Kysely lähetettiin sähköpostitse yhteensä 4 088 Ilmarisen ulkomaantyön asiakkaalle ja ulkomaantyön webinaariin ilmoittautuneelle. Lisäksi kyselyä pyydettiin välittämään eteenpäin kollegoille omassa organisaatiossa. Vastauksia saatiin 232 kpl. Vastaajista 99 % oli Suomen kansalaisia, joista 52 % aikoo palkata työntekijöitä lähivuosina ulkomailta. 54 % vastaajista kertoi, että heillä on tällä hetkellä työntekijöitä ulkomailla. Yli neljäsosa vastaajista edusti teollisuutta. Toimialoissa korostuivat myös muu palvelutoiminta, informaatio ja viestintä sekä rakentaminen. Vastaajista 34 % työskenteli yrityksessä, jossa on 50–199 työntekijää. Vastausaika oli 26.4.–24.5.2023. Lisäksi haastateltiin tarkemmin neljää vastaajaa.

Työntekijät ovat työnantajien mukaan useimmiten aiempaa tietoisempia muun muassa eri maiden sosiaaliturvan eroista, mikä haastaa työnantajaa pohtimaan ulkomailla työskentelyn kestoa. Suomen sosiaaliturva katkeaa, jos työskentely ulkomailla jatkuu yli viisi vuotta.

Eniten apua kaivataan kansainvälistä verotusta koskien

Vastaajista 53 % kertoi kaipaavansa apua kansainväliseen verotukseen liittyvissä asioissa. 41 % tarvitsee tukea tulorekisteriin liittyvissä kansainvälisissä asioissa ja niin ikään 40 % suomalaisen työntekijän työeläkevakuuttamiseen ulkomailla. 34 % vastaajista mainitsi myös kansainvälisen sosiaaliturvan EU-, ETA-maissa ja Sveitsissä, 31 % muut matkustukseen tai lakimuutoksiin liittyvät seikat ja 28 % ulkomaalaisen työntekijän työeläkevakuuttamisen Suomessa asioina, joihin heillä yrityksessä kaivataan ammattilaisten apua.

Mainintoja saivat lisäksi Kelan etuudet, kun työntekijä työskentelee ulkomailla (27 %), työperäisten oleskelulupien hakeminen (26 %) ja vapaaehtoinen TyEL-vakuuttaminen (22 %). Vakuutuspalkkaan liittyen apua kaivataan vakuutuspalkan määrittelyssä (18 %) ja sen ilmoittamisessa tulorekisteriin (10 %).

Eläkeyhtiön tarjoamat palvelut helpottavat asiakkaan työtä

Kyselyyn vastanneet työnantajat kokevat työssään helpoimmaksi niiden osa-alueiden hoitamisen, joihin he saavat apua työeläkeyhtiöltään. Näistä eniten mainintoja saivat kansainvälinen sosiaaliturva EU-maissa, ETA-maissa ja Sveitsissä (39 %), ulkomaalaisen työntekijän työeläkevakuuttaminen Suomessa (37 %) ja suomalaisen työntekijän työeläkevakuuttaminen ulkomailla (35 %).

Jopa 72 % hoitaa ulkomaantyön vakuutusasiat itse

Valtaosa (72 %) kertoo hoitavansa yrityksessään ulkomaantyön vakuuttamiseen liittyvät asiat itse. Tilitoimistoille asian on ulkoistanut 6 % vastaajista, kun puolestaan 23 % kääntyy muiden tahojen kuten vakuutusmeklarien, Eläketurvakeskuksen tai ulkopuolisten konsulttien puoleen.

Eniten ulkopuolisista toimijoista hyödynnetään verohallintoa (70 %) ja Kelaa (46 %). Suosittuja ovat myös maahanmuuttovirasto (36 %) ja kansainväliseen liikkuvuuteen erikoistuneet konsulttiyritykset (33 %). Apua haetaan myös Digi- ja väestötietovirastolta, ulkoministeriöstä sekä relokaatio-, viisumi- ja kulttuuripalveluita tarjoavilta yrityksiltä.

Vastaajilta kysyttiin, onko tietoa heidän mielestään saatavilla helposti koskien kansainvälistä liikkuvuutta. Kaikkien vastausten keskiarvo oli 2,8 (1 = täysin eri mieltä, 5 = täysin samaa mieltä).

Ohjeistus halutaan yhteen paikkaan

Vastaajat kokevat, että tietoa on tarjolla runsaasti, mutta se näyttäytyy pirstaloituneena ja on sijoitettu liian moneen paikkaan. Tämä puolestaan tekee asiaan perehtymisestä vaikeaa, kun sekavaksi koettu ohjeistus on keräiltävä itse sieltä täältä. Erityisesti kaivataan konkreettista käytännön ohjeistusta eri virastojen ja toimijoiden välisestä työnjaosta sekä niissä asioinnin järjestyksestä. Myös tieto muutoksista halutaan nopeasti ja ymmärrettävästi.

Palvelua toivotaan A1-dokumenttien hallinnoimisessa, viranomaisilmoitusten tekemisessä ja kansainvälisen verotuksen hoitamisessa. Lisäksi toivotaan ohjeistusta sosiaaliturvamaksujen maksamiseen muihin maihin sekä yhteystietoja eri maiden eläkelaitoksiin.

Yhtenä konkreettisena ratkaisuna esitettiin toive verkkosivustosta, josta työnantaja voisi tarkistaa kaikki huomioitavat asiat niin vakuuttamisen, verotuksen kuin sosiaaliturvan näkökulmasta. Ohjeistuksen tulisi sisältää myös marssijärjestys siitä, mitä tulee tehdä ja missä vaiheessa. Vastaajat toivovat myös tietopakettia, joka ohjeistasi verotuksessa, sosiaaliturvassa ja lupa-asioissa. Materiaalia toivotaan myös muiden maiden sosiaaliturvasta sekä siitä, miten se vertautuu kansainvälisesti ja Suomen järjestelmään nähden. Apua olisi hyvä olla saatavissa myös englanniksi.