Tekoäly tuo uusia mahdollisuuksia parantaa työturvallisuutta datan avulla
12.10.2023 08:30:00 EEST | Työterveyslaitos | Tiedote
Työterveyslaitoksen tutkimushanke antoi uutta tietoa työturvallisuusdatan käytön kehittämiseen organisaatioissa. Tutkimushankkeessa tarkasteltiin, miten ja millä edellytyksillä koneoppimismenetelmiä voidaan hyödyntää turvallisuusjohtamisen työkaluna sekä turvallisuustutkimuksessa. Samalla julkaistiin maksuton opas hyödyttämään ja helpottamaan organisaatioita dataan pohjautuvan turvallisuuden kehittämisessä.
Työterveyslaitoksen mediatiedote 12.10.2023
Työterveyslaitos toteutti nelivuotisen tutkimushankkeen Turvallisuusjohtamisen kehittäminen tiedon louhinnalla – AI Safety neljän suomalaisen teollisuusyrityksen kanssa. Tavoitteena oli kehittää turvallisuusjohtamista ja työturvallisuutta.
Koneoppimismenetelmät auttavat suurten aineistojen analysoinnissa
Organisaatioissa on kasvavaa halua hyödyntää niille kertyvää työturvallisuusdataa turvallisuusjohtamisen tueksi. Dataa on usein saatavissa jo niin paljon, että sen läpikäyminen perinteisin menetelmin olisi erittäin työlästä.
Apuun ovat tulleet koneoppimismenetelmät, kuten tekstinlouhinta, jotka mahdollistavat suurten aineistojen nopean analysoinnin. Perinteisen työturvallisuusdatan lisäksi työturvallisuutta voi analysoida myös toimintaympäristöön ja kontekstiin liittyvästä, usein piilossa olevasta informaatiosta.
Viime vuosien tekoälyinnostus on lisännyt kiinnostusta siitä, millaisia ratkaisuja tekoäly voisi tarjota liiketoiminnan ja työelämän haasteisiin. Samalla tekoälyn soveltamismahdollisuudet käytännössä ovat saattaneet hämärtyä.
– Helposti unohdetaan, että tekoäly tarvitsee laadukasta dataa tuottaakseen hyödyllistä tietoa. Työturvallisuusdatan kohdalla tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että poikkeamiin liittyvä tiedonkeruu ja tutkinta tehdään systemaattisesti ja tekstikuvauksiin kirjataan kattavasti poikkeaman ja ihmisen toiminnan taustalla vaikuttaneita tekijöitä, kertoo tutkimuspäällikkö Maria Tiikkaja Työterveyslaitoksesta.
– Kontekstidatan merkitys näkyy erityisesti ennustemalleja laadittaessa. Esimerkiksi ylitöiden tai tuotannon määrän kasvu voi ennustaa turvallisuuspoikkeamien lisääntymistä. Jos turvallisuusdataa ei pystytä analysoinnissa kytkemään muuhun organisaatiodataan, ei saada näkyviin sellaisia organisaation toiminnassa esiintyviä tekijöitä, joilla on yhteys turvallisuuspoikkeamien esiintyvyyteen, jatkaa erityisasiantuntija Olli Haavisto Työterveyslaitoksesta.
Uudesta oppaasta vinkkejä turvallisuusdatan kehittämiseen
AI Safety-hankkeen yhteydessä julkaistiin opas hyödyttämään ja helpottamaan organisaatioita. Opas nostaa esiin kehittämistoimenpiteitä turvallisuusdatan keräämiseen ja datan laadun parantamiseen. Opas antaa vinkkejä, miten ja millaista dataa organisaatioiden tulisi kerätä, jotta sitä voitaisiin paremmin hyödyntää koneoppimispohjaisessa työturvallisuuden kehittämisessä ja johtamisessa.
Datojen avulla voidaan pyrkiä ennakoimaan tulevaa työturvallisuustilanteen kehittymistä sekä ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin ennakoidusti. Datankeruussa datan laadun, esimerkiksi vapaamuotoiseen tekstiin kirjattavien asioiden lisäksi myös datajärjestelmien suunnittelulla on merkitystä. Järjestelmien tulee olla helppokäyttöisiä, helposti saavutettavia ja tarvittavien tietojen kirjaamiseen ohjaavia.
– Tiedonkeruussa on hyvä keskittyä erityisesti laatuun määrän lisäksi. Esimerkiksi pakollisten turvallisuushavaintojen raportointikiintiöiden sijaan kannattaa keskittyä henkilöstön koulutukseen turvallisuudessa vaikuttaviin asioihin ja tunnistamaan niihin vaikuttavia tekijöitä, sanoo Maria Tiikkaja.
Ideaalitilanteessa organisaatiolla olisi käytössään monipuolista analysoitua vertailutietoa, jossa yhdistyisi sen eri toiminnoissa keräämiä datoja. Arvioinnin tuloksista syntyy tarvittavia raportteja työturvallisuuden tilannekuvan luomiseen, tietoa työturvallisuuden kehittämiseen sekä jatkuvaan oppimiseen. Parhaimmillaan organisaatiot luovat täysin uusia analysoidun työturvallisuusdatan hyödyntämistapoja, mikä osaltaan edistää koko turvallisuusjohtamisen ja –toiminnan uudistumista.
Tietoa hankkeesta
- Hanke on saanut rahoitusta Työsuojelurahastolta ja osallistujaorganisaatioilta.
- Tutustu turvallisuusdatan kehittämiseen oppaan avulla: Työturvallisuuden tiedonkeruu – laatua kehittäen: Opas työturvallisuusdatan käytön kehittämiseen organisaatioissa (julkari.fi).
- Työterveyslaitos on julkaissut myös yleistajuisen oppaan, joka helpottaa tieteellistä tutkimusta, jossa käsitellään yritysdataa ja henkilöstön henkilötietoja: Tutkittua tietoa organisaation datasta vastuullisesti ja eettisesti: Opas henkilötunnisteisen organisaatiodatan tutkimuskäyttöön (julkari.fi).
- Tutustu hankesivuihin: Turvallisuusjohtamisen kehittäminen tiedon louhinnalla – AI Safety
- Lue lisää hankkeen loppuraportista: Turvallisuusjohtamisen kehittäminen tiedon louhinnalla : AI SAFETY -hankkeen loppuraportti (julkari.fi).
Lisätiedot
- Tutkimuspäällikkö Maria Tiikkaja, Työterveyslaitos, puh. 040 753 7644, maria.tiikkaja@ttl.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja tiedotteemme.
Tilaa kohdennettu uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Kutsu SuomiAreenaan 24.6. ja 25.6.: Väki vähenee, päättyvätkö pidot?22.6.2026 13:31:17 EEST | Kutsu
Suomen väestö ikääntyy, syntyvyys on alhainen ja työikäisten määrä kääntyy laskuun. Nuorilla on kannettavana entistä suurempi vastuu. Mistä ratkaisu hankalaan yhtälöön? Tervetuloa DEMOGRAPHY- ja YOUNG-ohjelmien sekä Itlan tilaisuuksiin SuomiAreenaan Poriin!
Kommun10-undersökningen: Sjukfrånvaron fördelas enligt kön, yrke och ålder16.6.2026 02:00:00 EEST | Pressmeddelande
Sjukfrånvaron har som helhet förblivit ganska oförändrad efter social- och hälsovårdsreformen, men det finns betydande skillnader mellan kön, yrke och åldersgrupper. Kvinnor och de yngsta anställda samt till exempel anställda inom småbarnspedagogik har fler frånvarodagar än män, medelålders och personer som arbetar i ledande uppgifter eller expertuppgifter.
Kunta10-tutkimus: Sairauspoissaolot jakautuvat sukupuolen, ammatin ja iän mukaan16.6.2026 02:00:00 EEST | Tiedote
Sairauspoissaolot ovat säilyneet kokonaisuutena varsin ennallaan sote-uudistuksen jälkeen, mutta sukupuoli, ammatti ja ikäryhmät paljastavat merkittäviä eroja. Naisilla ja nuorimmilla työntekijöillä sekä esimerkiksi varhaiskasvatuksen työntekijöillä on enemmän poissaoloja verrattuna miehiin, keski-ikäisiin ja johtavissa tai erityisasiantuntijatehtävissä työskenteleviin.
Kunta10 study: Sickness absence is divided by gender, profession and age16.6.2026 02:00:00 EEST | Press release
Overall, sickness absence have remained fairly unchanged since the reform package on healthcare and social welfare, but there are significant differences between genders, professions and age groups. Women and the youngest employees, as well as employees in early childhood education, for example, have more absences than men, middle-aged employees and those working in managerial or specialist positions.
Psykisk hälsa i arbetslivet samlar över 800 internationella experter i Helsingfors15.6.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Psykisk hälsa i arbetet har blivit en av de viktigaste frågorna i samhället och arbetslivet i hela Europa. Den internationella konferensen om företagshälsovård och arbetshälsa som ordnas i Helsingfors den 15–17 juni 2026 granskar aktuella fenomen i arbetslivet och deras kopplingar till psykisk hälsa och välbefinnande i arbetet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme