Nuori polvi ei käännä yhteiskuntapolitiikan suuntaa, mutta voi ravisuttaa valtarakenteita

Uuden Laboren julkaiseman tutkimusraportin mukaan 18–29-vuotiaat suomalaisnuoret vastustavat voimakkaasti työn verotuksen kiristämistä ja pikemminkin kannattavat sen keventämistä. Nuoret myös vastustavat työttömyysturvan heikennyksiä ja eläkeiän nostoa, mutta kannattavat esimerkiksi luokkakokojen pienentämistä. 

Vanhemmista ikäluokista nuoret poikkeavat eniten mielipiteessään työpäivän pituudesta: nuoret kannattavat selvästi enemmän kuusituntista työpäivää. 

Tulokset käyvät ilmi tutkimuksesta, jossa selvitettiin nuorten yhteiskuntapoliittisia kantoja satunnaiskokeellisella kyselytutkimusmenetelmällä (conjoint-menetelmä). Menetelmässä vastaaja joutuu arvottamaan erilaisia yhteiskuntapoliittisia toimia suhteessa toisiinsa. Kullekin vastaajalle esitettiin kahdeksan hypoteettista puolueohjelmaparia, joiden väliltä he valitsivat mieluisamman puolueen. Satunnaistamisen ansiosta tuloksista voidaan tehdä kausaalisia päätelmiä siitä, miten joku tietty poliittinen toimi vaikuttaa tietyn puolueen kannatukseen.

Hankkeen tieteellisen johtajan, professori Janne Tukiaisen mukaan tutkimuksessa tehtiin kiinnostava havainto: nuorten ja vanhempien ikäluokkien yhteiskuntapoliittiset näkemykset ovat yhteneväiset, mutta heidän puoluepoliittiset kantansa poikkeavat toisistaan merkittävästi. Nuoret suosivat erityisesti Perussuomalaisia ja tutkimuksen mukaan suosio korreloi muun muassa sen kanssa, kuinka paljon nuori käyttää Tiktokia ja kuinka vähän hän luottaa yhteiskunnallisiin instituutioihin.

- Yhteiskuntapoliittiset näkemykset vaihtelevat nuorten välillä voimakkaasti etenkin sen mukaan, mieltääkö nuori itsensä vasemmistolaiseksi vai oikeistolaiseksi, sanoo professori Juho Saari, joka on yksi tutkimuksen tekijöistä. 

Vaikka perinteinen vasemmisto–oikeisto-jako on nuorten parissa vahva, Perussuomalaisia kannattavien nuorten näkemykset eivät paljoakaan eroa muiden nuorten näkemyksistä. Ainoat merkittävät erot ovat siinä, että Perussuomalaiset nuoret vastustavat voimakkaasti työperäisen maahanmuuton lisäämistä, eivätkä vastusta turkistarhausta.

Hankkeen vastaava johtaja ja yksi raportin kirjoittajista, professori Mika Maliranta nostaa tutkimuksesta esiin kolme merkittävää havaintoa tulevaisuuden yhteiskuntapolitiikan kannalta. 

- Ensinnäkin se, että nuoret vastustavat veronkorotuksia, eläkeiän nostoa ja työttömyysturvan heikennyksiä, mutta kannattavat lyhyitä työpäiviä, on vaikea sovittaa yhteen julkisen talouden tasapainottamisen kanssa. 

- Toiseksi, puoluerakenteessa saattaa olla muutospaineita, kun nuorten äänestäjien painoarvo kasvaa.

- Kolmanneksi, myös nuoret ovat keskenään hyvin erimielisiä, mikä enteilee sitä, että poliittisten toimien yhteensovittaminen johdonmukaiseksi politiikkaohjelmaksi on haasteellista myös tulevaisuudessa.

Hankkeen tarkoituksena oli selvittää, miten nuoret näkevät hyvinvointivaltion tulevaisuuden ja miten se heijastuu yhteiskuntapoliittisissa näkemyksissä. Hanketta on rahoittanut Väinö Tannerin säätiö.

Hankkeen alustavia tuloksia esitettiin keväällä 2023 julkaistussa dia-sarjassa, ja alustavista tuloksista myös uutisoitiin. Joissakin tuloksissa on tapahtunut muutoksia. Muutokset on selostettu korjatussa ja täydennetyssä dia-sarjassa.

Analyysin data ja ohjelmakoodi löytyvät täältä.

Linkki raporttiin.

Tutkijaryhmä:

• Janne Tukiainen, VTT, taloustieteen professori, Turun yliopisto (janne.tukiainen@utu.fi)
• Mika Maliranta, FT (taloustiede), johtaja, Työn ja talouden tutkimus LABORE sekä taloustieteen professori, Jyväskylän yliopisto (mika.maliranta@labore.fi)
• Risto Rönkkö, KTM ja tohtoriopiskelija, ekonomisti, Suomen Pankki (risto.ronkko@bof.fi)
• Juho Saari, VTT, sosiaali- ja terveyspolitiikan professori, Tampereen yliopisto (juho.saari@tuni.fi)

Lisätiedot:

• Mika Maliranta, johtaja, Labore, (mika.maliranta@labore.fi) ja 050 369 8054.
• Janne Tukiainen, VTT, taloustieteen professori, Turun yliopisto, (janne.tukiainen@utu.fi), 050 308 3620.