Pirkanmaan hyvinvointialueen Kirurgian koulutuskeskus Taysin kampuksella täytti 10 vuotta 5.10.2023

Kirurgian koulutuskeskus perustettiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin aikaan alkujaan hankkeena, ja vuonna 2015 siitä tuli sairaanhoitopiirin yksikkö. Pirkanmaan hyvinvointialueella Kirurgian koulutuskeskus kuuluu TKIO-vastuualueelle (tutkimus, kehittäminen, innovaatiot ja osaaminen). Koulutuskeskuksessa työskentelee tällä hetkellä täysipäiväisesti kaksi koulutuskoordinaattoria sekä osa-aikainen asiantuntijalääkäri. Asiantuntijalääkärinä on toiminut maaliskuusta 2015 alkaen gynekologinen onkologi Reita Nyberg.

Kirurgian koulutuskeskuksen toiminta on eettisesti kestävää

Etene (eettinen neuvottelukunta) edellyttää, että Kirurgian koulutuskeskuksen toiminta on voittoa tavoittelematonta, eikä toiminnalla tueta kaupallista tuotekehitystä. Kaikille koulutuksiin osallistuville painotetaan aina sekä salassapidon velvoitetta että vainajien kohtelua yhtä kunnioittavasti kuin eläviäkin potilaita. Vainaja ei ole opetustilanteessa tunnistettavissa, ja mikäli opetustilanteesta tallennetaan kuvamateriaalia, ei vainaja saa olla siitäkään tunnistettavissa. Kirurgian koulutuskeskuksen toiminnasta toimitetaan vuosittain vuosikertomus valvontaviranomaiselle.

Koulutuskeskus on saanut Valviralta kudoslakiin perustuen opetusluvan 2013. Vuonna 2020 opetusluvan valvonta siirtyi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealle. Vainajien käyttäminen opetuksessa on ruumiinavauksen yhteydessä mahdollista, kun voidaan varmistaa omaisilta ja läheisiltä tai potilastiedoista, ettei vainaja olisi ruumiinsa opetuskäyttöä vastustanut, eikä opetus viivästytä vainajan luovuttamista omaisille hautausta varten. Lisäksi on tärkeää, ettei opetus häiritse kuolemansyyn selvittämistä tai elin- ja kudossiirtotoimintaa. Kirurgian koulutuskeskus tekee tiivistä yhteistyötä oikeuslääkärin kanssa.

Kirurgian koulutuskeskuksen koulutuksiin on osallistunut yli 14 000 valmista tai tulevaa ammattilaista

Kymmenen vuoden aikana Kirurgian koulutuskeskuksessa on saanut koulutusta yli 7 600 valmista lääkäriä ja hoitajaa sekä yli 6 500 lääketieteen tai sairaanhoidon opiskelijaa. Kouluttajia ja asiantuntijoita puolestaan on vieraillut koulutuskeskuksessa noin 2900. Yli 1 700 henkilöä Pirkanmaan, Vaasan, Seinäjoen ja Keski-Suomen alueelta on toiminut kuolemansa jälkeen opetuspotilaana koulutuskeskuksessa. Kiitämme heitä jokaista lämpimästi heidän arvokkaasta panoksestaan kirurgisen osaamisen parantamiseksi. 

Kirurgian koulutuskeskus tukee ja kehittää leikkauksia tekevien ammattilaisten kirurgisia taitoja. Kirurgisten taitojen kehittäminen auttaa parantamaan potilasturvallisuutta. Tyypillisiä koulutuskeskuksessa harjoiteltavia taitoja ovat muun muassa erilaisten tekonivelimplanttien asetukset, murtumien, vammojen ja syöpäkasvainten kirurginen hoito, tähystykselliset leikkaustekniikat sekä hätätilapotilaan hoito.

Kymmenvuotissyntymäpäivään mennessä Kirurgian koulutuskeskuksessa on järjestetty yhteensä yli 1200 koulutustilaisuutta, joista 836 on ollut Taysin ja Pirkanmaan hyvinvointialueen klinikoiden sekä Tampereen yliopiston lääketieteen tiedekunnan koulutuksia ja 380 on ollut erikoislääkäriyhdistysten, yritysten tai muiden sairaaloiden koulutustilaisuuksia. Koronapandemian alkuvaiheessa koulutuskeskus oli puoli vuotta suljettuna, ja sulkuajan jälkeenkin kansainvälisten koulutusten järjestäminen oli jonkin aikaa rajoitettua. Nyt ulkomaisia lääkäreitä käy jälleen säännöllisesti koulutuskeskuksessa sekä kouluttamassa että kouluttautumassa itse.

Toimenpideharjoittelu vainajalla lisää kirurgin itseluottamusta

Kirurgian koulutuskeskuksessa tehdyn toimenpideharjoittelun on havaittu lisäävän kirurgin luottamusta selvitä kyseisestä toimenpiteestä aidossa tilanteessa leikkaussalissa. Aiheesta saatiin tietoa Tampereen yliopistossa lääketiedettä opiskelevan LK Lotta Toivion tekemästä kyselytutkimuksesta, jossa kysyttiin sadalta koulutuskeskuksessa harjoitelleelta Taysin erikoistuvalta ja erikoislääkäriltä arvioita luottamuksesta heidän omiin kykyihinsä ennen ja jälkeen harjoittelun. Molemmissa ryhmissä luottamus omiin kykyihin parani merkitsevästi vainajalla tehdyn toimenpideharjoittelun jälkeen.

Kyselytutkimus tarjosi tietoa myös tavallisimmista oppimistavoitteista vainajilla tehtävissä harjoituksissa, vastauksissa painottuivat toimenpiteen tekniikan ja sujuvuuden harjoittelu, oleellisen kirurgisen anatomian opettelu sekä erikoislääkäreillä myös erikoistuvien lääkäreiden ohjaaminen ja opettaminen. Kyselytutkimuksen yhteydessä annetusta vapaasta palautteesta yli 90 %:ssa kiitettiin sekä Kirurgian koulutuskeskuksen tarjoamaa harjoitteluympäristöä että vainajilla tehtävää toimenpideharjoittelua tehokkaana ja hyödyllisenä harjoitusmuotona.

Kirurgian koulutuskeskuksen asiantuntijalääkäri Reita Nybergin mukaan vainajaharjoittelu parantaa kirurgisten taitojen osaamista erityisesti siksi, että leikkaustilanne on autenttinen, mutta ohjaamiselle ja ohjatulle päätöksenteolle on aikaa. ”Tällöin kouluttajan ei tarvitse koko ajan olla varpaillaan virheiden varalta, vaan voi päinvastoin antaa tehdä virheen - toisin kuin leikkaussalissa - sillä niistä koulutettava oppii parhaiten!” jatkaa Nyberg.