Nuori polvi ei käännä yhteiskuntapolitiikan suuntaa, mutta voi ravisuttaa valtarakenteita
Nuorten ja vanhempien ikäluokkien puoluepoliittiset kannat poikkeavat toisistaan merkittävästi, vaikka yhteiskunnalliset näkemykset ovat hyvin samansuuntaisia. Molemmat vastustavat veronkorotuksia, eläkeiän nostoa ja työttömyysturvan heikennyksiä. Toisin kuin vanhemmat, nuoret kannattavat lyhyitä työpäiviä. Näitä näkemyksiä on vaikea sovittaa yhteen julkisen talouden tasapainottamisen kanssa.

Uuden Laboren julkaiseman tutkimusraportin mukaan 18–29-vuotiaat suomalaisnuoret vastustavat voimakkaasti työn verotuksen kiristämistä ja pikemminkin kannattavat sen keventämistä. Nuoret myös vastustavat työttömyysturvan heikennyksiä ja eläkeiän nostoa, mutta kannattavat esimerkiksi luokkakokojen pienentämistä.
Vanhemmista ikäluokista nuoret poikkeavat eniten mielipiteessään työpäivän pituudesta: nuoret kannattavat selvästi enemmän kuusituntista työpäivää.
Tulokset käyvät ilmi tutkimuksesta, jossa selvitettiin nuorten yhteiskuntapoliittisia kantoja satunnaiskokeellisella kyselytutkimusmenetelmällä (conjoint-menetelmä). Menetelmässä vastaaja joutuu arvottamaan erilaisia yhteiskuntapoliittisia toimia suhteessa toisiinsa. Kullekin vastaajalle esitettiin kahdeksan hypoteettista puolueohjelmaparia, joiden väliltä he valitsivat mieluisamman puolueen. Satunnaistamisen ansiosta tuloksista voidaan tehdä kausaalisia päätelmiä siitä, miten joku tietty poliittinen toimi vaikuttaa tietyn puolueen kannatukseen.
Hankkeen tieteellisen johtajan, professori Janne Tukiaisen mukaan tutkimuksessa tehtiin kiinnostava havainto: nuorten ja vanhempien ikäluokkien yhteiskuntapoliittiset näkemykset ovat yhteneväiset, mutta heidän puoluepoliittiset kantansa poikkeavat toisistaan merkittävästi. Nuoret suosivat erityisesti Perussuomalaisia ja tutkimuksen mukaan suosio korreloi muun muassa sen kanssa, kuinka paljon nuori käyttää Tiktokia ja kuinka vähän hän luottaa yhteiskunnallisiin instituutioihin.
- Yhteiskuntapoliittiset näkemykset vaihtelevat nuorten välillä voimakkaasti etenkin sen mukaan, mieltääkö nuori itsensä vasemmistolaiseksi vai oikeistolaiseksi, sanoo professori Juho Saari, joka on yksi tutkimuksen tekijöistä.
Vaikka perinteinen vasemmisto–oikeisto-jako on nuorten parissa vahva, Perussuomalaisia kannattavien nuorten näkemykset eivät paljoakaan eroa muiden nuorten näkemyksistä. Ainoat merkittävät erot ovat siinä, että Perussuomalaiset nuoret vastustavat voimakkaasti työperäisen maahanmuuton lisäämistä, eivätkä vastusta turkistarhausta.
Hankkeen vastaava johtaja ja yksi raportin kirjoittajista, professori Mika Maliranta nostaa tutkimuksesta esiin kolme merkittävää havaintoa tulevaisuuden yhteiskuntapolitiikan kannalta.
- Ensinnäkin se, että nuoret vastustavat veronkorotuksia, eläkeiän nostoa ja työttömyysturvan heikennyksiä, mutta kannattavat lyhyitä työpäiviä, on vaikea sovittaa yhteen julkisen talouden tasapainottamisen kanssa.
- Toiseksi, puoluerakenteessa saattaa olla muutospaineita, kun nuorten äänestäjien painoarvo kasvaa.
- Kolmanneksi, myös nuoret ovat keskenään hyvin erimielisiä, mikä enteilee sitä, että poliittisten toimien yhteensovittaminen johdonmukaiseksi politiikkaohjelmaksi on haasteellista myös tulevaisuudessa.
Hankkeen tarkoituksena oli selvittää, miten nuoret näkevät hyvinvointivaltion tulevaisuuden ja miten se heijastuu yhteiskuntapoliittisissa näkemyksissä. Hanketta on rahoittanut Väinö Tannerin säätiö.
Hankkeen alustavia tuloksia esitettiin keväällä 2023 julkaistussa dia-sarjassa, ja alustavista tuloksista myös uutisoitiin. Joissakin tuloksissa on tapahtunut muutoksia. Muutokset on selostettu korjatussa ja täydennetyssä dia-sarjassa.
Analyysin data ja ohjelmakoodi löytyvät täältä.
Tutkijaryhmä:
- Janne Tukiainen, VTT, taloustieteen professori, Turun yliopisto (janne.tukiainen@utu.fi)
- Mika Maliranta, FT (taloustiede), johtaja, Työn ja talouden tutkimus LABORE sekä taloustieteen professori, Jyväskylän yliopisto (mika.maliranta@labore.fi)
- Risto Rönkkö, KTM ja tohtoriopiskelija, ekonomisti, Suomen Pankki (risto.ronkko@bof.fi)
- Juho Saari, VTT, sosiaali- ja terveyspolitiikan professori, Tampereen yliopisto (juho.saari@tuni.fi)
Lisätiedot:
- Mika Maliranta, johtaja, Labore, (mika.maliranta@labore.fi) ja 050 369 8054.
- Janne Tukiainen, VTT, taloustieteen professori, Turun yliopisto, (janne.tukiainen@utu.fi), 050 308 3620.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mika MalirantajohtajaLabore
Puh:050 369 8054mika.maliranta@labore.fiLiitteet
Työn ja talouden tutkimus LABORE
Arkadiankatu 7
00100 Helsinki
040 940 1940
https://labore.fi
Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen taloudellinen tutkimuslaitos, jossa tehdään tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävää soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta. Tutkimuksen painopistealueet ovat työn ja koulutuksen taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Tuottavuus kasvuun palkkaamalla yrityksiin lisää korkeakoulutettuja30.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Yritysten tuottavuuden kasvu on kiinteässä yhteydessä siihen, että erityisesti STEM-alojen korkeakoulutettujen osuus niiden henkilöstössä kasvaa, kertoo Laboren uusi analyysi. Kaupallisen alan korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrän kasvu näkyy yritysten tuottavuudessa vieläkin nopeammin. Analyysin tulokset korostavat korkeasti koulutetun työvoiman ratkaisevaa merkitystä Suomen talouden kehitykselle.
Yritysten väliset erot kasvattavat palkkaeroja Suomessa24.4.2025 07:20:00 EEST | Tiedote
Laboren uudessa tutkimuksessa tarkastellaan Suomen yrityssektorin palkkahajonnan ajureita vuosina 2001–2022. Vaikka yritysten sisäiset palkkaerot muodostavat suurimman osan palkkahajonnasta vuositasolla, yritysten välinen vaihtelu selittää suurimman osan palkkaerojen kasvusta pitkällä aikavälillä. Erityisesti korostuu toimialojen välinen vaihtelu ja pieni joukko toimialoja selittää suuren osan palkkahajonnan kasvusta. Vuosina ennen koronapandemiaa vaikutukset näkyvät erityisen selkeästi. Alueiden välinen palkkahajonta sen sijaan ei ole merkittävä tekijä.
Eläkkeiden inflaatiovakauttajan olisi voinut suunnitella toisin16.4.2025 06:45:00 EEST | Blogi
Tammikuussa sovittu eläkeuudistus toi mukanaan inflaatiovakauttajan, joka leikkaa eläkkeitä inflaatiopiikkien aikana. Uudistuksen tarkoituksena on vakauttaa eläkejärjestelmän rahoitus, mutta onko se onnistunut valinta? Tässä blogissa pohdimme, millaisia seurauksia inflaatiovakauttajalla voi olla eläkeläisten toimeentuloon ja makrotalouden vakauteen – ja olisiko samoihin tavoitteisiin voinut päästä vähemmän haitallisin keinoin.
Ekonomisk prognos 2025-2027: Ekonomin återhämtar sig under osäkra tider3.4.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Enligt Labores konjunkturprognos våren 2025 kommer Finlands ekonomi att växa med 1,4 procent under 2025. Konjunkturläget förbättras 2026 och 2027 då BNP-tillväxten väntas stiga till 1,9 procent respektive 1,4 procent. Långsammare inflation och räntesänkningar kommer att stödja tillväxten i bostadsbyggande, privat konsumtion och export. Den internationella osäkerheten är exceptionellt hög, vilket innebär en ökad risk för långsammare tillväxt än väntat.
Talousennuste vuosille 2025–2027: Jousitus kovilla, talous elpyy epävarmuuden aikana3.4.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Tutkimuslaitos Laboren kevään 2025 suhdanne-ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 1,4 prosenttia vuonna 2025. Suhdanne paranee vuosina 2026–2027, jolloin BKT-kasvu vauhdittuu 1,9 ja 1,4 prosenttiin. Hidastunut inflaatio ja koronlaskut tukevat asuinrakentamisen, yksityisen kulutuksen ja viennin kasvua. Kansainvälinen epävarmuus on poikkeuksellisen suurta, mikä merkitsee kohonnutta riskiä ennustettua hitaamman kasvun toteutumiselle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme