Tekoäly tuo uusia mahdollisuuksia parantaa työturvallisuutta datan avulla
12.10.2023 08:30:00 EEST | Työterveyslaitos | Tiedote
Työterveyslaitoksen tutkimushanke antoi uutta tietoa työturvallisuusdatan käytön kehittämiseen organisaatioissa. Tutkimushankkeessa tarkasteltiin, miten ja millä edellytyksillä koneoppimismenetelmiä voidaan hyödyntää turvallisuusjohtamisen työkaluna sekä turvallisuustutkimuksessa. Samalla julkaistiin maksuton opas hyödyttämään ja helpottamaan organisaatioita dataan pohjautuvan turvallisuuden kehittämisessä.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 12.10.2023
Työterveyslaitos toteutti nelivuotisen tutkimushankkeen Turvallisuusjohtamisen kehittäminen tiedon louhinnalla – AI Safety neljän suomalaisen teollisuusyrityksen kanssa. Tavoitteena oli kehittää turvallisuusjohtamista ja työturvallisuutta.
Koneoppimismenetelmät auttavat suurten aineistojen analysoinnissa
Organisaatioissa on kasvavaa halua hyödyntää niille kertyvää työturvallisuusdataa turvallisuusjohtamisen tueksi. Dataa on usein saatavissa jo niin paljon, että sen läpikäyminen perinteisin menetelmin olisi erittäin työlästä.
Apuun ovat tulleet koneoppimismenetelmät, kuten tekstinlouhinta, jotka mahdollistavat suurten aineistojen nopean analysoinnin. Perinteisen työturvallisuusdatan lisäksi työturvallisuutta voi analysoida myös toimintaympäristöön ja kontekstiin liittyvästä, usein piilossa olevasta informaatiosta.
Viime vuosien tekoälyinnostus on lisännyt kiinnostusta siitä, millaisia ratkaisuja tekoäly voisi tarjota liiketoiminnan ja työelämän haasteisiin. Samalla tekoälyn soveltamismahdollisuudet käytännössä ovat saattaneet hämärtyä.
– Helposti unohdetaan, että tekoäly tarvitsee laadukasta dataa tuottaakseen hyödyllistä tietoa. Työturvallisuusdatan kohdalla tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että poikkeamiin liittyvä tiedonkeruu ja tutkinta tehdään systemaattisesti ja tekstikuvauksiin kirjataan kattavasti poikkeaman ja ihmisen toiminnan taustalla vaikuttaneita tekijöitä, kertoo tutkimuspäällikkö Maria Tiikkaja Työterveyslaitoksesta.
– Kontekstidatan merkitys näkyy erityisesti ennustemalleja laadittaessa. Esimerkiksi ylitöiden tai tuotannon määrän kasvu voi ennustaa turvallisuuspoikkeamien lisääntymistä. Jos turvallisuusdataa ei pystytä analysoinnissa kytkemään muuhun organisaatiodataan, ei saada näkyviin sellaisia organisaation toiminnassa esiintyviä tekijöitä, joilla on yhteys turvallisuuspoikkeamien esiintyvyyteen, jatkaa erityisasiantuntija Olli Haavisto Työterveyslaitoksesta.
Uudesta oppaasta vinkkejä turvallisuusdatan kehittämiseen
AI Safety-hankkeen yhteydessä julkaistiin opas hyödyttämään ja helpottamaan organisaatioita. Opas nostaa esiin kehittämistoimenpiteitä turvallisuusdatan keräämiseen ja datan laadun parantamiseen. Opas antaa vinkkejä, miten ja millaista dataa organisaatioiden tulisi kerätä, jotta sitä voitaisiin paremmin hyödyntää koneoppimispohjaisessa työturvallisuuden kehittämisessä ja johtamisessa.
Datojen avulla voidaan pyrkiä ennakoimaan tulevaa työturvallisuustilanteen kehittymistä sekä ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin ennakoidusti. Datankeruussa datan laadun, esimerkiksi vapaamuotoiseen tekstiin kirjattavien asioiden lisäksi myös datajärjestelmien suunnittelulla on merkitystä. Järjestelmien tulee olla helppokäyttöisiä, helposti saavutettavia ja tarvittavien tietojen kirjaamiseen ohjaavia.
– Tiedonkeruussa on hyvä keskittyä erityisesti laatuun määrän lisäksi. Esimerkiksi pakollisten turvallisuushavaintojen raportointikiintiöiden sijaan kannattaa keskittyä henkilöstön koulutukseen turvallisuudessa vaikuttaviin asioihin ja tunnistamaan niihin vaikuttavia tekijöitä, sanoo Maria Tiikkaja.
Ideaalitilanteessa organisaatiolla olisi käytössään monipuolista analysoitua vertailutietoa, jossa yhdistyisi sen eri toiminnoissa keräämiä datoja. Arvioinnin tuloksista syntyy tarvittavia raportteja työturvallisuuden tilannekuvan luomiseen, tietoa työturvallisuuden kehittämiseen sekä jatkuvaan oppimiseen. Parhaimmillaan organisaatiot luovat täysin uusia analysoidun työturvallisuusdatan hyödyntämistapoja, mikä osaltaan edistää koko turvallisuusjohtamisen ja –toiminnan uudistumista.
Tietoa hankkeesta
- Hanke on saanut rahoitusta Työsuojelurahastolta ja osallistujaorganisaatioilta.
- Tutustu turvallisuusdatan kehittämiseen oppaan avulla: Työturvallisuuden tiedonkeruu – laatua kehittäen: Opas työturvallisuusdatan käytön kehittämiseen organisaatioissa (julkari.fi).
- Työterveyslaitos on julkaissut myös yleistajuisen oppaan, joka helpottaa tieteellistä tutkimusta, jossa käsitellään yritysdataa ja henkilöstön henkilötietoja: Tutkittua tietoa organisaation datasta vastuullisesti ja eettisesti: Opas henkilötunnisteisen organisaatiodatan tutkimuskäyttöön (julkari.fi).
- Tutustu hankesivuihin: Turvallisuusjohtamisen kehittäminen tiedon louhinnalla – AI Safety
- Lue lisää hankkeen loppuraportista: Turvallisuusjohtamisen kehittäminen tiedon louhinnalla : AI SAFETY -hankkeen loppuraportti (julkari.fi).
Lisätiedot
- Tutkimuspäällikkö Maria Tiikkaja, Työterveyslaitos, puh. 040 753 7644, maria.tiikkaja@ttl.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja tiedotteemme.
Tilaa kohdennettu uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)

Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Työterveyslaitoksen tutkimuskatsaus: lokakuu 202621.10.2026 07:44:29 EEST | Uutinen
Tässä tutkimuskatsauksessa on esitelty tiiviisti kuusi tuoreinta tutkimusta Työterveyslaitoksen tutkijoilta. Niissä on tarkasteltu esimerkiksi työkyvyn lukutaitoa, opettajien eettistä kuormitusta ja työntekijöiden kokemuksia yhteiskäyttöisistä työtiloista.
Undersökning: Arbetsplatserna ser positivt på familjeledigheter men praxis kan förbättras6.10.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Familjeledighetsreformen 2022 syns på arbetsplatserna som längre familjeledigheter för pappor. Attityden till familjeledigheter är i huvudsak positiv, men en del arbetsplatser har ännu lite praxis som stödjer dem. Utöver en positiv stämning behövs dokumenterad familjevänlig praxis, som också beaktar olika familjesituationer.
Tutkimus: Työpaikoilla suhtaudutaan perhevapaisiin myönteisesti, mutta käytännöissä on kehitettävää6.10.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Vuoden 2022 perhevapaauudistus näkyy työpaikoilla isien pidempinä perhevapaina. Suhtautuminen perhevapaisiin on pääosin myönteistä, mutta niitä tukevia käytäntöjä on vielä osassa työpaikkoja vähemmän. Myönteisen ilmapiirin lisäksi tarvitaan kirjattuja perheystävällisiä käytäntöjä, jotka huomioivat myös erilaiset perhetilanteet.
Study: Workplaces view parental leave positively, but there is room for improvement in practices6.10.2026 06:00:00 EEST | Press release
The 2022 parental leave reform is reflected at workplaces through longer parental leave periods taken by fathers. Attitudes towards parental leave are mainly positive, but some workplaces still have few practices supporting it. In addition to a positive atmosphere, documented family-friendly practices that also take into account different family situations are needed.
Finländarnas arbetsförmåga har stärkts, men symtomen på utbrändhet är oförändrade5.10.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Enligt undersökningen Hur mår Finland? upplevs arbetsförmågan vara något bättre än tidigare. På den starkaste nivån låg upplevelsen av fysisk arbetsförmåga, på den svagaste nivån emotionell arbetsförmåga. Unga bedömde sin kognitiva och fysiska arbetsförmåga något högre än andra, men deras välbefinnande i arbetet var sämre. För att minska symtomen på utbrändhet bör man rikta åtgärder mot byråkratiska krav och rollkonflikter.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme