Itämeren seurantamatkat: Pohjanläheisen veden fosforipitoisuus kohonnut Perämerellä
Syken merentutkimusalus Aranda ja rannikkoseuranta-alus ovat palanneet vuosittaisilta loppukesän seurantamatkoiltaan. Perämeren avomerialueen pohjanläheisen veden fosfaattifosforin pitoisuus on jatkanut kohoamistaan. Happitilanne Suomen merialueilla vastasi Itämeren Suojelukomission (HELCOM) tuoretta tilanarviota: avoimen Suomenlahden syvävedessä se on heikko, eikä pohjilla esiinny pohjaeläimiä. Pohjanlahdella happitilanne on hyvä tai erinomainen, ja pohjaeläinyhteisöt ovat elinvoimaisia. HELCOM arvioi rehevöitymistilan Suomea ympäröivillä avomerialueilla yleisesti välttäväksi ja rannikkoalueilla tyydyttäväksi.
Arandan loppukesän seurantamatka suuntautui Suomenlahdelle, Saaristomerelle, varsinaisen Itämeren pohjoisosiin, Ahvenanmerelle, Selkämerelle, Merenkurkkuun ja Perämerelle. Rannikkoseurantamatka puolestaan itäisen Suomenlahden ja Saaristomeren rannikkoalueille. Matkoilla kerättiin ravinne- ja happitilanteen lisäksi tietoja muun muassa ilmastomuutoksen vaikutuksia meriympäristöön kuvaavista muuttujista sekä pohjaeläin- ja planktonyhteisöjen muutoksista. Loppukesän ravinnehavainnot ovat tärkeitä Itämeren suojelukomission (HELCOM) rehevöitymisen tilanarviossa käytettyjen indikaattorien päivittämisessä.
Pohjanläheisen veden happi- ja ravinnetilanne sekä pohjaeläinyhteisöt kesällä 2023
Suomenlahti
Suomenlahdella avomeren syvänteiden happitilanne on edelleen heikko, mikä mahdollistaa pohjasedimentin fosforivarantojen vapautumisen ja lisää fosfaattifosforin määrää pohjanläheisissä vesissä. Kesäkuun havaintojen perusteella pohjaeläimiä esiintyi vain pienessä osassa avomeren havaintoasemia. Yli 60 metrin syvyydessä pohjat olivat pääsääntöisesti kuolleita. Itäisen Suomenlahden sisäsaaristosta sen sijaan löydettiin reheville sisälahdille tyypillisiä pohjaeläinyhteisöjä. Ulkosaaristossa avomeren syväveden vaikutukselle alttiilla alueilla pohjan happipitoisuus oli alentunut. Siellä pohjilla esiintyi vain vähähappisia oloja sietäviä lajeja.
Pohjanlahti
Perämeren avomeren pohjanläheisen fosfaattifosforin pitoisuus on jatkanut viime vuosina havaittua kohoamistaan. Happitilanne alueella on kuitenkin erinomainen koko vesipatsaassa, joten pitoisuuden nousu ei ole seurausta sisäisestä kuormituksesta. Jatkossa onkin syytä seurata, onko kyseessä merkki merialueen pohjien heikentyneestä kyvystä sitoa fosforia vai onko kyse Itämeren pääaltaalta Selkämeren kautta virranneesta fosforista. Selkämerellä pohjanläheinen happitilanne on edelleen hyvä, vaikka se pitkällä aikavälillä onkin heikentynyt. Pohjaeläinyhteisöt ovat alueella runsaita ja hyvässä tilassa.
Saaristomeri
Saaristomerellä seuranta painottui tänä kesänä merialueen keskiosiin. Havaintoja tehtiin erityisesti Airistolta ja Paimionlahdelta ulkosaaristoon kulkevilla linjoilla. Pohjan happipitoisuus oli Saaristomeren sisemmillä alueilla hyvä tai tyydyttävä. Joillakin havaintoasemilla happitilanne oli kuitenkin aiempiin vuosiin verrattuna poikkeuksellisen alhainen, vaikkei suoranaista hapettomuutta esiintynytkään. Pohjaeläinyhteisöt ovat Saaristomerellä pääsääntöisesti monipuolisia ja runsaita. Sen sijaan Saaristomeren eteläpuolisilla avomerialueilla, varsinaisen Itämeren pohjoisosissa, pääaltaan pysyvän suolapitoisuuden harppauskerroksen alapuolinen syvävesi on hapetonta eikä pohjaeläimiä esiinny lainkaan.
Tuore HELCOM-arvio: Suomea ympäröivien merialueiden rehevöitymistila on enimmäkseen tyydyttävä tai välttävä
Suomen merenhoidon tavoitteena on saavuttaa koko merialueellamme hyvä tila. Itämeren meriympäristön hyvä tila on tavoitteena myös Itämeren suojelukomission (HELCOM) työssä, jossa Suomi on aktiivisesti mukana. HELCOM päivittää kuuden vuoden välein arvion Itämeren tilasta. Uusin rehevöitymisen tila-arvio julkaistiin kesäkuussa 2023. Sen mukaan rehevöitymisen osalta Suomea ympäröivien avomerialueiden tila on välttävä ja rannikkoalueilla enimmäkseen tyydyttävä.
HELCOMin rehevöitymisen tila-arvio pohjautuu useisiin meren tilaa kuvaaviin indikaattoreihin. Suomen ympäristökeskuksen toteuttamien seurantamatkojen havaintoja mm. ravinne- ja happitilanteesta sekä pohjaeläimistä ja planktonyhteisöistä hyödynnetään rehevöitymisen ja monimuotoisuuden kehitystä kuvaavien indikaattorien päivittämisessä.
HELCOMin arvion mukaan Suomenlahden ja Saaristomeren eteläpuolella sijaitsevan varsinaisen Itämeren avomerialueilla pohjaeläinyhteisöjen ja pohjanläheisen veden tila on välttävä. Läntisen Suomenlahden ja varsinaisen Itämeren altaan syvänteiden tilaa kuvaava happivelka on lisääntynyt kahden viime vuosikymmenen aikana. Itäisen Suomenlahden matalammilla avomerialueilla pohjanläheisen veden happitilanne on niin ikään heikentynyt. Huonon happitilanteen takia myös pohjaeläimistö voi Suomenlahdella huonosti. Happitilanteeseen on vaikuttanut erityisesti Itämeren pääaltaan suolaisen, vähähappisen ja ravinteikkaan veden kulkeutuminen Suomenlahdelle.
Perämeren avomerialueilla pohjanläheinen happitilanne on sen sijaan erinomainen ja Selkämerellä sekä Merenkurkussakin hyvä. Pohjaeläinyhteisöt voivat alueella hyvin. Pohjan hapettomuutta ei Perämeren avomerialueella, Selkämerellä ja Merenkurkussa esiinny, koska Ahvenanmeren kynnykset estävät varsinaisen Itämeren suolaisen, pysyvälle kerrostumiselle altistavan syväveden virtauksen merialueelle. Tilanne Pohjanlahdella on kuitenkin viime vuosikymmenen aikana hitaasti heikentynyt. Merialueen omalta valuma-alueelta tuleva ravinnekuormitus ei ole kasvanut, mutta se saa fosforia Itämeren pääaltaalta. Pohjien hyvästä kunnosta huolimatta merialueiden rehevöitymistila on arvioitu välttäväksi pintakerroksen kohonneiden fosfori- ja leväpitoisuuksien takia.
Maalta mereen kohdistuvan typpi- ja fosforiravinteiden kuormituksen raportoidaan vähentyneen merkittävästi koko Itämeren alueella. Kuormituksen väheneminen näkyy meren tilan parantumisena kuitenkin vasta pitkällä viiveellä, sillä tilan paranemista hidastavat mereen vuosikymmenien saatossa kerääntyneet ravinnevarannot. Hapettomissa olosuhteista pohjasedimentistä vapautuu erityisesti sinne varastoitunutta fosforia niin sanottuna sisäisenä kuormituksena.
Varsinaisella Itämerellä tapahtuvat vesimassojen liikkeet vaikuttavat merkittävästi erityisesti Suomenlahden rannikkovesien ja ulomman Saaristomeren tilanteeseen. Pitkällä aikavälillä maalta ja ilmasta tulevan ravinnekuormituksen suitsiminen ja ilmastomuutoksen hillitseminen ovat avainasemassa Itämeren hyvän tilan saavuttamiseksi. Sisempien rannikkovesiemme tilaan omat toimemme vaikuttavat myös lyhyemmällä aikavälillä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Arandan matkanjohtaja, vanhempi tutkija Pekka Kotilainen, p. 0295 251 317, etunimi.sukunimi@syke.fi
Pohjien tila, pohjaeläimet, rannikkoseuranta: erikoistutkija Henrik Nygård, p. 0295 251 469, etunimi.sukunimi@syke.fi
Viestintäasiantuntija Eija Järvinen, p. 0295 251 242, etunimi.sukunimi@syke.fi
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Linkit
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Arktiset virtavedet ovat herkkiä typpikuormitukselle – kyttyrälohen aiheuttama ravinnelisäys huolestuttaa tutkijoita30.6.2025 11:55:37 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus osoittaa, että arktiset virtavedet ovat herkkiä lisääntyvälle typpikuormitukselle kasvukauden ajankohdasta tai joen koosta riippumatta. Havainto herättää huolta, sillä tulevaisuudessa kyttyrälohen voimakas runsastuminen voi lisätä pohjoisten jokien ravinnekuormaa.
Det ostadiga vädret har hållit cyanobakterieläget måttligt26.6.2025 13:09:15 EEST | Pressmeddelande
Situationen med cyanobakterier är fortfarande huvudsakligen lugn, och observationerna i insjöar samt längs kustområden har förblivit få. Det ostadiga vädret under den gångna veckan har försvårat satellitobservationer från öppna havsområden. Enligt automatiska observationer från handelsfartyg har dock mängden cyanobakterier varit något förhöjd i de västra öppna havsområdena i Finska viken.
Unsettled weather has kept the blue-green algae situation moderate26.6.2025 13:05:44 EEST | Press release
The situation with blue-green algae remains mostly calm, and observations in inland waters and along coastal areas have remained few. The unsettled weather over the past week has made satellite observations from open sea areas more difficult. However, according to automatic observations from merchant ships, the amount of blue-green algae has been slightly elevated in the western open sea areas of the Gulf of Finland.
Epävakainen sää on pitänyt sinilevätilanteen maltillisena26.6.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Sinilevätilanne jatkuu pääosin rauhallisena, ja havainnot sisävesillä sekä rannikkoalueilla ovat pysyneet vähäisinä. Kuluneen viikon epävakainen sää on vaikeuttanut satelliittihavaintojen tekemistä avomerialueilta. Kauppalaivojen automaattihavaintojen perusteella sinilevämäärä on kuitenkin ollut lievästi koholla Suomenlahden länsiosan avomerialueilla.
A calm start for the blue-green algae season19.6.2025 13:15:31 EEST | Press release
As typical in early summer, the number of blue-green algae observations is moderate. Some blue-green algae have been observed in inland waters, mainly in Southern Finland. In coastal areas, even slightly less blue-green algae have been detected than typical this time of year. So far, no significant deposits of algae have been observed in offshore areas.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme