Hallitukselta ja talousvaliokunnalta rakentavat linjaukset pankkiunionin kehittämiseen – sijoittajanvastuuta ei pidä romuttaa

EU:n komissio antoi huhtikuun lopulla 2023 ehdotuksensa keskisuurten pankkien kriisinratkaisun ja talletussuojan kehittämiseksi. Pitkään valmisteltu ehdotus päädyttiin lopulta antamaan keskeneräisenä, kun Yhdysvalloissa ja Sveitsissä puhkesi viime keväänä pankkikriisejä.

Koska virkamiestason pohjustavissa neuvotteluissa ei saavutettu Suomen ja eräiden muiden maiden ponnisteluista huolimattatoimivaa lopputulosta, komissio päätyi harmillisesti esittämään varsin erikoista ratkaisua: talletussuojajärjestelmässä olevia rahoja käytettäisiin sijoittajille kuuluvien tappioiden kattamiseen. Vaikka ehdotus sisältää myös eteenpäin vieviä osioita, otettiin sijoittajanvastuun osalta harppaus taaksepäin.

Komission ratkaisu johtaisi osittaiseen luopumiseen sijoittajanvastuusta. Pankkien sijoittajien tappioita sälytettäisiin siis katettavaksi tallettajien suojaksi kerätyistä rahastoista. Tämä sotii vahvasti pankkiunionin perusperiaatetta vastaan: kaatuvan pankin tappiot kuuluvat sijoittajien maksettavaksi, eivät veronmaksajien. Jos talletusten suojaamiseksi kerätyillä rahoilla alettaisiin pelastaa sijoittajia, tulisi välttämättömäksi täydentää rahastoja. Täydentäminen tapahtuisi velvoittamalla pankit korvaamaan vajeen.

Pankkiunionin periaatteita puolustettava

Suomessa valtioneuvosto sekä talousvaliokunta ovat nähneet esityksen ongelmat ja ottaneet, aivan oikein, tiukan kannan pankkiunionin perusperiaatteiden puolustamiseksi, erityisesti sijoittajanvastuuta koskevan periaatteen ja talletusten turvaamiseksi. Suuren valiokunnan odotetaan vahvistavan valtioneuvoston ja talousvaliokunnan kannat lokakuun alkupuoliskolla. Suomi ei olettavasti ole EU:ssa jäämässä yksin kriittisten kantojensa kanssa.

Talletussuojarahaston vajeen täyttäminen lisäisi pankkisektorin maksurasitetta, kuten talousvaliokuntakin toteaa. Pankkisektorin maksurasitteen kustannukset siirtyvät lopulta ainakin jossain määrin asiakkaille muodossa tai toisessa, kuten Euroopan keskuspankkikin vastikään on tuonut esiin kommentoidessaan eräiden maiden pankkiverosuunnitelmia. Tällä tavalla veroluonteisille maksuille tyypillisesti taloudessa tapahtuu, kuten olemme viime aikoina inflaatiouutisista voineet havaita. Pankeille koituva ylimääräinen maksurasite siirtyy pankkien asiakkaille eli niille samoille veronmaksajille, joita pankkiunionin on tarkoitus suojata.

Niiltä osin kun maksurasitus ei siirry eteenpäin asiakkaille, se jää rasittamaan pankin kannattavuutta, mikä osaltaan heikentää pankin omaa kriisinsietokykyä. Tilanteesta tulee vaarallinen, mikäli pankkijärjestelmään kohdistuu samaan aikaan laajempi häiriö tappioiden tai epävarmuuden lisääntymisen seurauksena. Tämä voi suistaa pankkeja laajemmin vaikeuksiin. Komission esittämästä ratkaisusta tulee tällöin ongelma.

Suomessa pankkisektori on turvattu laajasti kriiseiltä paitsi vahvalla vakavaraisuudella, myös vaatimalla lähes kaikilta pankeilta kriisinratkaisupääomien pitämistä taseissa. Niillä katetaan mahdollisessa kriisissä pankkien tappioita ja uudelleenpääomittamisen kustannuksia. Pankeille on tehty myös kriisinratkaisusuunnitelmat ja huolehdittu ennakolta, että suunnitelmat ovat myös toteutettavissa. Tarvetta suomalaispankkien tappioiden kattamiseen talletussuojavaroista ei Euroopan pankkiviranomaisen laskelmien mukaan nykymallissa ole.

Mikäli komission esitys etenee lainsäädännöksi, on näillä näkymin seuraavana vuorossa kansallisten talletussuojavarojen yhdistäminen yhteiseksi pankkiunionitason talletussuojarahastoksi. Komission suunnitelmissa suomalaiselle yhteiskunnalle on edellä mainituista syistä varattu maksajan rooli.

Komission esitys pitää sisällään monia hyviäkin ehdotuksia valvovan viranomaisen ja kriisinratkaisuviranomaisen tietojenvaihdon ja yhteistyön parantamisesta. Näiden avulla ongelmapankkien tilanteeseen kyettäisiin reagoimaan nykyistä varhaisemmassa vaiheessa, jolloin myös sijoittajanvastuun toteuttaminen on helpompaa. Tämä osoittaa, että tappioiden sälyttäminen ulkopuolisille ei ole mitenkään välttämätöntä pankkiunionin viimeistelemiseksi. Järkevämpää on hyödyntää nykyisten vakavaraisuus-, kriisinratkaisu- ja valvontakehikkojen ominaispiirteitä ja mahdollisuuksia.

Lue lisää

Finanssiala ry:n lausunto