Lisää nuoria tarvitaan maatalousyrittäjiksi – uusi tutkimus antaa kuusi suositusta

”Maatalouden tulevaisuus on vaikea, jos nuorten kiinnostus alan yrittäjyyteen heikkenee. Ruuantuotannon turvaaminen vaatii, että alalle saadaan uusia tekijöitä. Tämä on keskeinen kysymys myös huoltovarmuuden, maaseudun elinvoiman ja maaseutualueiden talouden kannalta”, sanoo vanhempi maatalousekonomisti Päivi Kujala.

Suomessa maatalousyrittäjien keski-ikä on 54 vuotta, ja nuoria eli alle 40-vuotiaita on vain 15 prosenttia. Maatalouden tulevaisuudennäkymiä ja houkuttelevuutta työurana ovat heikentäneet alan yleinen heikko kannattavuuskehitys sekä viime vuosien vaikea kustannuskriisi. Kehitys on samansuuntaista laajemminkin Euroopassa.

Erityisesti nuoret kaipaisivat kannusteita lähteä alalle. Myös EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) nykyisen rahoituskauden yksi erityistavoite on saada uusia yrittäjiä maataloussektorille.

”Nuoret ja tulevaisuuden yrittäjät tarvitsevat näkymän ja luottamusta siihen, että maatalous tarjoaa perustan taloudellisesti kannattavalle liiketoiminnalle kestävällä tavalla”, summaa tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg.

Suositukset perustuvat nuorten näkemyksiin

Politiikkasuositus antaa kuusi ehdotusta, miten nuorten kynnystä lähteä maatalousyrittäjäksi voidaan madaltaa. Ne perustuvat Kasvupolku-tutkimushankkeeseen, jossa kuunneltiin nuorten ajatuksia maatilayrittäjyydestä ja näkemyksiä alalle tulon haasteista ja ratkaisuista.

1. Ruuantuotannon merkitys nostettava yhteiskunnassa näkyvämmäksi

Kuluttajien ja kansalaisten mielikuva maaseudusta ja maataloudesta on kaventunut ja etääntynyt.  Maatalous on keskeisessä roolissa luonnon monimuotoisuus- ja ilmastokysymyksissä. Nuorten näkökulma on huomioitava, ja nuoret on otettava mukaan kotimaisen ruoantuotannon pitkän aikavälin strategian laadintaan. Maatalouden ja ruuantuotannon merkitystä ja käytäntöjä on tuotava esille kaikilla kouluasteilla.

2. Tilojen siirtoa seuraaville yrittäjille sujuvoitettava

Menestyvien ja kehityshaluisten maatilojen jatkolle on luotava edellytykset ja tilojen siirtoa uusille yrittäjille pitää sujuvoittaa. Omistajanvaihdoksen tulisi toteutua sekä luopujan että jatkajan kannalta optimiaikaan. Omistajanvaihdos vaatii ennakointia, ja jokaiselle tilalle olisi hyvä muodostaa tätä varten pitkän ajan visio.

3. Tilan myyntiarvoa koskevat säädökset uudistettava

Tilanpidon oston kannusteita pitää kohentaa tilan myyntiä koskevia säädöksiä parantamalla, jotta ne lisäävät kannusteita myydä tila myös perheen ulkopuolisille. Näitä ovat esimerkiksi tilan kauppahinnan pohjaaminen tilan tuottoarvoon sekä lahjaverokäytäntöjen uudistaminen. Myös yhteisiä tilojen osto- ja myyntimarkkinoita pitäisi kehittää.

4. Maatilojen rahoituskelpoisuus varmistettava

Maatalouden heikko kannattavuus on vaikuttanut maatilojen lainanhoitokykyyn, ja kestävän rahoituksen vaatimukset ovat lisänneet pankkisääntelyä ja johtaneet pankkien riskipolitiikan muutoksiin. Maatilojen rahoituskelpoisuus tulee varmistaa edistämällä maatilayritysten tietoisuutta sekä julkisen- että pankkirahoituksen edellytyksistä. Maatalousalan asiantuntijaosaamista rahoituksessa tulee vahvistaa.

5. Maatalousyrittäjien jaksamista edistettävä ja työvoiman saatavuutta helpotettava

Uusien tulijoiden lisäksi alalla on huolehdittava vanhojen yrittäjien työkyvystä ja hyvinvoinnista. Lomituspalveluiden saatavuus ja laatu on varmistettava, ja yrittäjien hyvinvointia pitää tukea tarjoamalla mm. matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita. Työvoiman saatavuus on turvattava mahdollistamalla kausityövoiman saatavuus joustavasti ja keventämällä ulkomaisen työvoiman lupakäytäntöjä.

6. Liiketalous nostettava maatalousalan koulutuksen keskiöön

Liiketaloudellisella lähestymistavalla tulee olla maatalousyrittäjien ja maatalousalan neuvojien koulutuksessa painavampi rooli. Opetuksessa on oltava enemmän painotusta markkinoiden seurantaan ja ennakointiin, verkostojen johtamiseen ja riskien hallintaan.

Politiikkasuositus on julkaistu PTT policy briefinä ”Nuoria yrittäjiä maatalousalalle – imago paremmaksi ja omistajanvaihdokset sujuvammiksi”, joka on saatavilla osoitteessa:

https://www.ptt.fi/julkaisut/policy-brief-3-2023-nuoria-yrittajia-maatalousalalle-imago-paremmaksi-ja-omistajanvaihdokset-sujuvammiksi/

Kasvupolku-hankkeen ovat toteuttaneet yhteistyössä Luonnonvarakeskus, Pellervon taloustutkimus, Hämeen ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu, Savonia-ammattikorkeakoulu, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, ProAgria Keskusten liitto, Faba osuuskunta ja Työtehoseura.

Hanketta on rahoittanut maa- ja metsätalousministeriö. Hankkeen yhteistyötahona on ollut MTK:n maaseutunuoret.