Nuori polvi ei käännä yhteiskuntapolitiikan suuntaa, mutta voi ravisuttaa valtarakenteita
5.10.2023 06:00:00 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Nuorten ja vanhempien ikäluokkien puoluepoliittiset kannat poikkeavat toisistaan merkittävästi, vaikka yhteiskunnalliset näkemykset ovat hyvin samansuuntaisia. Molemmat vastustavat veronkorotuksia, eläkeiän nostoa ja työttömyysturvan heikennyksiä. Toisin kuin vanhemmat, nuoret kannattavat lyhyitä työpäiviä. Näitä näkemyksiä on vaikea sovittaa yhteen julkisen talouden tasapainottamisen kanssa.
Uuden Laboren julkaiseman tutkimusraportin mukaan 18–29-vuotiaat suomalaisnuoret vastustavat voimakkaasti työn verotuksen kiristämistä ja pikemminkin kannattavat sen keventämistä. Nuoret myös vastustavat työttömyysturvan heikennyksiä ja eläkeiän nostoa, mutta kannattavat esimerkiksi luokkakokojen pienentämistä.
Vanhemmista ikäluokista nuoret poikkeavat eniten mielipiteessään työpäivän pituudesta: nuoret kannattavat selvästi enemmän kuusituntista työpäivää.
Tulokset käyvät ilmi tutkimuksesta, jossa selvitettiin nuorten yhteiskuntapoliittisia kantoja satunnaiskokeellisella kyselytutkimusmenetelmällä (conjoint-menetelmä). Menetelmässä vastaaja joutuu arvottamaan erilaisia yhteiskuntapoliittisia toimia suhteessa toisiinsa. Kullekin vastaajalle esitettiin kahdeksan hypoteettista puolueohjelmaparia, joiden väliltä he valitsivat mieluisamman puolueen. Satunnaistamisen ansiosta tuloksista voidaan tehdä kausaalisia päätelmiä siitä, miten joku tietty poliittinen toimi vaikuttaa tietyn puolueen kannatukseen.
Hankkeen tieteellisen johtajan, professori Janne Tukiaisen mukaan tutkimuksessa tehtiin kiinnostava havainto: nuorten ja vanhempien ikäluokkien yhteiskuntapoliittiset näkemykset ovat yhteneväiset, mutta heidän puoluepoliittiset kantansa poikkeavat toisistaan merkittävästi. Nuoret suosivat erityisesti Perussuomalaisia ja tutkimuksen mukaan suosio korreloi muun muassa sen kanssa, kuinka paljon nuori käyttää Tiktokia ja kuinka vähän hän luottaa yhteiskunnallisiin instituutioihin.
- Yhteiskuntapoliittiset näkemykset vaihtelevat nuorten välillä voimakkaasti etenkin sen mukaan, mieltääkö nuori itsensä vasemmistolaiseksi vai oikeistolaiseksi, sanoo professori Juho Saari, joka on yksi tutkimuksen tekijöistä.
Vaikka perinteinen vasemmisto–oikeisto-jako on nuorten parissa vahva, Perussuomalaisia kannattavien nuorten näkemykset eivät paljoakaan eroa muiden nuorten näkemyksistä. Ainoat merkittävät erot ovat siinä, että Perussuomalaiset nuoret vastustavat voimakkaasti työperäisen maahanmuuton lisäämistä, eivätkä vastusta turkistarhausta.
Hankkeen vastaava johtaja ja yksi raportin kirjoittajista, professori Mika Maliranta nostaa tutkimuksesta esiin kolme merkittävää havaintoa tulevaisuuden yhteiskuntapolitiikan kannalta.
- Ensinnäkin se, että nuoret vastustavat veronkorotuksia, eläkeiän nostoa ja työttömyysturvan heikennyksiä, mutta kannattavat lyhyitä työpäiviä, on vaikea sovittaa yhteen julkisen talouden tasapainottamisen kanssa.
- Toiseksi, puoluerakenteessa saattaa olla muutospaineita, kun nuorten äänestäjien painoarvo kasvaa.
- Kolmanneksi, myös nuoret ovat keskenään hyvin erimielisiä, mikä enteilee sitä, että poliittisten toimien yhteensovittaminen johdonmukaiseksi politiikkaohjelmaksi on haasteellista myös tulevaisuudessa.
Hankkeen tarkoituksena oli selvittää, miten nuoret näkevät hyvinvointivaltion tulevaisuuden ja miten se heijastuu yhteiskuntapoliittisissa näkemyksissä. Hanketta on rahoittanut Väinö Tannerin säätiö.
Hankkeen alustavia tuloksia esitettiin keväällä 2023 julkaistussa dia-sarjassa, ja alustavista tuloksista myös uutisoitiin. Joissakin tuloksissa on tapahtunut muutoksia. Muutokset on selostettu korjatussa ja täydennetyssä dia-sarjassa.
Analyysin data ja ohjelmakoodi löytyvät täältä.
Tutkijaryhmä:
- Janne Tukiainen, VTT, taloustieteen professori, Turun yliopisto (janne.tukiainen@utu.fi)
- Mika Maliranta, FT (taloustiede), johtaja, Työn ja talouden tutkimus LABORE sekä taloustieteen professori, Jyväskylän yliopisto (mika.maliranta@labore.fi)
- Risto Rönkkö, KTM ja tohtoriopiskelija, ekonomisti, Suomen Pankki (risto.ronkko@bof.fi)
- Juho Saari, VTT, sosiaali- ja terveyspolitiikan professori, Tampereen yliopisto (juho.saari@tuni.fi)
Lisätiedot:
- Mika Maliranta, johtaja, Labore, (mika.maliranta@labore.fi) ja 050 369 8054.
- Janne Tukiainen, VTT, taloustieteen professori, Turun yliopisto, (janne.tukiainen@utu.fi), 050 308 3620.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mika MalirantajohtajaLabore
Puh:050 369 8054mika.maliranta@labore.fiLiitteet
Työn ja talouden tutkimus LABORE
Arkadiankatu 7
00100 Helsinki
040 940 1940
https://labore.fi
Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen taloudellinen tutkimuslaitos, jossa tehdään tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävää soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta. Tutkimuksen painopistealueet ovat työn ja koulutuksen taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Helleaallot, pandemiat ja hintashokit paljastavat sosiaaliturvan aukot1.7.2026 08:20:30 EEST | Tiedote
Sään ääri-ilmiöt, pandemiat, inflaatio ja velkakriisit näyttävät erilaisilta kriiseiltä, mutta kotitalouksien arjessa ne voivat johtaa samaan lopputulokseen: työnteko vaikeutuu, ruoan ja energian hinta nousee ja toimeentulo joutuu äkillisesti koetukselle. Vastapainon tuoreessa Globaali sosiaalipolitiikka -teoksessa julkaistu luku "Talousshokit ja -kriisit hyvinvoinnin haasteena" tarkastelee, miten matalan ja keskitulotason maat ovat vastanneet talousshokkeihin sosiaali- ja talouspolitiikan keinoin. Laboren johtava tutkija Milla Nyyssölän yhdessä tutkijaryhmän kanssa kirjoittamassa luvussa korostetaan, että kriisinkestävyys rakennetaan ennen kriisiä: toimivat tukiohjelmat, maksujärjestelmät, veropohja ja julkiset instituutiot ratkaisevat, kuinka nopeasti toimeentuloa suojaava tuki saavuttaa tarpeessa olevat.
Tutkimus: Alustatyöntekijät eivät ole yhtenäinen ryhmä Suomessa30.6.2026 11:28:18 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus tuo kansallisesti edustavan kysely- ja rekisteriaineiston avulla tutkimustietoa siitä, ketkä tekevät alustatyötä Suomessa ja miten alustatyö kytkeytyy muuhun ansiotyöhön. Tulosten mukaan alustatyön tekeminen on voimakkaasti yhteydessä ulkomaalaistaustaan, mutta paikan päällä ja verkossa tehtävän alustatyön tekijäprofiilit poikkeavat selvästi toisistaan. Paikan päällä tehtävä alustatyö liittyy erityisesti ulkomaalaistaustaan ja kaupunkiasumiseen, kun taas verkossa tehtävä alustatyö on yhteydessä sekä korkeampaan koulutustasoon että matalampaan tulotasoon. Tutkimus osoittaa myös, että alustatyö kytkeytyy muuhun ansiotyöhön eri tavoin kuin perinteinen usean työn tekeminen.
Tarveperusteinen rahoitus ja arvioinnin haasteet23.6.2026 07:00:00 EEST | Blogi
Tarveperusteisen rahoituksen tavoitteista vallitsee Suomessa laaja yksimielisyys, mutta järjestelmän vaikuttavuuden arviointi on vaikeaa ilman tarkkaa tietoa rahojen lopullisesta kohdentumisesta. Jos emme tiedä, kuinka paljon rahoitusta yksittäiset koulut saavat ja mihin sitä käytetään, emme myöskään voi luotettavasti arvioida, kaventaako rahoitus koulutuksellisia eroja.
Tekoälyn tuottavuus- ja työllisyysvaikutukset – mitä on luvassa lähivuosina?18.6.2026 06:45:00 EEST | Blogi
Tekoälyn vaikutukset työpaikkoihin ja tuottavuuteen eivät todennäköisesti näy yhdessä yössä. Taloustieteellinen tutkimus viittaa siihen, että suurimmat vaikutukset syntyvät viiveellä, kun yritykset uudistavat toimintatapojaan, tuotteitaan ja liiketoimintamallejaan uuden teknologian ympärille. Suomen kannalta ratkaisevaa on, onnistuuko talous luomaan ympäristön, jossa osaaminen, innovaatiot ja kasvuyritykset pääsevät skaalautumaan.
Julkisen talouden sopeutus ei ole yksinkertainen valinta leikkausten ja veronkorotusten välillä16.6.2026 06:45:00 EEST | Tiedote
Suomen julkisen talouden sopeutuksessa on kyse paitsi menoleikkausten ja veronkorotusten välisestä valinnasta, myös siitä, mihin julkiset resurssit kohdistetaan. Mika Malirannan tuore Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa julkaistu pääkirjoitus korostaa, että aiemmat vahvat johtopäätökset menoleikkausten paremmuudesta ovat selvästi epävarmemmalla pohjalla kuin on usein ajateltu. Talouspolitiikassa jokaisella eurolla on vaihtoehtoiskustannus: esimerkiksi perintöveron poistoa ei voi arvioida irrallaan siitä, mitä vaihtoehtoisella verotulon käytöllä tai menetyksen kattamisella saavutettaisiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme