Itämeren seurantamatkat: Pohjanläheisen veden fosforipitoisuus kohonnut Perämerellä
13.10.2023 09:00:00 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Syken merentutkimusalus Aranda ja rannikkoseuranta-alus ovat palanneet vuosittaisilta loppukesän seurantamatkoiltaan. Perämeren avomerialueen pohjanläheisen veden fosfaattifosforin pitoisuus on jatkanut kohoamistaan. Happitilanne Suomen merialueilla vastasi Itämeren Suojelukomission (HELCOM) tuoretta tilanarviota: avoimen Suomenlahden syvävedessä se on heikko, eikä pohjilla esiinny pohjaeläimiä. Pohjanlahdella happitilanne on hyvä tai erinomainen, ja pohjaeläinyhteisöt ovat elinvoimaisia. HELCOM arvioi rehevöitymistilan Suomea ympäröivillä avomerialueilla yleisesti välttäväksi ja rannikkoalueilla tyydyttäväksi.
Arandan loppukesän seurantamatka suuntautui Suomenlahdelle, Saaristomerelle, varsinaisen Itämeren pohjoisosiin, Ahvenanmerelle, Selkämerelle, Merenkurkkuun ja Perämerelle. Rannikkoseurantamatka puolestaan itäisen Suomenlahden ja Saaristomeren rannikkoalueille. Matkoilla kerättiin ravinne- ja happitilanteen lisäksi tietoja muun muassa ilmastomuutoksen vaikutuksia meriympäristöön kuvaavista muuttujista sekä pohjaeläin- ja planktonyhteisöjen muutoksista. Loppukesän ravinnehavainnot ovat tärkeitä Itämeren suojelukomission (HELCOM) rehevöitymisen tilanarviossa käytettyjen indikaattorien päivittämisessä.
Pohjanläheisen veden happi- ja ravinnetilanne sekä pohjaeläinyhteisöt kesällä 2023
Suomenlahti
Suomenlahdella avomeren syvänteiden happitilanne on edelleen heikko, mikä mahdollistaa pohjasedimentin fosforivarantojen vapautumisen ja lisää fosfaattifosforin määrää pohjanläheisissä vesissä. Kesäkuun havaintojen perusteella pohjaeläimiä esiintyi vain pienessä osassa avomeren havaintoasemia. Yli 60 metrin syvyydessä pohjat olivat pääsääntöisesti kuolleita. Itäisen Suomenlahden sisäsaaristosta sen sijaan löydettiin reheville sisälahdille tyypillisiä pohjaeläinyhteisöjä. Ulkosaaristossa avomeren syväveden vaikutukselle alttiilla alueilla pohjan happipitoisuus oli alentunut. Siellä pohjilla esiintyi vain vähähappisia oloja sietäviä lajeja.
Pohjanlahti
Perämeren avomeren pohjanläheisen fosfaattifosforin pitoisuus on jatkanut viime vuosina havaittua kohoamistaan. Happitilanne alueella on kuitenkin erinomainen koko vesipatsaassa, joten pitoisuuden nousu ei ole seurausta sisäisestä kuormituksesta. Jatkossa onkin syytä seurata, onko kyseessä merkki merialueen pohjien heikentyneestä kyvystä sitoa fosforia vai onko kyse Itämeren pääaltaalta Selkämeren kautta virranneesta fosforista. Selkämerellä pohjanläheinen happitilanne on edelleen hyvä, vaikka se pitkällä aikavälillä onkin heikentynyt. Pohjaeläinyhteisöt ovat alueella runsaita ja hyvässä tilassa.
