JHL on huolissaan hyvinvointialueiden rahoituksesta – Lakisääteiset palvelut eivät saa vaarantua

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine vetoaa hyvinvointialueiden päättäjiin, jotta he eivät tekisi lyhytnäköisiä ja rajuja leikkauksia palveluihin. Viimeksi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue kertoi suurista muutosneuvotteluista, joilla haetaan kymmenien miljoonien vuosittaisia säästöjä.

– Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa on jo nyt pula osaajista. Alan pito- ja vetovoimaa ei paranneta lisäämällä työntekijöiden epävarmuutta työpaikan säilymisestä.

– Jos työntekijöitä vähennetään, niin jäljelle jääville kasaantuu entistä enemmän tehtäviä. Tämä asettaa haasteita mm. työssä jaksamiselle.

Niemi-Laine pitää hyvänä sitä, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen pidemmän tähtäimen tavoite on oman, vakituisen henkilöstön suhteellisen määrän lisääminen ja henkilöstön vuokrauksen merkittävä vähentäminen. Alueiden on pyrittävä tasapainottamaan taloutensa siirtymäajan puitteissa.

– Toteutuneet alijäämät on katettava enintään kahden vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Vuoden 2023 alijäämä on siis katettava 2026 loppuun mennessä.

– Olemme kuitenkin eläneet varsin poikkeuksellisia aikoja. Inflaatio on tavanomaista merkittävästi korkeammalla, korot ovat nousseet ja energianhinta on ollut poikkeuksellisen korkealla.

Niemi-Laine muistuttaa, että soteuudistus on hallintorakenneuudistus.

– Hyödyt tulevat ajan myötä siitä, miten uutta rakennetta käytetään. Palveluketjuja on parannettava, mutta se ei tapahdu yhdessä yössä.

– Jos uudistusta ei olisi tehty, niin meillä olisi suunnilleen vastaava alijäämä kunnissa. Ne joutuisivat ratkaisemaan ongelman korottamalla veroja.

Niemi-Laine korostaa, että hyvinvointialueilla tuotetaan perustuslain kansalaisille turvaamia elintärkeitä palveluja. Valtio on vastuussa niiden rahoituksesta ja maan hallituksen on kannettava vastuu asiassa.