Kaupunkilaisilta korkea arvosana asuinalueille — toiveissa lisää kahviloita ja ulkokuntoiluvälineitä

Asukasbarometri on kuuden vuoden välein toteutettava kyselytutkimus asuinympäristön laadusta suomalaisille, jotka asuvat yli 10 000 asukkaan taajamissa. Vuoden 2022 kyselyyn vastasi 2 975 satunnaisesti valittua 15–84-vuotiasta. Heidän mukaansa kaupunkien asuinalueet ovat pääosin viihtyisiä ja laadukkaita. Asuinalue saa keskimäärin kouluarvosanaksi 8,3, eikä tuloksissa ole suuria eroja alueiden tai väestöryhmien välillä.

Tyytyväisyys palveluihin kasvanut

Asukkaiden tärkeimmät viihtyvyystekijät kaupunkien asuinalueilla ovat luonnonympäristö, keskeinen sijainti ja rauhallisuus. Epäviihtyvyyttä aiheuttavat eniten melu ja ilmansaasteet, pysäköintipaikkojen puute sekä palvelujen puute.

Erityisen tyytyväisiä asukkaat ovat asuinalueensa päivähoito- ja peruskoulupalveluihin. Niihin on tyytyväisiä yhdeksän kymmenestä lapsiperhevastaajasta. Eniten tyytymättömyyttä herättävät asukkaiden kokoontumis- ja yhteistilat tai niiden puuttuminen.

Tyytyväisyys asuinalueen kaupallisiin ja julkisiin palveluihin on kasvanut verrattuna edelliseen vuoden 2016 barometriin, lukuun ottamatta asuinalueen terveyspalveluja, joihin tyytymättömyys on kasvanut.

Tiivistyminen parantaa liikkumismahdollisuuksia

Asukasbarometrin pitkäaikaisissa trendeissä vuodesta 1998 lähtien näkyvät kaupungistuminen, kaupunkien tiivistyminen, väestön ikääntyminen, ilmastonmuutos ja digitalisaatio. Ne ovat aiheuttaneet niin fyysisen ympäristön, asenteiden kuin käyttäytymisen muutoksia, jotka heijastuvat asuinalueiden koettuun laatuun, palvelutarpeisiin ja asumistoiveisiin.

Kaupungistuminen ja kaupunkien tiivistyminen ovat parantaneet palveluja sekä liikkumismahdollisuuksia myös ilman autoa. Kaupungeissa autottomuus yleistyy etenkin nuorilla aikuisilla.

Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Anna Strandell muistuttaa, että kaupungistumisesta seuraava runsas rakentaminen on tuonut mukanaan myös epäviihtyvyyteen liittyviä haasteita, kuten meluhaittoja ja keskeneräistä ympäristöä.

— Täydennysrakentamisen ansiosta on pystytty tiivistämään olemassa olevia alueita, mikä parantaa esimerkiksi palveluiden saatavuutta, mutta samalla se on tuonut monivuotisia rakennustyömaita keskelle olemassa olevia asuinalueita.

Viime vuosina asumista ovat leimanneet koronapandemia sekä energiakriisi ja kustannusten nousu. Ne ovat vaikuttaneet osittain ristiriitaisesti etenkin asuntojen tilatoiveisiin, Strandell arvioi.

— Pandemia kasvatti luonnonympäristön roolia asuinalueella ja esimerkiksi etätyötilan tärkeyttä asunnossa

— Toisaalta pientaloasunnoista toivotaan nykyistä pienempiä energiakulujen hillitsemiseksi.

Kierrätyksestä osa kaupunkilaisten arkea

Palvelutarpeet ovat muuttuneet asukasbarometrin mittaushistoriassa. Peruspalvelujen sijaan toivotaan nyt aiempaa enemmän palveluja vapaa-ajan viettoon, kuten kahviloita ja ravintoloita. Palvelujen digitalisaatio on vähentänyt tarvetta pankki- ja postipalveluille asuinalueella. Myös ruuan verkko-ostaminen on yleistynyt etenkin Helsingin seudulla.

Jätteiden lajittelu ja kierrätys ovat vakiintuneet osaksi kaupunkilaisten arkea, ja niihin liittyviä palveluja toivotaan enemmän asuinalueille.

Ulkoilualue- ja liikuntapaikkatoiveista kysyttiin erikseen, ja niistä suosituimmiksi nousivat ulkokuntoiluvälineet ja kävelyreitit, joita toivoi 15 ja 14 prosenttia vastaajista. Molempia toivotaan nyt enemmän kuin vuonna 2016. Myös uimarantojen ja avantouintipaikkojen suosio on kasvanut selvästi vuodesta 2016: neljänneksi toivotuimmaksi liikuntapalveluksi sijalta 12. Sen sijaan uimahallia toivotaan aiempaa vähemmän.

Uutena kysymyksenä vuoden 2022 Asukasbarometrissa kysyttiin, kuinka tärkeinä vastaajat pitävät erilaisia yhteiskäyttöpalveluja asuinalueellaan. Tärkeimpinä pidetään julkisten sähköautojen latauspisteiden sekä yhteiskäyttöisten kaupunkipyörien lisäämistä, mutta myös yhteiskäyttöisiä työkaluja toivotaan. Vähemmän toivotaan yhteiskäyttöisiä autoja, sähköpotkulautoja ja yhteisiä työtiloja.

Tietoa asuinympäristöstä kuuden vuoden välein

Asukasbarometri 2022 on kyselytutkimus kaupunkimaisten asuinympäristöjen laadusta ja asumistoiveista yli 10 000 asukkaan taajamissa. Tällaisia taajamia on Suomessa 50 kappaletta. Niistä pienin on 10 300 asukkaan Uudenkaupungin keskustaajama ja suurin yli 1,3 miljoonan asukkaan Helsingin keskustaajama. Yli 10 000 asukkaan taajamissa asui 68 % suomalaisista vuonna 2021.

Valtakunnallinen seurantatutkimus toteutettiin nyt viidennen kerran ja se tarjoaa pitkäaikaista seurantatietoa vuodesta 1998 lähtien. Tutkimus toteutettiin posti- ja internet-kyselynä loka–joulukuussa 2022 ja siihen vastasi 2 975 tilastollisella satunnaisotoksella valittua 15–84-vuotiasta. Tutkimuksen rahoittivat ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus ja sen toteutuksesta vastasi Suomen ympäristökeskus.