Saaristomeri
Saaristomerellä seuranta painottui tänä kesänä merialueen keskiosiin. Havaintoja tehtiin erityisesti Airistolta ja Paimionlahdelta ulkosaaristoon kulkevilla linjoilla. Pohjan happipitoisuus oli Saaristomeren sisemmillä alueilla hyvä tai tyydyttävä. Joillakin havaintoasemilla happitilanne oli kuitenkin aiempiin vuosiin verrattuna poikkeuksellisen alhainen, vaikkei suoranaista hapettomuutta esiintynytkään. Pohjaeläinyhteisöt ovat Saaristomerellä pääsääntöisesti monipuolisia ja runsaita. Sen sijaan Saaristomeren eteläpuolisilla avomerialueilla, varsinaisen Itämeren pohjoisosissa, pääaltaan pysyvän suolapitoisuuden harppauskerroksen alapuolinen syvävesi on hapetonta eikä pohjaeläimiä esiinny lainkaan.
Tuore HELCOM-arvio: Suomea ympäröivien merialueiden rehevöitymistila on enimmäkseen tyydyttävä tai välttävä
Suomen merenhoidon tavoitteena on saavuttaa koko merialueellamme hyvä tila. Itämeren meriympäristön hyvä tila on tavoitteena myös Itämeren suojelukomission (HELCOM) työssä, jossa Suomi on aktiivisesti mukana. HELCOM päivittää kuuden vuoden välein arvion Itämeren tilasta. Uusin rehevöitymisen tila-arvio julkaistiin kesäkuussa 2023. Sen mukaan rehevöitymisen osalta Suomea ympäröivien avomerialueiden tila on välttävä ja rannikkoalueilla enimmäkseen tyydyttävä.
HELCOMin rehevöitymisen tila-arvio pohjautuu useisiin meren tilaa kuvaaviin indikaattoreihin. Suomen ympäristökeskuksen toteuttamien seurantamatkojen havaintoja mm. ravinne- ja happitilanteesta sekä pohjaeläimistä ja planktonyhteisöistä hyödynnetään rehevöitymisen ja monimuotoisuuden kehitystä kuvaavien indikaattorien päivittämisessä.
HELCOMin arvion mukaan Suomenlahden ja Saaristomeren eteläpuolella sijaitsevan varsinaisen Itämeren avomerialueilla pohjaeläinyhteisöjen ja pohjanläheisen veden tila on välttävä. Läntisen Suomenlahden ja varsinaisen Itämeren altaan syvänteiden tilaa kuvaava happivelka on lisääntynyt kahden viime vuosikymmenen aikana. Itäisen Suomenlahden matalammilla avomerialueilla pohjanläheisen veden happitilanne on niin ikään heikentynyt. Huonon happitilanteen takia myös pohjaeläimistö voi Suomenlahdella huonosti. Happitilanteeseen on vaikuttanut erityisesti Itämeren pääaltaan suolaisen, vähähappisen ja ravinteikkaan veden kulkeutuminen Suomenlahdelle.
Perämeren avomerialueilla pohjanläheinen happitilanne on sen sijaan erinomainen ja Selkämerellä sekä Merenkurkussakin hyvä. Pohjaeläinyhteisöt voivat alueella hyvin. Pohjan hapettomuutta ei Perämeren avomerialueella, Selkämerellä ja Merenkurkussa esiinny, koska Ahvenanmeren kynnykset estävät varsinaisen Itämeren suolaisen, pysyvälle kerrostumiselle altistavan syväveden virtauksen merialueelle. Tilanne Pohjanlahdella on kuitenkin viime vuosikymmenen aikana hitaasti heikentynyt. Merialueen omalta valuma-alueelta tuleva ravinnekuormitus ei ole kasvanut, mutta se saa fosforia Itämeren pääaltaalta. Pohjien hyvästä kunnosta huolimatta merialueiden rehevöitymistila on arvioitu välttäväksi pintakerroksen kohonneiden fosfori- ja leväpitoisuuksien takia.
Maalta mereen kohdistuvan typpi- ja fosforiravinteiden kuormituksen raportoidaan vähentyneen merkittävästi koko Itämeren alueella. Kuormituksen väheneminen näkyy meren tilan parantumisena kuitenkin vasta pitkällä viiveellä, sillä tilan paranemista hidastavat mereen vuosikymmenien saatossa kerääntyneet ravinnevarannot. Hapettomissa olosuhteista pohjasedimentistä vapautuu erityisesti sinne varastoitunutta fosforia niin sanottuna sisäisenä kuormituksena.
Varsinaisella Itämerellä tapahtuvat vesimassojen liikkeet vaikuttavat merkittävästi erityisesti Suomenlahden rannikkovesien ja ulomman Saaristomeren tilanteeseen. Pitkällä aikavälillä maalta ja ilmasta tulevan ravinnekuormituksen suitsiminen ja ilmastomuutoksen hillitseminen ovat avainasemassa Itämeren hyvän tilan saavuttamiseksi. Sisempien rannikkovesiemme tilaan omat toimemme vaikuttavat myös lyhyemmällä aikavälillä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Arandan matkanjohtaja, vanhempi tutkija Pekka Kotilainen, p. 0295 251 317, etunimi.sukunimi@syke.fi
Pohjien tila, pohjaeläimet, rannikkoseuranta: erikoistutkija Henrik Nygård, p. 0295 251 469, etunimi.sukunimi@syke.fi
Viestintäasiantuntija Eija Järvinen, p. 0295 251 242, etunimi.sukunimi@syke.fi
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Linkit
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Viikkokatsaus 30.3–2.4.202626.3.2026 13:34:03 EET | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Torkan fortsätter vara utmanande – många sjöar och grundvattennivåer är låga26.3.2026 07:00:00 EET | Pressmeddelande
Grundvattennivåerna ligger under det normala i stora delar av landet, med undantag för Lappland. Situationen har förvärrats av en ovanligt snöfattig vinter, långa köldperioder, en tidig vår samt en långvarig torka särskilt i östra Finland. Enligt prognosen kommer de stora sjöarna i östra Finland att förbli låga även i år. Vårens och sommarens torka kan påverka tillgången på vatten, jordbrukets skördar, risken för skogsbränder, vattentransport, rekreationsanvändningen av vattendrag samt energiproduktion. Nederbörden under våren avgör vilka effekter torkan slutligen kommer att ha.
Kuivuustilanne jatkuu haastavana – monet järvet ja pohjavedet matalalla26.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Pohjavesien pinnat ovat tavanomaista matalammalla useilla alueilla Lappia lukuun ottamatta. Tilannetta ovat pahentaneet poikkeuksellisen vähäluminen talvi, pitkät pakkasjaksot, aikainen kevät sekä erityisesti Itä-Suomessa pitkään jatkunut kuivuustilanne. Ennusteen mukaan Itä-Suomen suuret järvet pysyvät tänäkin vuonna matalalla. Kevään ja kesän kuivuus voi vaikuttaa talousveden riittävyyteen, maatalouden satoihin, maastopaloihin, vesiliikenteeseen, vesistöjen virkistyskäyttöön ja energiantuotantoon. Kevään sademäärät vaikuttavat lopullisen kuivuustilanteen kehittymiseen.
Muovi ei kuulu maaperään vaan kiertoon – puutarhurin muovivalinnat näkyvät maaperässä pitkään24.3.2026 07:30:00 EET | Tiedote
Muovi on vakiinnuttanut paikkansa paitsi kodeissa myös kotipuutarhoissa: ruukuissa, katteissa, sidontanaruissa ja multapusseissa. Oikein käytettynä se kestää ja kiertää. Maaperään päätyessään muovi ei kuitenkaan katoa, vaan pilkkoutuu mikromuoviksi, joka voi säilyä ympäristössä pitkään.
Tutkijat: Suomessa ei tunnisteta energiaköyhyyttä23.3.2026 07:03:50 EET | Tiedote
Suomalaisista kotitalouksista noin 7–15 prosenttia on energiaköyhiä, mikä suurimmillaan tarkoittaa noin 300 000 kotia. Aalto-yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan energiaköyhyys liittyy muun muassa lämmitysmuotoon, asuinpaikkaan, työmarkkinatilanteeseen, perhekokoon ja sukupuoleen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme