat, kuormitus- ja voimavaratekijät, työkykyjohtaminen sekä terveys ja elintavat. 

– Erityisen tärkeää vuorotyötä tekevien kohdalla on selvittää, vaativatko työajat kehittämistä ja mitkä piirteet työajoissa kuormittavat. Myös työntekijöiden elintavat ja niiden muutostarpeet korostuvat päivätyötä tekeviin verrattuna, Martimo sanoo.  

Keinoja työkyvyn edistämiseksi löytyi useita. Työaikojen parantamiseksi voi olla hyödyllistä luoda vaihtoehtoisia skenaarioita vuorojärjestelmistä. Optimaalisen tauotusrytmin selvittäminen puolestaan tukee työntekijän jaksamista, samoin mahdollisuus vaikuttaa työaikoihin. Esihenkilöiden koulutus ja yhteisten toimintatapojen luominen vievät työkykyjohtamista eteenpäin. Terveellisiin elintapoihin kannustaviksi keinoiksi tunnistettiin mm. tiedon lisääminen, yhteiset liikuntatapahtumat sekä yksilöllinen tuki elintapojen parantamiseen. Toisaalta on tärkeää vahvistaa myös työn voimavaratekijöitä. Niitä olivat mm. työyhteisö sekä koettu työn imu. 

– Työkyvyn vahvistamisessa vuorotyössä on hyvä kehittää sekä työn kuormitus- että voimavaratekijöitä. Ennen kehittämistä on kuitenkin tärkeää arvioida laaja-alaisesti ja osallistavasti nykytilannetta, jotta kehittämistoimenpiteet kyetään kohdistamaan oikein, tutkimuspäällikkö Mikael Sallinen Työterveyslaitokselta sanoo.

Tutkimustuloksista hyötyä kaikille vuorotyötä tekeville yrityksille  

Työkyvyn edistäminen vuorotyössä -tutkimuksessa tarkasteltiin laajasti eri mahdollisuuksia edistää työkykyä. Tutkimus oli Ilmarisen tilaama, ja sen toteutti Työterveyslaitos. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Airpron Helsinki-Vantaan turvatarkastajat. 

– Tutkimuksen tulokset ovat hyödynnettävissä kaikissa yrityksissä, joissa tehdään vastaavanlaista epäsäännöllistä vuorotyötä. Tutkimus myös osoitti, että osallistavat työpajat ovat hyvä tapa selvittää, missä on kehitettävää, sekä suunnitella kehittämistoimia vuorotyötä tekevien työkyvyn edistämiseksi, Martimo sanoo. 

Tutkimuksessa kerättiin ensin työpajoissa tietoa siitä, mitkä tekijät heikentävät ja mitkä vahvistavat epäsäännöllistä vuorotyötä tekevien työkykyä. Niissä selvitettiin myös, millä toimenpiteillä työkykyä voitaisiin edistää. Työpajoissa oli mukana eri henkilöstöryhmien ja työterveyshuollon edustajia. Työpajojen ja olemassa olevan tutkimustiedon perusteella valittiin keskeisimmät kehittämiskohteet. Tutkimuksessa testattiin myös työpajamenetelmää, jossa työpaikan eri osapuolet kävivät yhdessä työkykyhaasteiden kimppuun. Varsinaisten toimenpiteiden toteuttaminen ja seuranta jäivät tutkimuksen ulkopuolelle.

Lisätiedot: 

• Kari-Pekka Martimo, johtaja, työkykyriskien ennakointi ja tutkimus, Ilmarinen, p. 050 566 5797, kari-pekka.martimo@ilmarinen.fi
• Mikael Sallinen, tutkimuspäällikkö, Työterveyslaitos, p. 040 768 6956, mikael.sallinen@ttl.fi