Kasvukaupunkien järjestäytyminen vahvistaa Suomen menestymisen edellytyksiä

Huomio on aikaisempaa enemmän keskittymässä keskisuuriin kaupunkeihin myös Euroopan unionin politiikassa ja yhteinen kansallinen verkosto luo Suomelle aikaisempaa paremmat edellytykset olla vaikuttamassa tähän keskusteluun ja samalla rakentaa entistä kestävämpää kaupunkipolitiikkaa EU-tasolla.

2020-luvun alku on merkinnyt suurta murrosvaihetta, joka näkyy myös kaupunkikehittämisen uusiutumisena. Etätyöskentely, kaupungistuminen ja kaupunkiseutuistuminen, sote-uudistus, TE-uudistus ja monet muut merkittävät toimintaympäristöä muovaavat tekijät ovat avanneet uusia mahdollisuuksia erityisesti keskisuurille kaupungeille. Uusi tilanne edellyttää uudenlaista kaupunkipolitiikkaa.

Keskisuuret ovat kasvukaupunkeja

Suomessa on tällä hetkellä 16 40 000–100 000 asukkaan kaupunkia. Näissä kaupungeissa asuu yhteensä noin 1,1 miljoonaa asukasta ja niissä sijaitsee noin 500 000 työpaikkaa. Keskisuuriin kaupunkeihin kohdistuu tulevina vuosina historiallisen suuria investointeja ja monimuotoista, yhteiskuntaa rikastavaa kasvua. Nämä kaupungit ovat niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin kriittisessä asemassa tulevien vuosikymmenten haasteiden ratkaisemisessa. Keskisuurten sijaan verkostoa kutsutaankin kasvukaupunkien verkostoksi.

Kasvukaupungit ovat oman vaikutusalueensa keskuksia seudullisuus huomioiden. Useissa kasvukaupungeissa elinkeinorakenteen vahva kehitys on näkynyt korkeana ja kasvavana työllisyysasteena. Kasvukaupunkien ääni ei ole vielä kuulunut kansallisella tasolla yhtenäisenä joukkona. Kaupunkipolitiikan on jatkossa huomioitava kasvukaupunkien merkitys.

Kasvukaupunkien verkosto

Verkoston valmisteluun osallistuneet kaupungit ovat tavanneet useita kertoja. Ensimmäinen tilaisuus pidettiin Hämeenlinnassa elokuussa 2022. Samalla julkaistiin aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n yhdessä Hypo-pankin, Rakennusteollisuus RT:n, Kuntaliiton sekä Hämeenlinnan, Hyvinkään ja Kokkolan kaupunkien kanssa toteuttama, järjestyksessään kuudes kaupunkipolitiikan tiekartta. Tiekartan teemana oli keskisuurten kaupunkien renessanssi ja uusi tuleminen. Tarve yhteistyöverkoston ja yhteisen edunvalvontafoorumin perustamiselle oli yksi keskeisistä tiekartassa esitetyistä havainnoista.

Yhteistyö perustuu sopimukselliseen, mutta rakenteeltaan kevyeen toimintamalliin, jonka isäntäorganisaationa toimii Hämeenlinnan kaupunki. Kasvukaupunkien keskinäisen verkostosopimuksen lisäksi allekirjoitetaan yhteistyösopimus valtio-osapuolen kanssa. Aiheesta on käyty vuoropuhelua valmistelevien virkamiesten sekä kunta- ja alueministerin kanssa. Sopimus perustuu kaupunkien ja valtion yhteiseen tahtotilaan valittujen teemojen edistämisessä. Lähtökohtana toimivat muun muassa kasvukaupunkeihin tulevina vuosina kohdistuvat laajat teolliset investoinnit sekä hallitusohjelma.

Sopimuksissa tunnistetaan kolme keskeistä teemaa, joiden ympärille temaattinen verkostoyhteistyö niin kaupunkien kesken kuin valtionkin kanssa tulee ensisijaisesti keskittymään.

• Teollisuuden paluu ja siihen liittyvien pullonkaulojen purkaminen, kuten osaavan työvoiman saatavuus vihreän siirtymän aloilla
• Yhdyskuntarakenteen rakentaminen, jolla hillitään ilmastonmuutosta ja luontokatoa, sekä toteutetaan kestävää liikkumis- ja asuntopolitiikkaa
• Kasvukaupunkien veto- ja pitovoiman vahvistaminen avoimuudella, kulttuuri- ja palveluntarjonnalla sekä kansainvälisyydellä

Kuhunkin teemaan luodaan kaupunkien ja valtion toimijoiden väliset omat sopimuksensa, joissa määritellään tarkemmin tavoitteet ja niiden toteuttamistavat. 

Kasvukaupunkien väliseen sopimukseen kutsutaan tässä vaiheessa Hämeenlinna, Hyvinkää, Joensuu, Kajaani, Kokkola, Kotka, Kouvola, Lappeenranta, Mikkeli, Pori, Porvoo, Rovaniemi, Salo, Seinäjoki ja Vaasa. Sopimuksista päätetään kaikissa edellä mainituissa kaupungeissa lokakuun aikana.