Lasten sydänleikkausjono saatiin puolittumaan
Lasten sydänleikkausjono Uudessa lastensairaalassa on saatu puolittumaan. Parhaillaan sairaalan leikkausjonossa jonottaa 54 sydänlasta. Vielä vuodenvaihteessa leikkausjonossa odotti 110 lasta.
Uudessa lastensairaalassa on kuluneen vuoden aikana systemaattisesti ja tehostetusti leikattu kevyempiä sydänleikkauksia tarvitsevia lapsipotilaita. Samaan aikaan on turvattu vaikeimpien sydänleikkausten hoidonsaanti.
”Sydänleikkaustiimi on vaikeimpien potilaiden hoidonsaannista tinkimättä tehostetusti leikannut jonoutuneita kevyempiä sydänleikkauspotilaita”, kertoo HUSin Lasten ja nuorten sairauksien toimialajohtaja Jari Petäjä.
Lasten sydänleikkaustilanne oli viime vuoden loppuun mennessä muodostunut kriittiseksi.
”Teimme koko ajan töitä tilanteen kääntämiseksi, ja yhteistyössä eri tahojen kanssa leikkausjonoja on saatu purettua. Kriisi on lauennut useilla eri toimenpiteillä”, Petäjä sanoo.
Tehohoitajien rekrytointiin on panostettu. Lasten tehohoidon yksiköiden tehohoitajamäärää on tänä vuonna onnistuttu nostamaan 10 prosentilla.
”Olemme myös kehittäneet työnjakoa lasten teho-osaston, vastasyntyneiden teho-osaston ja aikuisteho-osastojen kesken ja se on nykyisin normaalia arkista toimintaamme,” lastenkirurgian linjajohtaja Jukka Salminen kertoo.
Myös tehohoidon kysyntä on vähentynyt. Alentunut syntyvyys näyttää heijastuvan erityisesti vastasyntyneiden tehohoidon rauhoittuneeseen kysyntään. Lisäksi ECMO-hoitoja on ollut maltillinen määrä ja pitkittyneitä jaksoja ei juuri ole ollut. ECMO-hoito on tehohoitomenetelmä, jota voidaan käyttää potilaalle, jonka henkeä uhkaava hengitys- tai verenkierron vajaus ei vakaannu tavanomaisin tehohoidon tukitoimin.
Yhteistyöllä varmistetaan lasten tehohoidon huippuosaaminen
Uudessa lastensairaalassa on pilotointivaiheessa lasten tehohoidon ja tehohoitolääketieteen lisäkoulutuspolku hoitajille ja erikoislääkäreille. Keväällä kouluttautui ensimmäinen hoitaja TYKSistä. Syyskaudella koulutetaan viisi hoitajaa Turun ja Tampereen yliopistollisista sairaaloista.
”Kiinnostus teholääkäreiden koulutukseen muista yliopistosairaaloista on suurta. Ensimmäinen teholääkäri on nyt koulutettavana ja kaikki koulutuspaikat on täytetty vuoden 2024 loppuun asti”, Salminen kertoo.
”Hoitajien ja lääkäreiden tehokoulutusohjelma käynnistettiin keväällä sosiaali- ja terveysministeriön miljoonan euron hankerahoituksella. TAYSin ja TYKSin lisäksi myös KYSin ja OYSin liittyminen osaksi hanketta merkitsee sitä, että se laajenee kansalliseksi jo pilotointivaiheessa”, Petäjä sanoo.
Uusi lastensairaala on keväästä lähtien lisäksi tarjonnut sydänleikkausta odottaville lapsipotilaille mahdollisuutta leikkaukseen Tanskassa.
”Sydänlasten määrällisesti vähäinen leikkaushoito Tanskassa ei ole vaikuttanut jonon puolittumiseen. Kööpenhaminan Rigshospitaletiin olemme saaneet reitin auki ja tulemme pitämään tämän avoinna jatkossakin – yhteistyö on arvokasta”, Petäjä kertoo.
Uudessa lastensairaalassa tehdään sydänleikkauksia vuosittain keskimäärin 280, mutta vuosina 2021-2022 tehtiin vain noin 250 sydänleikkausta. Tänä vuonna päästään aikaisemmalle tasolle.
Taustaa:
7.6.2023
Lasten sydänleikkausjono on lyhentynyt | HUS
6.6.2023
3.5.2023
Yliopistosairaalat pyrkivät turvaamaan lasten tehohoidon lisäkoulutuksella | HUS
27.3.2023
Uusi lastensairaala tiedustelee perheiltä halukkuutta lasten sydänleikkauksiin Pohjoismaissa | HUS
29.12.2022
Lasten tehohoitokapasiteettia ja yhteistyötä yliopistosairaaloiden kesken tulee lisätä | HUS
19.10.2022
HUS selvittää lasten tehohoidon saatavuuden yhteistyössä muiden yliopistosairaaloiden kanssa | HUS
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
toimialajohtaja Jari Petäjä, HUS Lasten ja nuorten sairaudet, p. 050 428 66 30 jari.petaja@hus.fi
lastenkirurgian linjajohtaja Jukka Salminen, HUS Lasten ja nuorten sairaudet, p. 050 427 2316 jukka.salminen@hus.fi
ylihoitaja Outi Simonen, HUS Lasten ja nuorten sairaudet, p. 050 4284712 outi.simonen@hus.fi
Kuvat
Tietoa HUSista
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee liki 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme