Helsingin Messukeskuksella vahva kehittämisvire

Messukeskus järjestää tai isännöi vuosittain noin sataa isoa messu- ja yritystapahtumaa. Tiloissa vierailee vuosittain noin miljoona messu-, kongressi- ja kokousvierasta. Näillä eväillä Messukeskus keräsi viime vuonna pääkaupunkiseudulle 128 miljoonan euron tulovirran. Kuluvana vuonna talousvaikutus on edelleen kasvussa ja lähestyy jo koronaa edeltäneen huippuvuoden 2019 lukua, joka oli 357 miljoonaa euroa.

Kivijalkana ovat itse järjestetyt ja äärimmäisen suositut yleisö- ja ammattitapahtumat kuten Vene Båt, FinnBuild, Matkamessut, Habitare ja Helsingin Kirjamessut. Niistä monet ovat Pohjoismaiden johtavia toimialallaan. Messukeskus on myös suosittu kongressiareena ja laajentanut ohjelmistoaan viihdetuotantoihin.

”Tilojemme käyttöaste on korkea, tapahtumakalenteri hengästyttävän täynnä ja asiakastyytyväisyydet tapissa”, summaa Messukeskuksen syksyä markkinointi- ja viestintäjohtaja Lumia Ankkuri.

Menestyksen avain on Ankkurin mielestä jatkuva kehittäminen. Helsingissä ei jämähdetty kiinni koronaan vaan jatkettiin tapahtumakatkon lauettua saman tien kiivasta kehittämistä. Messukeskus on lanseerannut uusia tapahtumia, kehittänyt palveluja ja tekee sisällöissä jatkuvaa tiivistä työtä toimialojen merkittävimpien yritysten ja vaikuttajien kanssa.

”Uudistimme kesän aikana koko ravintolatarjontamme ja lanseerasimme messufaneja varten kausikortin. Olemme myös kehittäneet kokonaan uusia tapahtumakonsepteja ja tarttuneet vahvasti uusiin kestävyyshankkeisiin, ajatuksena viedä vastuullisuudessa koko alaa eteenpäin”, kertoo Ankkuri.

Kiitoksena tästä asiakkuuksien NPS on peräti 45 ja Messukeskus on Taloustutkimuksen TEP-tutkimuksen mukaan yrityspäättäjien eniten arvostama yritys Suomessa.

Kohtaamisilla on kysyntää, Messukeskus pärjää pohjoismaisessa vertailussa hyvin

Suomalaisella messualalla menee hyvin muuallakin. Eri puolella Suomea järjestetään vuosittain noin 150 messutapahtumaa ja niihin osallistuu yli 1,5 miljoonaa kävijää. Messut koetaan moderniksi, kiinnostavaksi ja vuorovaikutteiseksi mediaksi​, josta saa tietoa, inspiraatiota ja koronavuosien jälkeen niin haluttuja oikeita kohtaamisia. Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry:n loppuvuonna 2022 teettämän laajan messukävijätutkimuksen mukaan kuluttajista noin 10 prosenttia arvioi käyvänsä jatkossa messuilla jopa useammin kuin ennen pandemiaa ja ammattitapahtumien kävijöistä peräti 12 prosenttia.

”Tärkeistä asioista on helpointa vaikuttua livenä. Tapahtumissa tehdään kauppaa, luodaan verkostoja, päivitetään osaamista ja koetaan elämyksiä. Siihen on syynsä, että tammikuussa myydään eniten matkoja ja kirjallisuus on pinnalla lokakuussa – messut ovat aina noste koko toimialalle”, sanoo Ankkuri.

Taannoin uutisoitiin, että Tukholman kaupunki tutkii lähivuosina mahdollisuutta siirtää omistamansa Stockholmsmässanin toiminta Älvsjöstä uuteen sijaintiin. Samalla Stockholmsmässanille etsitään kaupallista omistajaa. Tämä on hyvä kehityssuunta ja avaa mahdollisuuksia uudistumiseen.

Messutoiminta Tukholmassa jatkuu myös Kista-messujen ja Waterfrontin tarjoamissa mahdollisuuksissa. Muista kaupungeista Göteborg on jo pitkään ollut erittäin vahva ja kehittymiskykyinen messukaupunki.

”Messukeskus on pärjännyt messualan pohjoismaisissa vertailuissa erinomaisesti. Toisin kuin Stockholmsmässan, olemme olleet perustamisesta saakka itsenäinen kaupallinen yritys. Emme toimi kaupungin, kauppakamarin tai muunkaan ulkopuolisen tuen varassa vaan puhtaasti yritysmaailman periaattein. Luotamme yhteistyöhön. Tarinamme todistaa, että messut voivat menestyä vain asiakkaita kuunnellen ja tiiviissä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa”, sanoo Ankkuri.

Lähteet:

Talousvaikutus: Taloustutkimuksen tulo- ja työllisyysvaikutustutkimukset 2019–2022
Suositteluindeksi: Taloustutkimus, Työelämän päättäjät TEP-tutkimus 2022​
Asiakastyytyväisyys: Explori 2022​