Keskuskauppakamari: Yrityksiin kohdistuva hybridivaikuttaminen voi lisääntyä – näillä keinoilla yritys voi varautua häiriötilanteisiin

Useimmat yritykset ovat riippuvaisia sähköstä, mutta vain harvoilla pienillä yrityksillä on resursseja hankkia generaattoria varavirran tuottamiseen.  

”Varautumistavoiksi jää tällöin pienten varavirtalähteiden hankkiminen. Ladattuina ne antavat virtaa puhelimille ja tietokoneille useamman tunnin ajaksi. Vaikka tietoliikenneyhteydet katkeaisivat, varavirtalähteiden avulla voi jatkaa digitaalista työskentelyä ja saattaa loppuun kesken olevia töitä”, sanoo Keskuskauppakamarin hankejohtaja Panu Vesterinen. 
 
Myös tietoliikenneyhteydet voivat katketa yksittäiseen teleoperaattorin kohdistuvan vian tai häirinnän vuoksi. Ongelma voi olla valtakunnallinen tai kohdistua maantieteellisesti rajattuun asiakaskuntaan.  
 
”Yrityksille suosittelen tietoliikenneyhteyksien toiminnan varmistamiseksi useamman teleoperaattorin käyttöä. Mahdollisen katkon koskiessa yksittäistä teleoperaattoria on todennäköistä, että toisen operaattorin palvelu toimii. Oli syynä vahinko, vika, myrsky tai haitanteko, kahden operaattorin käyttäminen turvaa ainakin hetken aikaa työnteon jatkumisen”, sanoo Vesterinen.  
 
Samaa keinoa Vesterinen suosittelee myös pankkiyhteyksien toiminnan varmistamiseksi. Useamman pankin palveluiden yhdenaikainen katko on epätodennäköinen. Siksi paras tapa minimoida pankin palveluiden katkeamisen aiheuttama haitta on käyttää mahdollisuuksien mukaan kahta tai useampaa pankkia.  
 
Ennakoiva johtaminen tärkein keino häiriötilanteissa toimimiseksi ja niiden ehkäisemiseksi 
 
Vesterinen sanoo myös tiedon käytettävyyden olevan keskeinen tekijä digitaalisen liiketoiminnan jatkamiseksi. Jos tarvittavaa tietoa ei ole saatavilla, yritys ei voi jatkaa liiketoimintansa, vaikka kaikista muista varautumisen keinoista olisi pidetty huolta.   
 
”Yksinkertaisia tapoja varmistaa tiedon käytettävyys on varmuuskopiointi ja pilvipalvelujen käyttö. Niitä käytettäessä on kuitenkin hyvä varmistaa ja selvittää, miten palveluntarjoaja on varmistanut jatkuvuutensa. Jos tieto on vain pilvipalvelun palvelimilla ja niistä katkeaa sähkö tai jokin muu vahinko kohdistuu konesaliin, voi olla, ettei tietoon pääsekään käsiksi ja liiketoiminta estyy itse yrityksestä riippumattomista syistä”, Vesterinen sanoo.  

Tärkeimpänä varautumiskeinona Vesterinen pitää ennakoivaa johtamista. Häiriötilanteissa johdon on kyettävä antamaan toimintaohjeet ja tilanteesta riippuen aikaa tähän voi olla todella vähän. Siksi yritysten tulisi varautua etukäteen siihen, mitä ne tekevät ja miten niitä johdetaan liiketoiminnan jatkumisen vaarantuessa syystä tai toisesta. 

”Erilaiset muistilistat ja etukäteen käydyt keskustelut auttavat valmistautuessa. Työntekijöiden tietäessä miten toimia, ei välttämättä tarvita puhelinyhteyksiä tai muita viestintäyhteyksiä toiminnan jatkamiseksi tai sovitun toimintamallin toteuttamiseksi. Maailman tapahtumia pienet toimijat eivät voi estää. Siksi katse on pidettävä horisontissa ja omassa tekemisessä”, Vesterinen painottaa.